SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,371
Ranskan Lillessäkin on hyvin samankaltainen kuljetin, sekin on nimetty metroksi:
http://www.urbanrail.net/eu/lil/lille.htm
Raidetaksi ja automaattiautot - kuvitelmaa
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
http://www.urbanrail.net/eu/lil/lille.htm
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Itse asiassa Lillen metro on VAL. Se on kyllä tavallaan kevytmetro, mutta ihan eri maailmasta kuin esitelty tosikevyt italialainen henkilökuljetin. VAL on luonteeltaan lähempänä perinteistä metroa, vaikkakin junat ovat lyhyemmät ja vuoroväli tiheämpi kuin useissa perinteisissä kuljettajaohjatuissa metroissa.
Jotain siltä väliltä ovat monet lentokenttien automaattiset henkilökuljettimet. Muutama viikko sitten ajelin sellaisen kyydissä Newarkin lentoaseman tuntumassa New Jerseyssä. Tuo AirTrain on pidempi kuin Italian vekotin, mutta ajaa tosi hitaasti verrattuna huomattavasti järeämpään ja nopeampaan VAL:iin, jota sitäkin on eräillä lentokentillä käytössä (mm. Pariisissa sekä Charles de Gaullen että Orlyn kentillä). Yritin vilkuilla olisiko tuo ollut Westinghousen toimittama, Amerikassa kun oltiin, mutta en muista näinkö nimeä missään ovenkynnyksessä tms.
Älkää hyvät ihmiset sotkeko pikkumetroja ja peoplemovereita PRT-konseptiin.
Ehkä PRT joskus toteutuu (eli tekniikka pelaa ja talous kannattaa). Siinä koneet odottavat ihmistä eikä ihmiset koneita.
PRT:een edeltäjä Morgantownin GRT (Group Rapid Transportation).
http://faculty.washington.edu/jbs/itrans/morg1.htm
PRT -konsepti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raidetaksi
Alla oikeita sci-fi vehkeitä:
http://faculty.washington.edu/jbs/itrans/
En halua olla muutosvastarintainen, mutta kahtotaan, mitä tuosta seuraa...
Ehkä PRT joskus toteutuu (eli tekniikka pelaa ja talous kannattaa). Siinä koneet odottavat ihmistä eikä ihmiset koneita.
PRT:een edeltäjä Morgantownin GRT (Group Rapid Transportation).
http://faculty.washington.edu/jbs/itrans/morg1.htm
PRT -konsepti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raidetaksi
Alla oikeita sci-fi vehkeitä:
http://faculty.washington.edu/jbs/itrans/
En halua olla muutosvastarintainen, mutta kahtotaan, mitä tuosta seuraa...
Kiirunaan on suunniteltu 30 km pitkää raidetaksijärjestelmää. Vaunuineen järjestelmä maksaisi 2 miljardia kruunua. Lisää tietoa ruotsiksi löytyy paikallisesta lehtiartikkelista.
Kiirunassa oli raitiotie 1907 - 1958 ja museoraitiotie 1984 - 1993.
Kiirunassa oli raitiotie 1907 - 1958 ja museoraitiotie 1984 - 1993.
- Liittynyt
- 19 Joulukuu 2006
- Viestit
- 296
Kyllä Tukholman seudullakin osataan haihatella. Värmdön vihreät haluavat raidetakseja viiden metrin korkeuteen moottoriteiden keskialueille. Siellä sitten voisi matkustella minne vain haluaa ja ihan milloin vain. On muka halvempaa kuin raideliikenne maan pinnalla. Ja viheralueetkin kuulemma säästyy, kun ne rakennetaan täyteen raidetaksiradan pylväitä. 
http://mp.se/templates/Mct_77.aspx?avdnr=346&number=133763
http://mp.se/templates/Mct_77.aspx?avdnr=346&number=133763
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tosi ikävää vihreiden maineelle asiantuntevina poliitikkoina. Ja Kiirunan juttu konsulttiyhtiölle.
Antero
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 275
Ruotsissa harkitaan raideautojärjestelmää
100-lehdessä oli tänään pieni kuvallinen juttu otsikon aiheesta. Uutisessa kerrottiin Ruotsin valtion liikenneanalyysi-instituutin SIKAn julkistaneen eilen laskelmansa raideautojärjestelmän kannattavuudesta. Tukholmaa kehämäisesti kiertäviä linjoja olisi 160 km ja asemia 41. Raideautossa olisi kahdeksan istuinpaikkaa sekä tilaa lastenvaunuille ja pyörätuolille. Tiheimmillään autoja voisi lähteä asemalta kolmen sekunnin välein.
Raporttiin en netissä törmännyt, mutta järjestelmää kehittävän yrityksen sivut ovat osoitteessa http://www.vectus.se/.
Raportissa esitetään, että hanke voisi olla kannattava.
100-lehdessä oli tänään pieni kuvallinen juttu otsikon aiheesta. Uutisessa kerrottiin Ruotsin valtion liikenneanalyysi-instituutin SIKAn julkistaneen eilen laskelmansa raideautojärjestelmän kannattavuudesta. Tukholmaa kehämäisesti kiertäviä linjoja olisi 160 km ja asemia 41. Raideautossa olisi kahdeksan istuinpaikkaa sekä tilaa lastenvaunuille ja pyörätuolille. Tiheimmillään autoja voisi lähteä asemalta kolmen sekunnin välein.
Raporttiin en netissä törmännyt, mutta järjestelmää kehittävän yrityksen sivut ovat osoitteessa http://www.vectus.se/.
Raportissa esitetään, että hanke voisi olla kannattava.
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 275
Vs: Ruotsissa harkitaan raideautojärjestelmää
Kiitoksia! Sivulta löytyy linkki aivan mahtavaan esittelyvideoon.
Kiitoksia! Sivulta löytyy linkki aivan mahtavaan esittelyvideoon.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Ruotsissa harkitaan raideautojärjestelmää
En nyt ehdi perehtyä uutisena välitettyyn asiaan vuodelta 2006 (= raportin julkaisuajankohta). Viime vuonna tehty animaatio ei minusta tee 2 vuotta vanhasta asiasta uutista, mutta näinhän mediaa narutetaan.
Koska en voi arvioida raporttia, jota en ole lukenut, voin vain ihmetellä tätä kestokuplaa (härveleiden nimi on osuvasti Bubbles). Lienee jokin luonnonlaki, että se pulpahtaa pinnalle aina vuoden parin välein puhjetakseen tyhjänä takaisin unohduksiin.
Kiinnittipä vain 100-lehden ”uutisessa” huomiotani lapseliinen väite siitä, että nämä vehkeet lähtevät pysäkiltä 3 sekunnin välein. Oikeastaan tämä väite pelkästään antaa viiteen, ettei raporttia ehkä kannata lukeakaan.
Ottakaapa 5 henkilöä ja istuttakaa ne tavalliseen autoon. Kauankohan menee aikaa siitä, kun ensimmäinen henkilö avaa oven siihen, kun auto lähtee liikkeelle. 8 henkilön istuutuminen raidetaksiin tapahtuisi 3 sekunnissa? Sillä jos ei, niin eivät ne siltä pysäkiltään lähde 3 sekunnissa. Kuten eivät lähteneet siinä animaatiossakaan.
Animaatio oli minusta lähinnä absurdi ja epärealistinen. Muutama kupla vaeltelee pylväiden pääsä autiossa kerrostalokaupungissa, joka nykytodellisuudessa on täynnä autoja tehokkaan joukkoliikenteen eli bussien ja ratikoiden lisäksi. Huolto- ja tavaraliikenne sekä kevyt liikenne tarvitsevat joka tapauksessa katuinfran. Yksilölliseen palveluun kykenevä kuplajärjestelmä edellyttää lisäksi yhtä laajan riippuratainfran, tai sitten kyse ei ole yksilöllisestä liikenteestä. Eikä 160 km riippurataa Tukholmassa merkitsekään yhtään mitään tuhansiin katukilometreihin verrattuna.
Kuplat ovat kuplia.
Antero
En nyt ehdi perehtyä uutisena välitettyyn asiaan vuodelta 2006 (= raportin julkaisuajankohta). Viime vuonna tehty animaatio ei minusta tee 2 vuotta vanhasta asiasta uutista, mutta näinhän mediaa narutetaan.
Koska en voi arvioida raporttia, jota en ole lukenut, voin vain ihmetellä tätä kestokuplaa (härveleiden nimi on osuvasti Bubbles). Lienee jokin luonnonlaki, että se pulpahtaa pinnalle aina vuoden parin välein puhjetakseen tyhjänä takaisin unohduksiin.
Kiinnittipä vain 100-lehden ”uutisessa” huomiotani lapseliinen väite siitä, että nämä vehkeet lähtevät pysäkiltä 3 sekunnin välein. Oikeastaan tämä väite pelkästään antaa viiteen, ettei raporttia ehkä kannata lukeakaan.
Ottakaapa 5 henkilöä ja istuttakaa ne tavalliseen autoon. Kauankohan menee aikaa siitä, kun ensimmäinen henkilö avaa oven siihen, kun auto lähtee liikkeelle. 8 henkilön istuutuminen raidetaksiin tapahtuisi 3 sekunnissa? Sillä jos ei, niin eivät ne siltä pysäkiltään lähde 3 sekunnissa. Kuten eivät lähteneet siinä animaatiossakaan.
Animaatio oli minusta lähinnä absurdi ja epärealistinen. Muutama kupla vaeltelee pylväiden pääsä autiossa kerrostalokaupungissa, joka nykytodellisuudessa on täynnä autoja tehokkaan joukkoliikenteen eli bussien ja ratikoiden lisäksi. Huolto- ja tavaraliikenne sekä kevyt liikenne tarvitsevat joka tapauksessa katuinfran. Yksilölliseen palveluun kykenevä kuplajärjestelmä edellyttää lisäksi yhtä laajan riippuratainfran, tai sitten kyse ei ole yksilöllisestä liikenteestä. Eikä 160 km riippurataa Tukholmassa merkitsekään yhtään mitään tuhansiin katukilometreihin verrattuna.
Kuplat ovat kuplia.
Antero
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Vs: Ruotsissa harkitaan raideautojärjestelmää
Tuolla luultavasti viitattiin siihen pitkään asemaan, joka animaatiossakin näkyy. Tuossa purku ja lastaus tapahtuu monessa autossa yhtä aikaa, ja valmiit autot voivat sitten lähteä matkaan 3 sekunnin turvavälillä. Toki tuossa tulee ongelmaksi, että aseman täytyy jossain vaiheessa olla tyhjäkin, koska lastaus kulkeutuu nopeasti asemaa taaksepäin. Joten kun laituri tulee täyteen, pitää seuraavan välineen odottaa koko viimeisen lastauksen ajan ennen kuin voi ajaa laiturin etupäähän. Koska tässä ajassa välineitä on taaksekin kertynyt aika letka, käytännössä koko letka ajaa laiturille ja purkautuu yhtä aikaa ja homma alkaa pyöriä pidemmällä vuorovälillä, joka on ainakin 30 sekuntia. Kahdella rinnakkaisella laiturilla tuon voi tietysti ratkaista, kunhan yhdellä laiturilla riittää vastaanottokapasiteettia niin kauan että toisen laiturin viimeinen ehtii lähteä.
Muuhun toteuttamiskelpoisuuteen/-kelvottomuuteen en jaksa nyt puuttua. Mutta en näe, että tuossakaan järjestelmässä olisi ratkaistu muista vastaavista tuttuja ongelmia. Vaikka tuossa yhdistyisivätkin henkilöautoilun ja raideliikenteen hyvät puolet, samalla tavalla se yhdistää niiden huonotkin puolet.
Tuolla luultavasti viitattiin siihen pitkään asemaan, joka animaatiossakin näkyy. Tuossa purku ja lastaus tapahtuu monessa autossa yhtä aikaa, ja valmiit autot voivat sitten lähteä matkaan 3 sekunnin turvavälillä. Toki tuossa tulee ongelmaksi, että aseman täytyy jossain vaiheessa olla tyhjäkin, koska lastaus kulkeutuu nopeasti asemaa taaksepäin. Joten kun laituri tulee täyteen, pitää seuraavan välineen odottaa koko viimeisen lastauksen ajan ennen kuin voi ajaa laiturin etupäähän. Koska tässä ajassa välineitä on taaksekin kertynyt aika letka, käytännössä koko letka ajaa laiturille ja purkautuu yhtä aikaa ja homma alkaa pyöriä pidemmällä vuorovälillä, joka on ainakin 30 sekuntia. Kahdella rinnakkaisella laiturilla tuon voi tietysti ratkaista, kunhan yhdellä laiturilla riittää vastaanottokapasiteettia niin kauan että toisen laiturin viimeinen ehtii lähteä.
Muuhun toteuttamiskelpoisuuteen/-kelvottomuuteen en jaksa nyt puuttua. Mutta en näe, että tuossakaan järjestelmässä olisi ratkaistu muista vastaavista tuttuja ongelmia. Vaikka tuossa yhdistyisivätkin henkilöautoilun ja raideliikenteen hyvät puolet, samalla tavalla se yhdistää niiden huonotkin puolet.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Ruotsissa harkitaan raideautojärjestelmää
Ei kuplakuljetin pysty kiertämään fysiikan lakeja autoja, busseja, ratikoita tai metroja paremmin. Yhdellä raiteella tai kaistalla lyhin mahdollinen vuoroväli on minuutin luokkaa ja maksimikapasiteetti määräytyy yksikön koon mukaan. 75-metrinen ratikkajuna on luokkaa 500 henkilöä, kupla 8, jolloin kapasiteetit ovat samassa suhteessa.
Sivuraiteet ja moniraiteiset pysäkit voidaan ottaa käyttöön busseilla ja raidejoukkoliikenteessä myös. Ei se ole kuplataksin erityisominaisuus. Ja edelleen pysyy tuo 500/8 suhde voimassa.
Antero
Niin, olihan animaatiossa esitetty myös kuplien kytkeminen yhteen juniksi. Sieltä välistä sitten poikkesi kupla sivuraiteelle pysähtyäkseen erikseen. Animaatiossa kaikki näytti hienolta, koska animaatioon ei ollut piirretty lupauksen mukaista kuplavirtaa yksi kupla / 3 sekuntia. Silloin ei animaatiota enää olisi voinut tehdäkään.
Ei kuplakuljetin pysty kiertämään fysiikan lakeja autoja, busseja, ratikoita tai metroja paremmin. Yhdellä raiteella tai kaistalla lyhin mahdollinen vuoroväli on minuutin luokkaa ja maksimikapasiteetti määräytyy yksikön koon mukaan. 75-metrinen ratikkajuna on luokkaa 500 henkilöä, kupla 8, jolloin kapasiteetit ovat samassa suhteessa.
Sivuraiteet ja moniraiteiset pysäkit voidaan ottaa käyttöön busseilla ja raidejoukkoliikenteessä myös. Ei se ole kuplataksin erityisominaisuus. Ja edelleen pysyy tuo 500/8 suhde voimassa.
Antero
Vs: Ruotsissa harkitaan raideautojärjestelmää
Todellakin nykyisillä raideliikenteen turvallisuusnormeilla (takaa tulevan kulkuneuvon pitää pystyä pysähtymään vapaalla radanosalla, jos edellä oleva kulkuneuvo pysähtyy kuin seinään) minimivuoroväli muodostuu noin minuutiksi kun pysähdyksetkin huomioidaan niin että pysähdytään samalla radalla eikä pysäkillä.
Toisaalta autoliikenteessä ei noudateta minuutin vuoroväliä eikä takaa tuleva ajoneuvo moottoritiellä pysty pysähtymään, jos edellä kulkeva ajoneuvo pysähtyy kuin seinään ilman mitään varoitusta eikä sitä pidetä ylitsepääsemättömänä ongelmana. Esimerkiksi Länsiväylällä Hanasaaressa kulkee huipputuntina (7.30-8.30) Helsingin suuntaan 137 bussivuoroa eli bussien vuoroväli on 26s. Ja henkilöautojen "vuoroväli" on ruuhkassa Hanasaaressa on noin 2,5s.
Yksi vaikuttava tekijä on myös maksimikiihtyvyys ja hidastuvuus. Jos kulkuneuvossa on seisovia matkustajia, kuten metrossa, junissa, raitiovaunuissa ja bussissa ei voida käyttää kovaa hidastuvuutta ja törmäykset ovat hyvin ikäviä. Tosin raitiovaunuille ja busseille sattuu säännöllisesti törmäyksiä ja niidenkin kanssa on opittu elämään.
Toisaalta, jos matkustajat ovat turvavöissä kuten henkilöautossa tai raidetaksissa, voidaan käyttää korkeampaa hidastuvuutta ja kiihtyvyyttä. Eivätkä törmäykset pienillä nopeuksillakaan aiheuta yleensä vakavia loukkaantumisia.
En kuitenkaan suhtaudu kauhean optimistisesti raidetaksien mahdollisuuksiin kaupunkiliikenteessä lähiaikoina, koska raidetaksin yksikkökapasiteetti on pieni ja sen vaatima investointi on suuri ja teknisiäkin vaikeuksia riittää. Raidetaksi ei vaikuta kovin kustannustehokkaalta tavalta järjestää joukkoliikennettä.
Todellakin nykyisillä raideliikenteen turvallisuusnormeilla (takaa tulevan kulkuneuvon pitää pystyä pysähtymään vapaalla radanosalla, jos edellä oleva kulkuneuvo pysähtyy kuin seinään) minimivuoroväli muodostuu noin minuutiksi kun pysähdyksetkin huomioidaan niin että pysähdytään samalla radalla eikä pysäkillä.
Toisaalta autoliikenteessä ei noudateta minuutin vuoroväliä eikä takaa tuleva ajoneuvo moottoritiellä pysty pysähtymään, jos edellä kulkeva ajoneuvo pysähtyy kuin seinään ilman mitään varoitusta eikä sitä pidetä ylitsepääsemättömänä ongelmana. Esimerkiksi Länsiväylällä Hanasaaressa kulkee huipputuntina (7.30-8.30) Helsingin suuntaan 137 bussivuoroa eli bussien vuoroväli on 26s. Ja henkilöautojen "vuoroväli" on ruuhkassa Hanasaaressa on noin 2,5s.
Yksi vaikuttava tekijä on myös maksimikiihtyvyys ja hidastuvuus. Jos kulkuneuvossa on seisovia matkustajia, kuten metrossa, junissa, raitiovaunuissa ja bussissa ei voida käyttää kovaa hidastuvuutta ja törmäykset ovat hyvin ikäviä. Tosin raitiovaunuille ja busseille sattuu säännöllisesti törmäyksiä ja niidenkin kanssa on opittu elämään.
Toisaalta, jos matkustajat ovat turvavöissä kuten henkilöautossa tai raidetaksissa, voidaan käyttää korkeampaa hidastuvuutta ja kiihtyvyyttä. Eivätkä törmäykset pienillä nopeuksillakaan aiheuta yleensä vakavia loukkaantumisia.
En kuitenkaan suhtaudu kauhean optimistisesti raidetaksien mahdollisuuksiin kaupunkiliikenteessä lähiaikoina, koska raidetaksin yksikkökapasiteetti on pieni ja sen vaatima investointi on suuri ja teknisiäkin vaikeuksia riittää. Raidetaksi ei vaikuta kovin kustannustehokkaalta tavalta järjestää joukkoliikennettä.
Viimeksi muokattu:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Ruotsissa harkitaan raideautojärjestelmää
Henkilöautojen vuoroväli synnyttääkin ketjukolarit. Mutta henkilöautoilla ei ole pysäkkien kapasiteettiongelmaa, koska Länsiväylänkin autoliikennevirta jakautuu niin, että kukin auto kykenee tahollaan hoitamaan pysäköimisen ja siihen kuluvan 2,5 sek. pidemmän ajan.
Länsiväylän bussiliikennevirta on jaettu monen bussin pysäkeille. Kampissa on käytössä kolmen bussin pysäkki, joten yhtä purkavaa pysäkkipaikkaa varten on nyt 3 x 26 sek. eli 78 sekunnin vuoroväli.
Kuplakuljettimien 3 sekuntia tarkoittaa tietenkin sitä, että järjestelmä kykenee linjalla 3 sekunnin vuoroväliin eli suunnilleen samaan kuin henkilöautovirta. Se ei tarkoita, että kuljettimen kyytiin voi päästä 3 sekunnin välein.
Antero
Tieliikenteessä ja raideliikenteessä onkin se olennainen turvallisuuskulttuurin ero, että tieliikenteessä hyväksytään jopa kuoleman mahdollisuus toisin kuin raideliikenteessä. Kadulla kulkeva raitiovaunu on tieliikennettä, ja sillä muun tieliikenteen riski, myös kuoleman mahdollisuus.
Henkilöautojen vuoroväli synnyttääkin ketjukolarit. Mutta henkilöautoilla ei ole pysäkkien kapasiteettiongelmaa, koska Länsiväylänkin autoliikennevirta jakautuu niin, että kukin auto kykenee tahollaan hoitamaan pysäköimisen ja siihen kuluvan 2,5 sek. pidemmän ajan.
Länsiväylän bussiliikennevirta on jaettu monen bussin pysäkeille. Kampissa on käytössä kolmen bussin pysäkki, joten yhtä purkavaa pysäkkipaikkaa varten on nyt 3 x 26 sek. eli 78 sekunnin vuoroväli.
Kuplakuljettimien 3 sekuntia tarkoittaa tietenkin sitä, että järjestelmä kykenee linjalla 3 sekunnin vuoroväliin eli suunnilleen samaan kuin henkilöautovirta. Se ei tarkoita, että kuljettimen kyytiin voi päästä 3 sekunnin välein.
Antero
- Liittynyt
- 15 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 638
Vs: Ruotsissa harkitaan raideautojärjestelmää
Paitsi jos asemalaiturille radan viereen tehtäisiin kävelynopeudella etenevä liukuhihna, jonka kautta matkustajat siirtyisivät raidetaksiin ja pois. Raidetaksien ei silloin tarvitsisi pysähtyä, vaan ne ajaisivat aseman kohdalla samaa nopeutta hihnan kanssa.