No juu, Ultra-systeemissä on siis kaksi pysäkkiä parkkipaikalla ja yksi terminaalissa 5, eli se ei todellakaan palvele koko lentokenttää. Vaunuja on 21 kpl. 21 * 4 istumapaikkaa lienee aika paljon vähemmän kuin ko. lentokentällä operoivien lentokoneiden keskikapasiteetti, ja lentokoneita tulee ja menee alle parin minuutin välein. Heathrown lentomatkustajista varmaan varsin pieni osa parkkeeraa oman auton kentälle. Ultra siis käsittääkseni palvelee nimenomaan pitkän ajan parkkia.
Raidetaksi ja automaattiautot - kuvitelmaa
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
No juu, Ultra-systeemissä on siis kaksi pysäkkiä parkkipaikalla ja yksi terminaalissa 5, eli se ei todellakaan palvele koko lentokenttää. Vaunuja on 21 kpl. 21 * 4 istumapaikkaa lienee aika paljon vähemmän kuin ko. lentokentällä operoivien lentokoneiden keskikapasiteetti, ja lentokoneita tulee ja menee alle parin minuutin välein. Heathrown lentomatkustajista varmaan varsin pieni osa parkkeeraa oman auton kentälle. Ultra siis käsittääkseni palvelee nimenomaan pitkän ajan parkkia.
Piikkimonni
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 9 Toukokuu 2010
- Viestit
- 40
Raidetaksin ja muiden yhteiskäyttöisten henkilökuljettimien heikoin lenkki on se, että niillä kuljetetaan ihmisiä. Voin vain kuvitella millainen haju ja hävitys olisi näissä liikkuvissa yleisövessoissa muutaman käyttökuukauden jälkeen. Tietysti voitaisiin ajatella valvontaa, joka perustuu kameravalvontaan, kasvontunnistukseen ja älykorttiin mutta sitten mennäänkin jo tietosuojalain puolelle. Saako viranomainen tai kuljetusyhtiö tallettaa tällaista tietoa ihmisten liikkumisesta ja tekemisistä vaikka sen tarkoitus olisi suojella yhteistä omaisuutta. Tästähän kiistellään VRLeaksissakin parhaillaan.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,293
Upsalan raidetaksi-koerata puretaan pois.
Nu river det sydkoreanska spårtaxibolaget Vectus sin testanläggning i Upsala
Kevyeeseen ja nopeaan kaupunkihenkilöliikenteeseen tarkoitettu raidetaksi näyttää lehtikuvan mukaan tarvitsevan aivan järkyttävän kokoisen ja näköisen "raiteen". Ei taida olla aivan "katukelpoinen"?
Nu river det sydkoreanska spårtaxibolaget Vectus sin testanläggning i Upsala
Kevyeeseen ja nopeaan kaupunkihenkilöliikenteeseen tarkoitettu raidetaksi näyttää lehtikuvan mukaan tarvitsevan aivan järkyttävän kokoisen ja näköisen "raiteen". Ei taida olla aivan "katukelpoinen"?
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Raidetaksien kohdalla onkin niin, että niillä on metron kustannukset ja taksien kapasiteetti. Rakentavasti voin arvioida, että raidetaksilla voisi olla oikeasti jotain mieltä sellaisessa tilanteessa, jossa henkilöliikennekapasiteettia ei todellakaan voi järjestää muuten kuin johonkin tilaan maanpinnan yläpuolelle. Henkilöautoihin perustuvalle taksille olisi silloin rakennettava silta, ja raide on rakennettavissa sillaksi halvemmalla kuin auton edellyttämä katusilta. Tällöin siis rakennetaan ilmarata. Ja jos ilmaradalta edellytettävä kantavuus perustuu kulkuvälineen 2–3 tonnin kokonaismassaan, ilmaratarakenne on sentään kevyempi ja halvempi kuin metrojunan edellyttämä ilmarata.
Mutta nykyään taidetaan automaattitaksirintamalla uskoa enemmän Google-autoihin. Tekniseti tämä on ymmärrettävää. Raidetaksissa kuljettajattoman liikkumisen hallinta perustuu raiteen ohjaukseen ja siihen, että raiteella kulkevaa liikennettä on kohtalaisen helppo hallita koneen ohjaamana. Google-auton ideana on, että kuljettajaton liikkuminen on mahdollista yleisessä liikenneympäristössä. Silloin investoidaan erillisen liikenneväylän sijasta jokaisessa kulkuvälineessä olevaan tekniikkaan. Idea ei ole uusi, hevonen hoiti sammuneen isännän kievarista kotiin jo ennen rautateidenkään aikaa. Mutta tietotekniikan kehitys on tehnyt mahdolliseksi yrittää kuljettajatonta kulkuvälinettä mekaanisen teknologian, ei biologian keinoin.
Antero
Ja vieläpä lähes koko matkaltaan näin. Jos tarvitaan vain pieni ilmarataosuus, kannattaa rakentaa perinteisempiä järjestelmiä. Samalta ilmaratapohjalta ponnistavat muuten myös monorailit.
Ilmarata kevyille vaunuille on tosiaan hiukan kevyempi kuin raskaille vaunuille, mutta ei niin kevyt kuin voisi olettaa. Vectuksen Etelä-Koreaan rakentaman ratarakenteen näkee tällä videolla. Eivät vaikuta kovin nopeiltakaan.
Lähin PRT löytynee nyt Heathrow'n lentokentän terminaalin 5 ja siihen liittyvän pysäköintialueen väliltä. Videolla pelkkä liikkeelle pääseminen kestää toista minuuttia ja sitä pahoitellaankin automaattisesti.
Ensimmäinen kaupallinen robottiautoratkaisu on tulossa markkinoille. Toki se kulkee vain helpoilla esimerkiksi kampusalueilla, joissa ympäristö on helppo ja ennalta suunniteltuja reittejä. Kuitenkin huippunopeus on 50 km/h ja sen voi tilata mille vaan pysäkille. Todennäkäisesti tämä sovellus on vielä todella raakile ja ehkä vaarallinenkin.
http://www.tekniikkatalous.fi/autot...aa+ndash+saastaa+jopa+60++ajokuluista/a957634
Nyt on sitten mielenkiintoista, miten nopeasti robottiautoratkaisut yleistyvät. Yleensä uusien innovaatioiden leviämisnopeus muistuttaa S-käyrää, nyt ollaan vielä ihan alussa ja massamarkkinoille on vielä matkaa.
Onko tulossa suurin liikenteen vallankumous sitten henkilöauton yleistymisen? Kaupunkirakenteenkin kannalta robottiautotekniikka tuo mielenkiintoisia mahdollisuuksia, parkkipaikat voidaan nimittäin järjestää aivan uudella tavalla ja mahdollistanee suurkaupunkien tiivistämisen kun parkkipaikoille voidaan rakentaa rakennuksia. Siihen muuten riittää vauhdiksi se että autot matelevat parkkiin eli nopeus ei ole kovin kriittinen tekijä.
Isompaa joukkoliikennettä tiheissä kaupungeissa robottiautot eivät voi korvata, sellainen määrä ajoneuvoja ei vaan mahdu teille ja kaduille, mutta liityntäliikenne voi kokea aikamoisen vallankumouksen, kun pikkubussi voi tulla vaikka kotiovelta hakemaan.
http://www.tekniikkatalous.fi/autot...aa+ndash+saastaa+jopa+60++ajokuluista/a957634
Nyt on sitten mielenkiintoista, miten nopeasti robottiautoratkaisut yleistyvät. Yleensä uusien innovaatioiden leviämisnopeus muistuttaa S-käyrää, nyt ollaan vielä ihan alussa ja massamarkkinoille on vielä matkaa.
Onko tulossa suurin liikenteen vallankumous sitten henkilöauton yleistymisen? Kaupunkirakenteenkin kannalta robottiautotekniikka tuo mielenkiintoisia mahdollisuuksia, parkkipaikat voidaan nimittäin järjestää aivan uudella tavalla ja mahdollistanee suurkaupunkien tiivistämisen kun parkkipaikoille voidaan rakentaa rakennuksia. Siihen muuten riittää vauhdiksi se että autot matelevat parkkiin eli nopeus ei ole kovin kriittinen tekijä.
Isompaa joukkoliikennettä tiheissä kaupungeissa robottiautot eivät voi korvata, sellainen määrä ajoneuvoja ei vaan mahdu teille ja kaduille, mutta liityntäliikenne voi kokea aikamoisen vallankumouksen, kun pikkubussi voi tulla vaikka kotiovelta hakemaan.
Viimeksi muokattu:
Yksi mahdollinen tulevaisuudenkuva on sekä kaupunkien henkilöautoliikenteen että bussiliikenteen korvautuminen robottiohjatuilla Kutsuplussilla. Pikkubussiliikenteen kannattavuuden esteenä on nyt korkeat kuljettajakustannukset, mutta automaattiohjaus muuttaa tilanteen täysin. Automaattiohjattujen pikkubussien palvelutaso olisi jo niin lähellä henkilöautoa ja kustannukset taas omaa autoa alemmat, että autoilussa kaupungeissa ei olisi oikein mieltä.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Miten niin kustannukset olisivat omaa autoa halvemmat? Riippuu autosta tietysti, mutta onko laskelmia olemassa? Sitä taas uskon että robottiautokyyti olisi reilusti edullisempaa kuin taksikyyti.
Siksi Suomessa robotttiautoja tulevat vastustamaan Kristillisdemokraatit, monet raittiusjärjestöt sekä Kansanterveyslaitos koska se mahdollistaisi alkoholia nauttineille mahdollisuuden liikkua etenkin syrjäseuduilla sekä siihen aikaan kun joukkoliikenne ei kulje, ilman että tarvitsee itse ajaa.
t. Rainer
Nykyään suuri osa autoista on suurimman osan vuorokaudesta käyttämättöminä, kuitenkin autot kuluvat jonkin verran myös silloin kun niitä ei käytetä, korroosio tekee Suomen ilmastossa tehtävänsä. Robottiautot mahdollistavat paljon paremmin autojen yhteyskäytön, jossa kulut ovat kilometriä kohti henkilökohtaisia autoja matalammat koska vuosittainen käyttötunti- ja kilometrimäärä on korkeampi. Noin ainakin jos pman työn ja verotuksen osuus pysyy samana.
Lisäksi robottiautoilu mahdollistaa helpommin tehokkaammat matkaketjut, joissa vain lyhyt osa matkasta ajetaan kalliilla pienellä pyöräajoneuvolla ja isoja joukkoliikennevälineitä käytetään ison osan matkaa. Toki tuo toteutuu vain jos robottiautoilu ei korvaa liikaa kevyttä liikennettä.
Jep, erittäin mielenkiinnolla seuraan näiden kehittymistä. Viimeaikoina asiasta on uutisoitu varsin paljon, ja ainakin itselleni tullut varsin puskista kuinka kehittynyttä teknologia jo nykyisellään onkaan. Sinänsä varsin ihmeellistä, että Googlen robottiauto on ajellut satoja tuhansia vaiko jo miljoonia kilometrejä ilman vaaratilanteita, mutta Siemens ei osaa automatisoida yhtä metrolinjaa Helsingissä. Metrolla kuitenkin liikenneympäristön luulisi olevan huomattavasti autoja helpompaa.
Uudessa innovaatioiden maailmassa ei tarvita niinkään voimaa, vaan ketteryyttä. Nykyajan uusien startup-komeettojen hupparihörhöt saattavatkin ehtiä laittaa kokonaisen teollisuudenalan pakan uusiksi ennen kuin vanhat jätit ehtivät edes päättää version vaihdosta tai viranomaiset saada aikaan muistioehdotuksen hallinnollisten määräysten muutoksesta. Automaattimetroprojektissa ongelmana on nyt sen tekniikan ja toiminnallisuuden vanhentuminen käsiin, samalla kun huomioon on otettava suuri määrä vanhaa toiminnallisuutta, tekniikkaa ja normeja.
Robottiautotekniikka saattaa olla ensimmäinen uuden verkostuneen ajan laajasti kaupallistuva superinnovaatio. Se on juuri ylittänyt uskottavuusrajan, jossa valtavan innostuksen lisäksi siihen investoidaan miljardeja. Verkostuneessa maailmassa vapaat kehitys- ja innovaatioresurssit suuntautuvat hyvin nopeasti uusiin kohteisiin, joten juuri nyt kehitys on nopeaa. Kilpajuoksu robottiautomarkkinoille on alkanut, vaikka aikaa vielä menee kunnes ollaan massamarkkinoilla, mutta vauhtia on vaikeaa ennustaa. Ensimmäinen kaupallinen yritys myydä robottiautoja on nyt kuitenkin tullut markkinoille paljon aikaisemmin kuin vielä tämän ketjun alkupäivinä 8,5 vuotta sitten uskallettiin ennakoida.
Toki tietojärjestelmien aistit ja kerätyn informaation käsittely ovat vielä pahasti kesken ja tällä hetkellä merkittävä osa koko verkostuneen pallon parhaista propellipäistä taistelee samojen haasteiden kanssa. Sitä on vaikea ennustaa, miten nopeaa kehitys on, ei tarvita kuin pari tiedon tai hahmojen rakenteellisen käsittelyn innovaatiota niin kehitykseen tarvittava aika vähenee vuosilla ja tuotteet ovat markkinoilla nopeasti. Toisaalta ilman innovaatioita aikaa voi kulua pitkäänkin jos ratkaisu perustuu "pure force" lähtökohtaan, jossa ratkaisu tehdään teknisesti "väkisin" valtavalla määrällä koodia, prosessoritehoa ja havainnointitekniikkaa.
Kuitenkin fundamentaalimuutos kehitystavoitteissa on jo tapahtunut, vanhoissa automaatioratkaisuissa oli tavoitteena ympäristö, jossa ihminen ja kone on niin eristetty toisistaan, jotta kone saa tehdä virheitä. Uusissa ratkaisuissa pyritään korvaamaan ihmiset tietojärjestelmillä, jotka aistivat käyttöympäristöstään enemmän kuin ihminen ja tekevät myös vähemmän virheitä. Lähtökohta on täysin erilainen ja vallankumouksellinenkin.
Viimeksi muokattu:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Näin on tosiaan tapahtunut joillain aloilla. Mutta onko kovassa teknologiassa? Robottiautoja ei valmisteta jakamalla koodia internetissä. Vanhojen rakenteiden jäykkyys on esteenä autojen ja kulkuvälineiden kehitykselle ylipäätään. Autoteollisuus ei saa aikaiseksi edes sähköautoja! Elektroniikka on kyllä tullut autoihin, mutta se palvelee kaikenlaista nippelinappelia. Auto on periaatteessa aivan sama laite kuin 100 vuotta sitten Henry Fordin keksiessä liukuhihnatuotannon.
Itse muistan pari vastaavaa hehkutusta vuosikymmenten takaa. Atomivoima oli 1960-luvulla kova juttu, joka ihan kohta tekee sähköstä ilmaista. Koska muutaman kilon uraanipalasta, joka ei paljoa maksanut, saatiin sähköä Helsingille vuosiksi. Ihan totta tuo on nykyään, kun ydinvoimalat ovat olleet kaupallisessa tuotannossa jo niin, että vanhimpia puretaan. Siis se uraanin halpuus. Mutta kun uraanin sähköksi muuttava voimalaitos maksaa hunajaa vielä senkin jälkeen, kun se on lakannut toimimasta. Sähkö ei edelleenkään ole ilmaista, eikä ilmaiseksi tule, sen myöntävät jo ihan kaikki.
Paperi oli katoamassa maailmasta tarpeettomana seuraavalla vuosikymmenellä. Koska kaikki paikat täyttyvät tietokoneilla. Niin kävi, montakohan joka kodissa on? Taatusti Suomessa enemmän kuin ihmisiä. Ja silti kaikki paikat ovat edelleen täynnä myös paperia, jota halutaan niin paljon, ettei Suomen paperiteollisuus ole enää aikoihin ollut missään merkityksessä maailmanmarkkinoilla. Ei tietotekniikan ”juttu” ollutkaan se, mihin käytetään paperia. Maailmasta on kadonnut filmi, äänilevyt, valintalevypuhelimet, kirjoituskoneet, teleksit ja faksit. Mainitakseni niitä asioita, joita 1970-luvulla oli. Jotain on ehtinyt tulla ja mennä sen jälkeen, kuten videokamerat ja -nauhurit ja CD-levyt.
Robottiautot eivät ole kiinni teknologiasta. Yksi Googleauto toimii – ainakin ikikesässä, ilman lunta ja jäätä, sen verran kuin yksi maailman sadoista miljoonista autoista ehtii tilastollisesti ajella – ja sarjatuotantonakin niitä voitaisiin epäilemättä tehdä. Mutta kuka arvaa, mikä tulevaisuuden arvauksista menee pieleen ja mikä on se asia, jota kukaan ei osannut arvata?
Sähköposti ei tarvitse kirjekuorta ja paperia sen sisällä, ei posteljoonia kantajaksi. Kumminkin moni ihminen pränttää sähköpostin paperille jopa ennen sen lukemista. Ja hävittää sitten sähköpostin, koska tietokoneen postilaatikossa ei ole tilaa. Kirjahyllyssä ilmeisesti on paperille tilaa loputtomasti. Eli mitä, jos ihmiset eivät halua robottiautoa? Kellään robottiautoasialla olevalla ei ole tietääkseni käynyt tämä mielessä.
Riskien kanssa pohditaan sitä, osaako robottiauto olla ajamatta kolaria. En epäile sitä hetkeäkään. Mutta sitä epäilen, miten onnistuu hoitaa se, että robottiauto tekee varmasti ja aina sitä, mitä sen suunniteltiin tekevän. Eihän tietokoneenkaan ongelma ole se, osaako se laskea oikein ja laittaa videon bitit järjestykseen liikkuvaksi kuvaksi. Vaan virukset, tahallaan tehty tihutyö. Tai ohjelmabugit, vahingossa syntynyt tihutyö. Antaisitko elämäsi Microsoftin tai Applen varaan? Minä en. Siksi moni pelkää lentämistä.
Robottiauton kyydissä oleminen on sama asia kuin taksin penkki. Eilen uutisissa nuori mies kehui rakastavansa autoja niin paljon, että tykkä pestä niitä työkseen. Cruisaajat eivät aja taksilla. Eivät myöskään ne keski-iän ylittäneet miehet, joille auto ei riitä, vaan ostetaan kesäksi moottoripyörä. Jos perinteinen auto kielletään samalla tavalla kuin analoginen televisio, mitä jos suurin osa kansasta valitsee ennemmin joukkoliikenteen kuin robottiauton? Tai Segwayn. Tai elävän hevosen. Tai sen välineen, jota vielä ei ole keksitty ja esitelty. Tai asuinpaikan, jossa ei tarvi kuin kävellä.
Nuoriso ei enää pariin vuoteen ole odotellut HD-lähetyksiä analogitelkkarin seuraajaksi. HD on ollut jo pitkään netissä. TV ja sen valmiiksi valikoitu ja ajastettu sisältö ei enää kiinnosta. Uskoiko joku tähän, kun puhuttiin HD-telkkarista 10–15 vuotta sitten, ja digitelkkarin mahdollisuuksista katsojan valita itse kamera – siis tehdä lähetyksen ohjaajan duuni.
Minun mielestäni ei pidä olla teknologiavetoinen ja uskoa teknologiaan. Ihminen ei ole teknologiaa, mutta ihminen valitsee, mikä teknologia sille kelpaa. Siksi en innostu robottiliikennevisioista, jotka eivät lähde ihmisen tarpeista ja mielihaluista, vaan tekniikan mahdollisuuksista.
Antero
Kyllä se vaan taisi olla. Tietotekniikka on jo purrut paperin kysyntään melkoisesti. Siihen tosin meni ainakin 15 vuotta kauemmin kun monet ennustajat veikkasivat. Yksi iso tekijä on ollut Google (ja sen kilpailijat) mainoskanavana ja hakemistona, joka on tehnyt lopun hyvin suuresta osasta paperi-ilmoittelua. Näkövinkkeli oli varmaan monilla paperin lopun ennustajilla aikanaan turhan teknologiakeskeinen, eikä tajuttu sitä, miten vaikeaa ja hidasta on paperia käyttävien prosessien muuttaminen sähköisiksi niin, että muutoksesta on jotain käytännön hyötyä. Esim. sähköisten kirjojen ja lehtien sekä laite- että ohjelmistokäyttöliittymät ei ole olleet siedettävällä tasolla ennen kuin aivan viime vuosina. Ja edelleenkin esim. julkisen hallinnon sovellukset ovat sellaisia, että opettaja menee mieluummin sairaana töihin kun taistelee sairaspäivien ilmoittamiseen käytetyn sovelluksen kanssa (tapaus tosielämästä viime kuulta lähipiirissäni).
Suomen paperiteollisuuden alamäki on sitten osittain luku erikseen. Siinä on erinäisiä muitakin tekijöitä. Esim. Ruotsissa on käynyt vähän toisin.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tämä on varmaan totta. En kyllä ole paperin maailmanmarkkinoita seurannut. Mutta nyt kun sanot, niin onhan mm. lehdistö vasta nyt ruvennut natisemaan nettimedian puristuksissa.
Olisikohan niin, että tablettitekniikka on tässä ollut ratkaiseva murros. Vasta tablettien ansiosta median luettavuus netistä on saavuttanut paperin kanssa kilpailukykyisen aseman. Lehden tai kirjan saa kätevästi mukaan, ja sitä on helppo lukaista lyhyelläkin hetkellä. Läppäri ei tähän tarjonnut vastusta, mutta tabletti tarjoaa. Itsekin olen lähipiirissäni kohdannut henkilöitä, jotka suoraan ovat sanoneet, että lopettivat paperilehden tilaamisen, koska pitävät tablettia tarpeeksi kätevänä.
Mutta tästä tulee ehkä juuri näkyviin se näkökohta, että muutos ei tapahdu niin nopeasti kuin luullaan. Automaattiautojen tekniikan kanssa arvelen todennäköisimmin käyvän niin, että melkein kuljettajattomaan ajoon päästään kohduullisen nopeasti. Mutta viimeiset muutama prosentti kehittämisen vaatimusta voivat kestää kauemmin kuin siihenastinen kehitys. Näinhän oikeastaan tässä tietotekniikan ja paperin kanssa juuri oli.
Ja tieliikenteessä arvelen vielä, että käytännön kehitystä hidastaa sekin, että vanhanaikaiset täysin manuaaliset autot ja autoilijat eivät katoa ainakaan 20–30 vuoteen. Vaikka teknien ja kaupallinen valmius kuljettajattomiin autoihin olisi, ne eivät poista kuitenkaan vanhaa teknologiaa ja toimintatapaa. Senkin takia, että kaikilla – sekä kotitalouksien että valtioiden mittakaavassa – ei ole varaa uuteen teknologiaan.
Antero