Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Temen mukaan minua vaivaa jokin 0-syndrooma..... En vastustaisi duo-ratikkaa, tai esim pikajunien linjaamista kentän kautta, mutta koska pidän niitä epärealistisina, on mielestäni kehärata hanke, joka tulisi viipymättä toteuttaa.
Nolla-vaihtoehto on vertailussa se että ei tehdä mitään, eli tuota juuri tarkoitin sillä syndroomalla. Poikittaisratikka on roikkunut Vantaan kaavoissa iät ajat ja Martinlaakson radan jatko Kivistöön samoin, pääradan siirto lentokentälle on myös vanha idea, ei nämä mitään foorumilaisten keksimiä hankkeita ole. Et ole edelläänkään esittänyt mitään muuta syytä kuin poliittisen realismin miksi ei toteuta niitä vaan tuo kehärata, enkö ole edes vakuuttunut tuosta realismista. Jos hankkeelle olisi täysi poliittinen tuki sen rahoitus olisi jo järjestynyt.

En oikein niele selitystä, että maakuntien miehet vastustavat pääradan linjaamista lentokentälle. En suoraan sanoen ymmärrä miksi yhteyden lentokentälle ja Helsinkiin yhdistävä raide olisi esim. Lappeenrantalaisten kannalta huono asia vaikka se vähentäiskin lentoja Helsingistä Lappeenrantaan. Kokonaismatka-aika voisi olla jopa lyhyempi. Viimeksi Hämeen maakunta taisi vaatia pohjoisvaihdetta kehäradalle, eli pääradalta kääntyisi sinne liikennettä. Maakunnilla sinänsä ei ole mitään yhtä ääntä.

Se varsinainen kyläpolitikointi tässä on ihan vantaalaista. Vaikka oltaisiin sitä mieltä, että pitää tehdä paikallisjunarata joka toimii myös poikittaisratana, niin se että se erkanee pääradalta vasta Tikkurilan jälkeen eikä esim. Malmilta joka olisi kaikin puolin helpompi ja suorempi linjaus on ihan vaan Tikkurilan pönkittämistä jonkin sortin aluekeskuksena. Tuossa hankeessa on Tikkurila lisää jokunen sata miljoonaa, eli ne lisäkustannukset mitä se pohjoiskieppi tuottaa rakennus- ja liikennöintikuluina.

Kehärata Kivistöön pitäisi tehdäkseen erikseen ensin ja miettiä sitten jatkoa, väitän että tähän löytyisi myös samantien rahat. Mutta kun nuo kunnanisät pitää jääräpäisesti kiinni lentokenttäkaupungistaan... Yksi syy lisää yhdistää Helsinki ja Vantaa.
 
Et tainut lukea viestiäni kunnolla. Olen tietoinen, että mainitsemasi hankkeet ovat roikkuneet "listoilla" vuosia, mutta tarkoitin lähinnä foorumilaisten omia ehdotuksia, kuten pääradan ja kehäradan osittaista yhdistämistä jne. Tiedän myös, että nollavaihtoehdolla tarkoitit YVA-selvityksistäkin tuttua, pakollista "nollavaihtoehtoa", joka on aina selvityksissä vähintään muodon vuoksi mukana. Mitä maakuntiin tulee, ei niillä yhtä ääntä ole, se on totta, mutta Hki-Vantaan kehitys on kateuden aihe, vaikka on nimenomaan juuri sitä realismia, että meillä on Suomessa yksi iso kenttä, on isolle operaattorille, kuten Finnairille, edullisinta keskittää toimintansa. Tartun nyt tähän mainitsemaasi Lappeenrantaan sen verran, että lennot Lappeenrantaan lopetettiin kannattamattomina tänä syksynä, Savonlinnaan ja Varkauteen taitaa lentotoiminta pyöriä LVM:n ostopalveluna. Uskon, että Hämeen liitto on moista vaatinut, ja erkanema pohjoiseen löytyy kehäradan ratapiirustuksistakin, ja sille tehdään varaus, vaikka sitä ei toteutetakaan vielä. Maakuntapolitikointi kyllä vaikuttaa myös kehärataan ja lentoasemaan ja tiedän, että niin pk-seudulla että muualla asiaan liittyy monia ristiriitaisiakin poliittisia intohimoja (vrt mainitsemani Turku, Turun Sanomien arkistosta löytyy paljon uutisia Elsasta jne)

Kehärataan tutkittiin monia vaihtoehtoja ja yhtälailla voidaan sanoa, että radan linjaaminen suoraan Malmilta olisi Helsingin pönkittämistä. Tikkurila on ja tulee olemaan entistä merkittävämpi vaihtoasema ja aluekeskus, jos taas ajatellaan niitä, jotka saapuvat pohjoisesta, on Tikkurila hyvä vaihtoasema. Tikkurilahan on itse asiassa lentoaseman tasolla, jos kartasta katsoo, Tikkurilantie vie lähes viivasuorana Lentoasemantielle. Pidän itse kehäradan linjausta fiksuna. Olen myös (luonnollisesti subjektiivinen kannanotto, kuten kaikkien muidenkin kannanotot) mielestäni perustellut kattavasti miksi pidän kehärataa fiksuna ja mitä etuja siinä näen. Kerrataan se nyt vielä.

- Kehärata kytkee ei ehkä parhaimmalla, mutta nykyisessä tilanteessa parhaalla vaihtoehdolla rataverkon ja lentoaseman. Se mahdollistaa vaihdottoman junayhteyden Helsingin keskustasta, Pasilasta, kaikilta pääradan asemilta Hiekkaharjuun asti sekä Vantaanlaakson radan asemilta lentoasemalle. Junia liikennöi (M+I) 12 krt/h, joka on erittäin hyvin.

-Juna korvaa bussin 615 ja heikentää Mäkelänkadun varrella sekä Kallio/Sörnäisen yhteyksiä lentoasemalle, mutta parantaa samalla niiden yhteyksiä, jotka asuvat pääradan tai Vantaanlaakson radan varressa, eli hyötyjiä tulee lisää. Bussista 615 säästyvät varat on mahdollista suunnata muualle. Junan kapasiteetti on myös isompi ja matkustusmukavuus erillisessä kysyntäpiikissä huomattavasti mukavampi.

-Aviapoliksen rautatieaseman toteutus tulee laukaisemaan valtavat toimistorakentamisen hankkeet lentoaseman ympäristössä tukien lentokenttäkaupungin kasvua. Pitää muistaa, että lentoaseman suora+epäsuora työllistävä vaikutus on yli 70 000 henkilöä http://www.finavia.fi/finavia_tiedote?id=69194

-Tikkurilasta muodostuu mukavampi yhteys kentälle, ennen kuin päärata linjataan tulevaisuudessa lentoaseman kautta. Odotus+8min on huomattavasti mukavampi kuin odotus+20min bussissa 61, jossa on lastenrattaita ja johon sotkeutuu paljon alueen sisäistä liikkumista. Junayhteys on myös tiheämpi kuin 61 tai 615.

Lentokenttäkaupungista www.aviapolis.fi kannattaakin pitää kiinni, sillä se on investointi tulevaisuuteen ja tukee koko maan kehitystä ja erityisesti Helsingin metropolialueen kehitystä. Samanlaisia onnistuneita hankkeita on maailmalla paljon ja mikäli yritykset haluvat investoida lentoaseman ympäristöön, olisi älytöntä kieltää se. Mitä tulee Helsingin ja Vantaan yhdistämiseen, pidän sitä kannatettavana ja hyvänä asiana, koko pk-seudun yhdistäminen on ajan kysymys ja ennen pitkää välttämättömyys. Uskon itse, että kun hallitusohjelman mukaan aluerakenne pannaan täysin uusiksi, se tapahtuu samalla kertaa muodossa tai toisessa.
 
Kehärataan tutkittiin monia vaihtoehtoja ja yhtälailla voidaan sanoa, että radan linjaaminen suoraan Malmilta olisi Helsingin pönkittämistä. Tikkurila on ja tulee olemaan entistä merkittävämpi vaihtoasema ja aluekeskus,
Helsingin keskusta nyt vaan on alueen keskus ja kertaluokkaa isompi kuin muut keskukset, Tikkurila on suurinpiirtein Munkkiniemen kokoinen aluekeskus. Ja tämän takia Tikkurila - Lentoasema on täysin toissijainen yhteys verrattuna Pasila - Lentoasema yhteyteen, jota kautta tulee myös itä- ja länsisuunnan liikenne. Toki pohjoisesta vaihto on hieman kätevämpi Tikkurilassa, mutta ero on olematon.

- Kehärata kytkee ei ehkä parhaimmalla, mutta nykyisessä tilanteessa parhaalla vaihtoehdolla rataverkon ja lentoaseman. Se mahdollistaa vaihdottoman junayhteyden Helsingin keskustasta, Pasilasta, kaikilta pääradan asemilta Hiekkaharjuun asti sekä Vantaanlaakson radan asemilta lentoasemalle.
Jääköön tämän jauhaminen tähän, mutta vielä kerran jos kehärata on käytännössä ainoa vaihtoehto niin se on määritelmällisesti myös paras vaihtoehto. Kukaan ei kiistä mainitsemiasi hyötyjä. Selvyyden vuoksi, jos vaihtoehto on että ei rakenneta lainkaan kiskoja niin kannatan kehärataa lämpimästi. Minusta se on vaan kustannuksiinsa nähden ja vaihtoehtoihin verrattuna huono.

-Juna korvaa bussin 615 ja heikentää Mäkelänkadun varrella sekä Kallio/Sörnäisen yhteyksiä lentoasemalle,
615 on pieni asia tässä kuviossa, Mäkelänkadulta ja Kalliosta/Sörnäisistä pääsee tarvittaessa sangen näppärästi juna-asemalle.

mutta parantaa samalla niiden yhteyksiä, jotka asuvat pääradan tai Vantaanlaakson radan varressa, eli hyötyjiä tulee lisää.
Kyllä parantaa, mutta tässä vaiheessa pitääkin kysyä onko se että Myyrmäestä pääsee vaihdotta junalla lentoasemalle sen 100+ miljoonan arvoista mitä väli Kivistö - Aviapolis maksaa. Liikenne-ennusteet tuolle välille ei ole kovin kummoisia ymmärrettävistä syistä. Eli siitä että liikenne Martinlaakson radalle suuntautuu Pasilaan päin. Pääradan varren asukkaiden kannalta hyöty verrattuna esim. yhteyteen Pasilasta/Malmilta on aika pieni, muut taas hyötyisivät siitä enemmän.

Yksi niitä asioita jota en kehäradan linjauksessa ymmärrä on että rata viedään kalliiseen tunneliin Kehä III pohjoispuolelle, kun sen voisi vetää maanpinnalla Kehä III eteläpuolelle minne asutus keskittyy. Siis rata haarautuisi lännessä vaikka Myyrmäessä. Tuo Aviapolis ei toimi edes Ylästön alueen syöttöliikenteen vaihtopaikkana. Todennäköisesti joudutaan rakentamaan pikaratikka, tai liikennöimään busseja Ylästöntien linjaa kehäradan lisäksi!?

-Aviapoliksen rautatieaseman toteutus tulee laukaisemaan valtavat toimistorakentamisen hankkeet lentoaseman ympäristössä tukien lentokenttäkaupungin kasvua. Pitää muistaa, että lentoaseman suora+epäsuora työllistävä vaikutus on yli 70 000 henkilöä http://www.finavia.fi/finavia_tiedote?id=69194
Työntekijämääräksi alueelle on taidettu ennustaa jotain 10 - 15 000 luokkaa, mikä ei ole valtavaa mutta sekin on liikaa. Lentoliikenteeseen liittyvä liikentoiminta toki kuuluu kentän läheisyyteen, mutta tuo on liikenteelisesti umpityperä sijainti toimistolle. Jos laskee semmoista puolen tunnin aluetta julkisilla ovelta ovelle, niin Kehäradan kanssa siihen pääse lähinnä Pasilasta eteenpäin sen asemien läheisyydessä asuvat. Pelkkä nopea yhteys Pasilasta tuottaisi yksinään suuremman työssäkäyntialueen. Autolla tuo on täysin Kehä III varassa. Miten tuonne pääsee esim. Espoosta, Länsi tai Itä-Helsingistä missään järkevässä ajassa? Vaihtoineen edes Töölöstä tai Kalliosta ei taida puoli tuntia riittää.

Lentokenttäkaupungista www.aviapolis.fi kannattaakin pitää kiinni, sillä se on investointi tulevaisuuteen ja tukee koko maan kehitystä ja erityisesti Helsingin metropolialueen kehitystä.
Vääränlaista kehitystä. Liikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta joka ikinen työpaikka Kehä III tuolla puolen jonka ei ole siellä pakko olla on huonoa kehitystä. Meillä on jo yksi iso keskittymä, kantakaupunki ja Pasila jonne on hyvät yhteydet joka puolelta, Keski-Pasilaan mahtuu helposti pari kertaa Aviapoliksen toimistot. Lisäksi meillä on Leppävaara - Pitäjänmäki keskittymä ja Otaniemen seutu, jotka ovat onneksi suht lähellä keskustaa.

Jos Vantaa haluaa välttämättä rakentaa itselleen työpaikkakeskittymän, ja minusta ei ole lainkaan selvää että se on edes Vantaan etu, niin sen paikka on Tikkurilassa olemassa olevien yhteyksien varrella. Jos tämä tarkoitta että se Tikkurilan autokaupunki pitää rakentaa uusiksi niin se on hyöty eikä haitta.
 
Maakunnissa myös raivostuttiin Finnairin ex-pomon Suilan (järkevistä) kommenteista, joissa nopeilla junilla ehdotettiin korvattaviksi kotimaan lentoliikennettä (=pääradan linjaus kentän kautta Pasilaan tunnelissa). Pääradan linjaus kentän kautta on ainakin nykyisessä poliittisessa tilanteessa piilossa oleva, mutta todella tulenarka asia, jonka jokainen tietää oikeaksi, mutta jota kukaan ei uskalla tukea.

Jotkut saivat sellaisen käsityksen, että matkustajaliikenne Tampereen lentoasemalta halutaan lakkauttaa kokonaan. Rataa Helsinki-Vantaan kautta ei vastustettu, vaan korostettiin sitä, että Tampereelta pitää olla joka tapauksessa suoria lentoja muualle Eurooppaan. Tampere-Helsinki -lennot voisi tietenkin lopettaa, jos Tampereelta pääsisi junalla Helsinki-Vantaalle tunnissa.

Sen sijaan Turussa Elsan linjaaminen lentoaseman kautta ei ole saanut suurta kannatusta. Syynä on erityisesti matka-ajan pidentyminen verrattuna suoraan Elsa-rataan.
 
Jotkut saivat sellaisen käsityksen, että matkustajaliikenne Tampereen lentoasemalta halutaan lakkauttaa kokonaan. Rataa Helsinki-Vantaan kautta ei vastustettu, vaan korostettiin sitä, että Tampereelta pitää olla joka tapauksessa suoria lentoja muualle Eurooppaan. Tampere-Helsinki -lennot voisi tietenkin lopettaa, jos Tampereelta pääsisi junalla Helsinki-Vantaalle tunnissa.

Juuri näin se meni. Suila esitti ehdotuksensa julkisuuteen, ja katsoin että kerrankin joku esittää jotain täysjärkistä suunnitelmaa. Sitten joku ministeri -- ettei vaan olisi ollut silloinen liikenneministeri? -- keksi lausua julkisuudessa, että kuulostaa hyvältä, sitten voidaankin Pirkkalan kenttä sulkea.

Tuo taas on ihan höyrypäinen ajatus, jossa ei otettu huomioon mm. sellaista pikku seikkaa, että ilmavoimat käyttää Pirkkalaa, joten kenttä tarvitaan joka tapauksessa. Lisäksi hiukan vähemmän pintapuolisella tutustumisella olisi selvinnyt, että Helsinki-Tampere -reitti on vain pieni osa Tampere-Pirkkalan matkustajaliikenteestä: Tukholma ja Kööpenhamina ovat tärkeitä transit-paikkoja joihin liikennöidään suoraan useita kertoja päivässä, ja sitten ovat vielä nämä paljon puhutut Ryanairin lennot, jotka ovat aiheuttaneet kohtuullisen rajun matkustajamäärän lisäyksen.

Tamperelaisena minusta olisi vain hyvä, että Helsinki-Vantaalle olisi mahdollisimman nopea vaihdoton junayhteys. Samalla en näe mitään syytä lahdata Pirkkalan kenttää joka palvelee erinomaisesti. Varsinkin Keski-Eurooppaan on varsin kiva lentää suoraan Pirkkalasta, ja sitäpaitsi kenttä on pieni ja ruuhkaton, mikä tarkoittaa että sen läpi pääsee paljon nopeammin kuin isolla kentällä, mukaanlukien rullaukset, lastaukset jne. (Ainoastaan Ryanairin toimintaperiaatteen mukaan lähtöselvityksen deadline on tosi aikaisin, joten lähdössä sitä odotusaikaa tulee jonkin verran.) Mutta Helsinki-Tampere -lentoyhteys tuntuu kyllä melko turhalta, ja juna korvaisi sen varsin elegantisti.
 
Helsingin keskusta nyt vaan on alueen keskus ja kertaluokkaa isompi kuin muut keskukset, Tikkurila on suurinpiirtein Munkkiniemen kokoinen aluekeskus. Ja tämän takia Tikkurila - Lentoasema on täysin toissijainen yhteys verrattuna Pasila - Lentoasema yhteyteen, jota kautta tulee myös itä- ja länsisuunnan liikenne. Toki pohjoisesta vaihto on hieman kätevämpi Tikkurilassa, mutta ero on olematon.

Tikkurilan merkitys ei todellakaan ole vähäinen, vaan kyseessä on Vantaan tulevaisuudessakin kasvava pääkeskus, joka tulee olemaan kuntien yhdistyessä entistäkin merkittävämpi. Viittaan m.m tähän materiaaliin:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;221;222;2394;2829;2862;57572
Koska nykyisessä poliittisessa tilanteessa pääradan linjaaminen lentoaseman kautta on mahdoton ajatus, niin Tikkurila on pohjoisesta tuleville paras vaihtoasema. Tavallaan kehäradan tapauksessa kyseessä on kompromissi, keskustasta, Pasilasta mutta myös muilta asemilta saadaan suora yhteys lentoasemalle. Jo virallisissakin yhteyksissä puheissa ollut lisäraide Pasilan ja Tikkurilan välille mahdollistaa sen, että ajetaan paikallisjunia, joiden pysähdyspaikat ovat Psl, Tikkurila ja lentoasema. En tiedä itse, mistä lentoaseman käyttäjäryhmät tarkalleen tulevat, mutta luonnollisesti suora yhteys pääradalta takaisi sen, että maakunnista kannattaisi tulla lentoasemalle junalla.

Jääköön tämän jauhaminen tähän, mutta vielä kerran jos kehärata on käytännössä ainoa vaihtoehto niin se on määritelmällisesti myös paras vaihtoehto. Kukaan ei kiistä mainitsemiasi hyötyjä. Selvyyden vuoksi, jos vaihtoehto on että ei rakenneta lainkaan kiskoja niin kannatan kehärataa lämpimästi. Minusta se on vaan kustannuksiinsa nähden ja vaihtoehtoihin verrattuna huono.
Minä en tarkalleen tiedä, mitä vaihtoehtoja kehäradalle haluaisit. Kuten todettua, pääradan oikaiseminen on tässä poliittisessa ilmastossa mahdoton hanke ja myös kallis hanke. Kehärata palvelee sekä uusia asuinalueita, tulee Aviapolista ja lentoasemaa, eivät kaikki asu Helsingin keskustassa, monien yhteydet paranevat huomattavasti, kun valtava määrä lähiliikenteen asemia siirtyy kehäradan vaikutuksen piiriin. Suora junayhteys parantaisi vain Helsingin keskustan ja lentoaseman välistä yhteyttä, joten on kehäradassa etunsakin.

615 on pieni asia tässä kuviossa, Mäkelänkadulta ja Kalliosta/Sörnäisistä pääsee tarvittaessa sangen näppärästi juna-asemalle.

Ei ole. 615 on eräs tiheimmin (jos ei tiheimmin) liikennöivä seutulinja, joka liikennöi arkisin parhaillaan 10min välein. Sen kustannukset ovat merkittäviä ja kehärata nimenomaan vaikuttaa monien alueiden suoraan bussiliikenteeseen Helsingin keskustaan. Esim. 611 alkaa syöttää Ruskeasannan asemaa ja Kehärata antaa myös monilla muilla alueilla mahdollisuuden vähentää suoraa bussiliikennettä Helsingin keskustaan. Jos olet matkalaukkujen kanssa liikkeellä, niin riippuu missäpäin olet, mutta ellet ole aivan metron vieressä, joudut odottamaan vaunua/bussia, menemään sillä ensin etelään, päästäksesi pohjoiseen. Jos Kalliosta/Sörkasta mennään ensin Rautatientorille, odotusajat/matkustusajat kertaantuvat ja matka on hankalampi. Tilanteen muuttaisi, jos olisi Pisara, joka palvelisi Hakaniemeä.

Kyllä parantaa, mutta tässä vaiheessa pitääkin kysyä onko se että Myyrmäestä pääsee vaihdotta junalla lentoasemalle sen 100+ miljoonan arvoista mitä väli Kivistö - Aviapolis maksaa. Liikenne-ennusteet tuolle välille ei ole kovin kummoisia ymmärrettävistä syistä. Eli siitä että liikenne Martinlaakson radalle suuntautuu Pasilaan päin. Pääradan varren asukkaiden kannalta hyöty verrattuna esim. yhteyteen Pasilasta/Malmilta on aika pieni, muut taas hyötyisivät siitä enemmän.

Itse ajattelen tulevaisuutta ja kustannuksia.Bussiliikenne myös vähenee. Se, että Myyrmäen saavutettavuus paranee on tärkeää, kaikkien aluekeskusten saavutettavuus toisiinsa nähden pitäisi olla hyvä. Lisäksi alueella on suunnitteilla mittavaa rakentamista( Marja-Vantaa). Oheiset linkit kuvaavat valtavaa kehitystä lentokenttäkaupunki Aviapoliksessa:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;222;2394;2829;2872;63173
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;222;2394;2829;2872;62988
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;222;2394;2829;2872;63194

Tässä on luonnollisesti vain jäävuoren huippu, alueelle on tulossa vaikka mitä lisää, Flamingo aukeaa 2008, Avia Tower...yms. Kehärata siis vähentää myös aluekeskusten välisen bussiliikenteen tarvetta.

Yksi niitä asioita jota en kehäradan linjauksessa ymmärrä on että rata viedään kalliiseen tunneliin Kehä III pohjoispuolelle, kun sen voisi vetää maanpinnalla Kehä III eteläpuolelle minne asutus keskittyy. Siis rata haarautuisi lännessä vaikka Myyrmäessä. Tuo Aviapolis ei toimi edes Ylästön alueen syöttöliikenteen vaihtopaikkana. Todennäköisesti joudutaan rakentamaan pikaratikka, tai liikennöimään busseja Ylästöntien linjaa kehäradan lisäksi!?

Tässäkin on kyse lentoaseman tulevaisuudesta ja maamme päälentoaseman ja lentokenttäkaupungin kasvun edellytyksien turvaamisesta. Kehärata alittaa lentoasema alueen ja kulkee I ja III:n kiitoteiden välistä. Alueelle on suunnitteilla uusi lentoterminaali, merkintä "ter" löytyy kaavakartoistakin. Tulevan terminaalin alle on myös tehty asemavaraus "Viinikkala", joka louhitaan jo valmiiksi. Viinikkalan asema on siis tosiasiassa lentoaseman toisen terminaalin tuleva asema, heti Aviapoliksen jälkeen. Yllä mainitsemani Vantaan toimitilahankkeet sijoittuvat muuten parin sadan metrin päähän tulevaa Aviapoliksen asemaa. Siksi linjaus on järkevä, se tukee parhaiten Hki-Vantaan kasvua ja tekee lentoaseman sekä sitä ympäröivät alueet helposti saavutettaviksi radan varren KAIKILTA asemilta (Hki-Psl-Vantaankoski ja Hki-Psl-Hiekkaharju) , Ruskeasannan, Kivistön ja Leinelän tukiessa pakettia.

Työntekijämääräksi alueelle on taidettu ennustaa jotain 10 - 15 000 luokkaa, mikä ei ole valtavaa mutta sekin on liikaa. Lentoliikenteeseen liittyvä liikentoiminta toki kuuluu kentän läheisyyteen, mutta tuo on liikenteelisesti umpityperä sijainti toimistolle. Jos laskee semmoista puolen tunnin aluetta julkisilla ovelta ovelle, niin Kehäradan kanssa siihen pääse lähinnä Pasilasta eteenpäin sen asemien läheisyydessä asuvat. Pelkkä nopea yhteys Pasilasta tuottaisi yksinään suuremman työssäkäyntialueen. Autolla tuo on täysin Kehä III varassa. Miten tuonne pääsee esim. Espoosta, Länsi tai Itä-Helsingistä missään järkevässä ajassa? Vaihtoineen edes Töölöstä tai Kalliosta ei taida puoli tuntia riittää.
Sinun mielestäsi umpityperä? KTI kiinteistötalouden instituutti selvitteli asiaa ja todettiin seuravaa http://www.vantaa.fi/i_uutinen.asp?path=1;129;130;23888;23896;25093
Aviapolis on todella suosittu sijoittautumispaikka yrityksille, siitä kertovat jatkuva rakentaminen alueella. Jostain syystä Skanska, YIT, erinäiset ulkomaiset sijoittajat, Stockmann tai vaikkapa Hartela eivät ole kanssasi samaa mieltä. Työpaikkojen määrä tulee edelleen kasvamaan ja Aviapolis todella dynaamisesti etenevä hanke, viimeksi Technopolis ilmoitti laajentavansa tilojaan, ja vähitellen rämeet alueelta saavat armeiliaimman ratkaisun:harvesterin kidan ja niistä tehdään hyysipaperia, mikä on 110% oikein.

Vääränlaista kehitystä. Liikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta joka ikinen työpaikka Kehä III tuolla puolen jonka ei ole siellä pakko olla on huonoa kehitystä. Meillä on jo yksi iso keskittymä, kantakaupunki ja Pasila jonne on hyvät yhteydet joka puolelta, Keski-Pasilaan mahtuu helposti pari kertaa Aviapoliksen toimistot. Lisäksi meillä on Leppävaara - Pitäjänmäki keskittymä ja Otaniemen seutu, jotka ovat onneksi suht lähellä keskustaa
Jos Vantaa haluaa välttämättä rakentaa itselleen työpaikkakeskittymän, ja minusta ei ole lainkaan selvää että se on edes Vantaan etu, niin sen paikka on Tikkurilassa olemassa olevien yhteyksien varrella. Jos tämä tarkoitta että se Tikkurilan autokaupunki pitää rakentaa uusiksi niin se on hyöty eikä haitta

Vääränlaista? Ystäväiseni, Vantaa ei rakenna yhtään mitään, vain korkeintaan kunnallistekniikan. Sinun logiikkasi mukaan yrityksiä pitäisi siis kieltää sijoittumasta Vantaalle, vaikka he sitä haluavat? Haiskahtaa kommunismilta.
Jos yritys haluaa rakentaa lentoaseman läheisyyteen ja luoda työpaikkoja, niin pitäisikö sanoa, että ette saa, kun muuallakaan maassa ei ole tällaista, voi olla, että jollekin tulee paha mieli? Kyse ei myöskään ole siitä, että onko jokin paikka lähellä keskustaa, Aviapolis ei ole, mutta se on silti suosittu. Aviapolis on tulevan radan varrella ja hyvien yhteyksien päässä, yritykset ovat pitäneet mielekkäämpänä Aviapolista kuin Helsingin keskustaa. Tikkurilaa kehitetään jatkuvasti ja purkukoneet tehnevät vähitellen selvää siitä. Kuten jo totesin, yritykset ovat valinneet itselleen Aviapoliksen ja on mielekästä kehittää lentoaseman seutua lentokenttäkaupungiksi, kansainvälisten esimerkkien mukaan. Tikkurilaa ei pidetä vetovoimaisena, enkä ihmettele. Uskon itse, että on kuitenkin Vantaan etu kehittää lentoasema-aluetta, jollaisesta jokainen iso kaupunki Suomessa haaveilee ja joka työllistää vuosi vuodelta enemmän ihmisiä ja jonka työllistävä vaikutus suoraan ja epäsuorasti pelkän lentoaseman osalta on kauppakorkean tutkimuksen mukaan yli 70 000 henkeä ja jonka BKT-merkitys on merkittävä. Enpä usko, että olisi Vantaan etu jättää alue rämeeksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kun Epex82 on täällä arvostellut minua ja ymmärrystäni joukkoliikenteestä, kysyn nyt ensiksi, millä eväillä hän sen tekee? En kysy siksi, että olisin loukkaantunut tai etten sallisi arvostelua kenelle hyvänsä, vaan ihan vain tasapuolisuuden vuoksi. Epex ja kaikki muutkin tietävät, kuka ja mitä olen, kun esiinnyn avoimesti omalla nimelläni ja olen julkisuuteen kertonut taustani. Mutta onko Epex itse sen parempi kuin muut JLF:lle kirjoittajat, jotka Epexin mukaan ovat pätemättömiä kirjoittamaan asioista, joista kirjoittavat.

Olen nimittäin sitä mieltä, että asioiden ei pidä perustua auktoriteettiuskoon, vaan itse asioihin. En kirjoita itsekään, että minua pitää uskoa siksi, että olen perehtynyt ja opiskellut asioita tai minulla on niistä kokemusta. Enkä toisaalta väitä jonkun muun ajatuksia vääriksi sen perusteella, että hän on vaikka "vain JLF:lle kirjoittava harrastelija". Vaikka olisi joutomies, voi silti olla oikeassa. Ja vaikka olisi töissä RHK:ssa, VR Oy:ssä, HKL:ssä, LVM:ssä, YTV:ssä - tai Vantaalla - voi silti erehtyä. Jopa silloinkin voi erehtyä, kun on töissä suuressa kansainvälisessä konsulttitoimistossa, joilta em. instanssit tilaavat paljon töitä ja esittävät niitä sitten totuuksina.

Epex voi olla oikeassa arvostelussaan, mutta en usko sitä ellei hän sitä perustele osoittamalla, missä olen väärässä. Arvokysymyksissä me emme voi olla väärässä, sillä jokaisellahan on omat arvonsa. Mutta jos kinataan arvoista, se on hyvä sanoa avoimesti.

Minä näen Marjaradan rakentamisen nimenomaan arvokysymyksenä. Eli pidetäänkö arvokkaana asiana sitä, että seudun kasvua kohdennetaan nimenomaan Vantaan Kivistön alueelle kuin että seutua kasvatetaan eheyttävästi kohdistamalla kasvu ensisijaisesti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Vantaan kaupungin alueella on mahdollisuuksia rakentaa kerrosalaa Kivistön verran pääradan varteen, jolloin ei tarvita 350 M€:n ratainvestointia. Mutta silloin rakentamisesta hyötyvät eri maanomistajat kuin Kivistössä, ja silloin kalliorakennusteollisuus ei hyödy ollenkaan ja muultakin rakennusteollisuudelta jää saamatta osuutensa tuosta kaikkiaan 350 M€:n potista. Ja tämäkin on arvokysymys. Eli pidetäänkö arvokkaana sitä, että pääkaupunkiseudun jo nyt kuumia rakennusteollisuuden markkinoita "elvytetään" tälläkin urakalla.

Epex kehuu kovin Aviapolista. Aviapoliksen yhteydet ovat paremmat, jos päärata kulkee lentokentän kautta. On helpompi järjestää seudullisesti hyvät yhteydet Aviapolikseen Pasilan ja Rautatieaseman kautta, koska kummatkin ovat joukkoliikenteen solmupisteitä. Ja itse asiassa on vielä niin, että Marjaratakin on paljon hyödyllisempi siinä tilanteessa, että päärata kulkee lentokentän kautta kuin ilman. Näin siis liikennevirtaennusteiden mukaan, kun ne on laskettu samalla tavoin molemmissa tapauksissa. Pelkästään tämän perusteella rakentamisjärjestyksen pitäisi olla päärata ensin ja poikittaisrata myöhemmin.

Mutta jos arvot ovat Marjaradan vaikutusten mukaiset, silloin Marjarata tietenkin "on kannattava hanke", koska se toteuttaa nuo arvot.

Tiedän kyllä, että Marjarataselvitykset sanovat Marjaradan olevan kannattavan, kun H/K-suhteeksi on laskettu yli yhden. Mutta mikähän mahtaisi olla esim. sellaisen vaihtoehdon kannattavuus, jossa Marjarata päättyy Kivistöön (hinta noin 70 M€) ja Kehä 3:n uran alueiden läpi on tehty kevyempi raide, joka palvelee suoraan ilman liityntäliikennettä Aviapoliksen lisäksi muitakin alueita. Pelkästään se, että hinta olisi kokonaisuudessaan puolet mutta edut yhtä vähäiset kuin Marjaradalla johtaisi siihen, että H/K-suhteet ovat tuplat. Siis kun H/K-suhde on isompi numero, hanke on kannattavampi kuin Marjarata. Mutta on aivan selvä, että raideliikenne, jolla on useita pysäkkejä on hyödyiltään parempi kuin raide ilman pysäkkejä, joten kevyt ratkaisu on enemmän kuin 2 kertaa Marjarataa kannattavampi.

Onhan minullakin arvoni. Minun arvoihini ei kuulu autoilun etuoikeus eikä siihen soveltuva hajanainen yhdyskuntarakenne. Enkä halua tukea sitä edes raideliikenteen lisärakentamisella, vaikka minua pidetäänkin raideliikenteeseen hurahtaneena idealistina. Arvoihini kuuluu joukkoliikenteen edistäminen, ja 350 M€:lla on Marjarataa paljon parempaa käyttöä sekä pääkaupunkiseudulla että rataverkolla muualla Suomessa. Siis tukemassa minun arvojani.

Minusta tässä keskusteluketjussa on tuotu hyvin esiin perusteluita Marjaradasta ja lentokentän kautta kulkevasta pääradasta. Olen perusteluista samaa mieltä, olen esittänyt samoja asioita itsekin, joten en kertaa sitä kaikkea. Nostan esille vain pari asiaa.

Marjaradan matkustajamäärä on jäänyt toteamatta. Siitä tiedetään se, mitä RHK:n palkkaamat konsultit ovat laskeneet. Tieto löytyy Marjaradan nettisivuilta (http://keharata.net/julkaisuja.htm) tämän vuoden helmikuussa päivitettynä (Raportti 12.2.2007). Suurin tuntikuormitus vuonna 2025 on 1800 matkustajaa yhteen suuntaan. Ja sekin välillä Leinelä-Ruskeasanta.

Ei tällaista matkustajamäärää varten rakenneta niin kallista rataa. Suomalaisella kustannustasolla tällaisen matkustajamäärän hoitaminen tulee Marjaradan tapaisella paikallisjunalla noin kolme kertaa niin kalliiksi kuin bussilla ja neljä kertaa niin kalliiksi kuin nykyaikaisella raitiotiellä. Siis kevyemmin rakennetulla raiteella tai henkilöautoilta suljetulla bussikadulla, jotka rakennettaisiin nykyisen katuverkon lisäksi - kuten Marjaratakin. Lisäksi molemmilla Tikkurila-lentoasema -reitti palvellaan paremmin kuin Marjaradalla. Sen vuoksi, että reitti on matkana lyhyempi, ja kävelymatka ja -aika kentällä ovat huomattavasti lyhyemmät kuin eteläisen parkkitalon alla olevalta Marjaradan asemalta.

Toinen oleellinen asia on itä-länsisuuntaisen uuden joukkoliikenneyhteyden palvelukyky ylipäätään. Vantaa on kaavoittanut ja saanut runsaasti yritystoimintaa Kehä 3:n käytävään. Ainoastaan Aviapoliksen asema vaikuttaa näiden alueiden saavutettavuuteen, mutta hyvin suppealta osalta. Kehä 3:n ongelmana pidetään ruuhkaisuutta. Ruuhkat syntyvät henkilöautoista, ei hyötyliikenteestä. Ruuhkiin voidaan vaikuttaa vain kahdella tavalla: lisäämällä tieliikenteelle kapasiteettia tai vähentämällä liikennettä.

Ruuhkia vähentää henkilöautoliikenteen vähentäminen, joka voi käytännössä tapahtua vain siirtymänä joukkoliikenteeseen - sillä en esitä, että Vantaa vähentäisi työpaikkoja, jolloin työmatka-autoilu tietenkin vähenisi. Marjarata ei käytännössä vaikuta mitään Kehä 3:n liikenteeseen (esitetty vuoden 2003 raportissa sivulla 41), kun vaikutus on muutamia kymmeniä autoja huipputuntina. 350 miljoonan investointi ei siis poista tarvetta investoida jotain Vantaan itä-länsisuuntaisen kaupunkirakenteen joukkoliikennepalveluihin. Sen sijaan oikeanlainen investointi niihin tekisi 350 miljoonan investoinnin tarpeettomaksi.

Yhteenvetona siis minun arvomaailmani mukaan 350 M€ tulee käyttää joukkoliikenteen edistämiseen, ei Marjarataan. Vantaan itä-länsisuuntainen yhteys saa olla nimeltään mikä hyvänsä, mutta se pitää rakentaa muulla tavoin kuin yhdyskuntarakenteesta eristetyksi tunneliin. En ota kantaa Kivistön rakentamiseen, mutta sen ja Vehkalan ja Petaksen alueet voi rakentaa asemien ympärille ja siten saada toteutetuksi Vantaan toivomat arvot näiden alueiden toteuttamisesta. Muiden Marjarataan liitettyjen Vantaan intressien osalta väitän, että ne toteutuvat paremmin kevyemmin ja halvemmin, olemassa olevien alueiden läpi kulkevin ja niitä palvelevin raideratkaisuin.

Kaikki edellä esitetty on mielestäni realismia. Se, että jonkun asian sanotaan olevan poliittista realismia, ei merkitse minusta mitään. Poliittinen realismi pyörähtää ympäri yhdessä yössä, kun jostain ilmaantuu sopiva argumentti. Historia avartaa, mutta historiaa ei synny, jos asenteeksi otetaan, ettei mikään muutu. Sellainen asenne ei kuulu minun arvoihini.

Antero

PS: Kirjoitan nyt ja tulevaisuudessakin Marjaradasta. Haluan sillä muistuttaa hankkeen alkuperäisestä tarkoituksesta. MarJa = Martinlaakson radan jatke, joka ideoitiin nimenomaan radan jatkeen maa-alueiden kaavoittamisedellytykseksi. Siihen liittyi rumaa keinottelua, mutta ei se veronmaksajille ollut lainkaan niin suuri vahinko kuin MarJan jatkaminen Tikkurilaan.

Kehäratoja on kyllä muuallakin maailmassa, kuten Epex kirjoitti. Mutta ne kulkevat kaupunkirakenteen sisällä ja niihin liittyy rakennetta palvelevia asemia. Toisin kuin Marjaradan osuus Kivistö-Aviapolis.
 
Minusta Kehärata on ihan perusteltu hanke. Jaan perusteluni kolmeen osuuteen vähän samaan malliin kuin radan rakentamista suunniteltiin jaettavaksi 90-luvulla:
  • Vantaankoski - Kivistö: tarkoituksenmukainen Kivistön rakentamisen takia
  • Hiekkaharju - Lentoasema/Aviapolis: helppo tapa saada junayhteys lentokentälle. Lähiliikenteen tuominen Tikkurilan kautta mahdollistaa hyvät vuorovälit (joita lentokentän matkustajamäärät eivät yksinään mahdollistaisi). Pääradan siirtäminen kulkemaan lentoaseman kautta tarjoaisi kyllä nopeamman yhteyden Helsingin keskustasta ja maakunnista, mutta olisi myös paljon kalliimpi kuin tämä n. kolmannes kehäradasta. Oletan, että päärata lentoaseman kautta toteutuu kuitenkin joskus myöhemmin. Kuten tässä ketjussa on kirjoitettu, pääradan siirto ja kehärata tukevat toisiaan.
  • Kivistö - Lentoasema: kannattaa tehdä poikittaisyhteyksien takia, vaikka alueen oma maankäyttö ei rataa (vielä) kaipaakaan. Liikennöintikustannukset kasvavat vain marginaalisesti verrattuna vaihtoehtoon, jossa tätä väliä ei rakennettaisi, koska junien kääntöaika jää pois sekä Kivistöstä että lentoasemalta. Kaksinkertaistaa myös junatiheyden lentokentällä, koska Helsinkiin pääsee kahta kautta.

Minä en näe syytä vastustaa kehärataa sen vuoksi, että joku toinen hanke(yhdistelmä) olisi ehkä parempi. Minulle riittää, että hanke on hyvä. Parempi ottaa kehärata kuin ei mitään.
 
Vs: Ihan muuta vaihteeksi

He ovat tyypillisiä ns. konsultteja, jotka eivät ole tehneet päivääkään oikeita töitä kyseisten tehtävien parissa.

Ja ketkähän mahtavat tehdä niitä virallisia selvityksiä ja suunnitelmia, joita nyt puolustat arvostelemalla "ns. konsultteja"?

Annan vihjeen: Ammattikunnan nimi alkaa k:lla.
 
  • Vantaankoski - Kivistö: tarkoituksenmukainen Kivistön rakentamisen takia
  • Hiekkaharju - Lentoasema/Aviapolis: helppo tapa saada junayhteys lentokentälle....
  • Kivistö - Lentoasema: kannattaa tehdä poikittaisyhteyksien takia...
.

Nimenomaan poikkittaisliikenne, Kehä III:n ruuhkaisuudesta johtuen vantaan poikkittaiset joukkoliikenne yhteydet eivät ole siitä nopeimmasta päästä
 
Vs: Ihan muuta vaihteeksi

Annan vihjeen: Ammattikunnan nimi alkaa k:lla.

Onko vastaus konsultti?
Se, jolle pitää kaikki tiedot kerätä, ja joka sitten ne esittää firman johdolle ja ison laskun kanssa?
Ja lopputuloksen kanssa on vähän niin ja näin. Jos johto haluaa jotain tietoja, voi ne työntekijäkin kerätä o.t.o. ilmaiseksi. Jos tietojen luovutuksen yhteydessä kerrotaan, että mitä "pitäisi" muuttaa, saman tiedon voisi useasti kertoa palkattu henkilökuntakin. On vain niin paljon hienompaa, kun kertomus tulee vieraan, asiaa tuntemattoman suusta :)
 
Itse olen vakaasti sitä mieltä, että koska emme voi ennakoida tulevaisuutta 100%, ei ole lentoaseman raideyhteyden osalta absoluuttista ja oikeaa ratkaisua, kaikessa on puolensa. Olen selostanut aiemmin omia perusteluitani omille näkemyksilleni. Kuten Antero Alkukin tietää, tällä foorumilla ei tarvita mitään kannuksia tai tutkintoja, jotta mielipiteet olisivat valideja. Minulla ei ole mitään auktoriteettiuskoa, vaan pidän tässä nimenomaisessa tapauksessa Vantaan kaupungin, RHK:n ja Valtioneuvoston mielipidettä oikeana. Asiassa X olen heidän kanssaan mitä luultavimmin aivan eri mieltä, mutta nyt on kyse vain ja ainoastaan otsikon mukaisesta keskustelusta, eli siitä, miten raideyhteys lentoasemalle pitäisi toteuttaa. Minä en ole arvostellut Antero Alkun herkkää hipiää mistään ymmärryksen puutteesta, olen tuonut esiin olevani hänen kanssaan eri mieltä, ja se on ilmeisesti jonkin sortin rike. Antero Alku saa ymmärtää tai olla ymmärtämättä ihan niin paljon joukkoliikenteestä kuin haluaa, sama oikeus lienee minulla. Minä en myöskään ole väittänyt missään vaiheessa, että joku täällä olisi "pätemätön" kirjoittamaan jostakin. En ole käyttänyt edes sanaa "pätemätön". Olisi tietysti kaunista, jos Antero Alku ei lisäisi kirjoittamaani mitään. Minusta kukaan täällä ei ole pätemättömämpi kuin toinen ilmaisemaan mielipidettään, enkä tarvitse mitään Antero Alkun sertifiointia ("eväitä") kirjoittaakseni tänne. Hän saa olla mitä mieltä haluaa, that's it, en muuta sano.

Omat argumenttini eivät ole siis perustuneet mihinkään auktoriteettiuskoon, vaan omaan käsitykseeni siitä tavasta, jolla asiat pitäisi toteuttaa. Minusta tämä ei ole mikään arvokeskustelu enkä hae keskustelulla mitään filosofisia ulottuvuuksia. Olen siis pitänyt asiat asioina ja esittänyt mielipiteeni selkeästi.

Monen monta kertaa olen sanonut, että pääradan linjaaminen lentoaseman kautta olisi fiksua, mutta viimeisen kerran totean: hanke ei ole tällä hetkellä poliittisesti toteuttamiskelpoinen, ikävä kyllä. Samoin on todettu lentoaseman metrosta. En tiedä missä vika piilee, mutta olen käsittääkseni selostanut omat argumenttini kehäradan puolesta monen monta kertaa. Oman (Antero, siis subjektiivisen, täysin henkilökohtaisen) näkemykseni mukaan lentoasema tarvitsee raideyhteyden, koska sen saavutettavuus lukuisilta eri seuduilta paranee nykyisestä. Olen ottanut esimerkiksi Huopalahden ja Oulunkylän, mutta yhtä lailla Puistola, Tapanila tai Malminkartano kelpaavat esimerkeiksi. Kehärata vähentää siis suoraa linja-autoliikennettä, parantaa lentoaseman saavutettavuutta ja tukee asuntotuotantoa, eli nk. Marja-Vantaa hanketta. Olen tietoinen asiassa olleista "kytkykaupoista", mutta eikös se ole niin, että aina joku hyötyy. Jos kehärata jätetään rakentamatta, niin silloinkin joku rakennusfirma/kiinteistösijoittaja hyötyy. En käsitä Anteron ajatusta Aviapoliksen yhteyksien järjestämisestä Pasilan ja Rautatieaseman kautta, mitä se käytännössä tarkoittaa? Ilmeisesti pääradan oikaisua? Kannatetaan. Huono puoli asiassa on, että lentoaseman saavutettavuus muualta jää heikoksi ja pikajunia täytyy mennä rutkasti enemmän tunnelissa tai sinne pitää laittaa paikallisjunia täydentämään. Eli vaikkapa Tapanilasta saa ensin ottaa junan Tikkurilaan ja sitten v61?Ei toimi, v61 on hidas, ajoaika kentälle on 20min. Lisäksi pitää laskea odotus -ja vaihtoajat. Minusta kehärata nimenomaan tuo tasapuolisimmin hyötyä koko seudulle, eikä vain Pasilan ja Helsingin käyttäjille.Kannatan silti pääradan oikaisua kentän kautta.

Anteeksi Antero, että kehun Aviapolista. Aviapolis on tuonut aika monta veroeuroa ja luonut kokonaan uudenlaisen lentokenttäkaupungin Helsinki-Vantaan kupeeseen, alueella on tuhansia työpaikkoja ja viittaamani tutkimuksen ja hankesuunnitelmien mukaan kiinnostus alueeseen edelleen on kovaa. En näe hankkeessa mitään pahaa, siitä on ollut suuri hyöty koko seudulle.

Kehärataraportin 12.2.2007 mukaan (s 17) lentoaseman asemaa käyttää vuorokaudessa vuonna 2025 yhteensä 13870 matkustajaa, joka on toiseksi eniten heti Kivistön jälkeen, Aviapoliksen asemaa 5280 ihmistä. Mielestäni nämä luvut osoittavat, että radalle on tarve. Saman raportin mukaan yli 9000 niistä 13870 matkustajasta on lentomatkustajia. Raportin tekijät ovat päätyneet tulokseen, jonka mukaan aikahyödyt ovat myös merkittäviä kuten myös säästöt bussiliikenteen vähenemisestä.
Tämän asian sanoo kyllä järkikin. Jos ajatellaan teoreettisesti,että pannaan vastakkain 35 min tai ruuhkassa 45-60min kentälle ajava 615, joka on ahdas ja täynnä ja liikennöi 10min välein ja Sm5, joka liikennöi 10min välein, matkustajia menee n.450-500 ja matka-aika on 27-30 min, niin kumpi on parempi? Kyllä Sami5 päihittää pörisevän linja-auton niin mukavuudessa kuin ajassakin.

Aiemmin jo selostin, että ko. linjaus on tehty lentoaseman toisen terminaalin takia ("Viinikkala"), mutta se jäi kokonaan huomiotta. Samaisella linjauksella on mahdollista rakentaa Koivupäähän seisake, kuten myös Lapinkylän asema. Lentoaseman kehittäminen ja asuntotuontanto sekä Aviapolis, kaikki hyötyvät. Ainoa, jota itkettää ,voi olla Linja-autoliitto ja pari pöriseviä busseja omistavaa ulkomaista firmaa.

Olen siinä samaa mieltä, että autoilua pitää rajoittaa ja omasta mielestäni osa joukkoliikenteen edistämistä on rakentaa kehärata. Uppiniskaista suomalaista ei kuitenkaan saa millään autonratista pois, joten eivät siihen asenneongelmaan ratikat tai kehäradat auta. Tietulllit yms ovat ennemmin tai myöhemmin pakollakin tulossa pk-seudulle, niiden lisäksi tarvitaan toki runsaasti raideliikennettä. Kehä III:n osalta pitää myös todeta sen kansainvälinen merkitys, se on osa E 18-tietä, joten liikennettä tulee kauempaakin (Turku, Kotka, Pietari...) kuin pk-seudulta.

Pistän tähän loppuun pari linkkiä, joista olin kovin iloinen:

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=74669&lan=fi

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=74665&lan=fi

http://toimitilat.hartela.fi/fin/toimitilakohteet/econia_business_park/

http://www.aviapolis.fi/uutiset.php?aid=11074

www.wtc.fi

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...ssee+autoliikkeen+toimistotorni/1135230070973

http://www.aviapolis.fi/doc/avia_pressi9.jpg

http://www.finavia.fi/finavia_tiedote?id=65290

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Jumbon+viereen+nousee+ylöspäin+levenevä+tornitalo/1135219943824
 
Viimeksi muokattu:
Pääradan siirtäminen kulkemaan lentoaseman kautta tarjoaisi kyllä nopeamman yhteyden Helsingin keskustasta ja maakunnista, mutta olisi myös paljon kalliimpi kuin tämä n. kolmannes kehäradasta. Oletan, että päärata lentoaseman kautta toteutuu kuitenkin joskus myöhemmin. Kuten tässä ketjussa on kirjoitettu, pääradan siirto ja kehärata tukevat toisiaan. [...] Minä en näe syytä vastustaa kehärataa sen vuoksi, että joku toinen hanke(yhdistelmä) olisi ehkä parempi. Minulle riittää, että hanke on hyvä. Parempi ottaa kehärata kuin ei mitään.

Rohkenen olla tästä hieman eri mieltä. Periaatteessa jos sekä pääradan oikaisu lentokentän kautta että kehärata toteutettaisiin, se kelpaisi kyllä minulle jos rahat jostain löytyvät. Epäilen vaan että niitä ei löydy. Jos kehärata tulee, niin pääradan oikaisu lykkääntyy hamaan kaukaiseen tulevaisuuteen, jos toteutuu ikinä.

Koska päärata-vaihtoehto tarjoaa huomattavasti laajemmat hyödyt kuin kehärata, pidän täysin perusteltuna vastustaa kehärataa kategorisesti kunnes pääradan oikaisu on toteutettu. Jos hankkeet todella tukevat toisiaan, niin kyllä kehäratakin sitten toteutetaan sopivassa aikataulussa. Ja jos eivät tue eikä sitä toteuteta, niin saadaan ainakin se hyödyllisempi vaihtoehto toteutettua.

Joku voisi sanoa, että riski on, että mitään rataa ei tule. Jos näin käy, niin se ei ainakaan minua haittaa, koska en koe hyötyväni millään lailla kehäradasta. Vastustus on siis täysin rationaalinen päätös omasta näkökulmastani käsin. Kukin saa vastustaa ja kannattaa hankkeita sen mukaan mikä oma näkökulma on. Priorisointipäätös tehdään sitten normaalin poliittisen prosessin mukaan.

Itkeminen "Suomen, Helsingin ja Vantaan kilpailukyvyn" puolesta on lähinnä surkuhupaisaa. Ei kehärata ole mikään niin autuaaksitekevä projekti. Päärata kentän kautta sisältäisi täsmälleen samat dynaamiset vaikutukset, paitsi että lisääntynyt tavoitettavuus (=sijainnillinen houkuttavuus) levittäytyisi paljon laajemmalle alueelle. Kehärata (nimenomaan estäessään pääradan oikaisun) puolestaan toimisi tulppana joka patoaa kaiken kehityksen juuri tietylle pläntille Vantaalla, mikä tietysti sopii kyseisen pläntin omistajien suunnitelmiin hyvin, mutta kauhean paljon tekemistä sillä ei ole valtakunnan kilpailukyvyn kanssa.
 
Monen monta kertaa olen sanonut, että pääradan linjaaminen lentoaseman kautta olisi fiksua, mutta viimeisen kerran totean: hanke ei ole tällä hetkellä poliittisesti toteuttamiskelpoinen, ikävä kyllä.

Mitä tarkoittaa "ei poliittisesti toteuttamiskelpoinen"? Eritelty vastaus, kiitos.

Minusta tuo tarkoittaa, että joku yrittää luoda kuvaa siitä, että sitä ei tulla toteuttamaan, mistä sitten tulee itseään toteuttava ennuste.

Jos riittävän suuri joukko ihmisiä ryhtyy vastustamaan kehärataa (mahdollisesti tuoden julkisuuteen myös kunnon perustelut miksi pääradan oikaisu lentokentän kautta on parempi hanke), niin sitten tuo hanke saadaan torpattua ja poliittinen realismi siirtyy päärata-vaihtoehdon taakse varsin helposti.

Paikallispoliittiset kiemurat ovat tietysti oma juttunsa, mutta ei tätä Vantaan valtuustossa ratkaista elleivät sitten päätä myös rahoittaa keskenänsä. Missä tapauksessa saavat vapaasti tehdä mitä haluavat.
 
Vs: Ihan muuta vaihteeksi

Onko vastaus konsultti?
Se, jolle pitää kaikki tiedot kerätä, ja joka sitten ne esittää firman johdolle ja ison laskun kanssa?
Ja lopputuloksen kanssa on vähän niin ja näin. Jos johto haluaa jotain tietoja, voi ne työntekijäkin kerätä o.t.o. ilmaiseksi. Jos tietojen luovutuksen yhteydessä kerrotaan, että mitä "pitäisi" muuttaa, saman tiedon voisi useasti kertoa palkattu henkilökuntakin. On vain niin paljon hienompaa, kun kertomus tulee vieraan, asiaa tuntemattoman suusta :)
Kun näin tapahtuu, eikö vika ole yrityksen johdossa eikä konsultissa?

Konsultti myy asiantuntemusta, johon liittyy myös näkemys alalle laajemmin kuin yhden yrityksen puitteissa. Näkemyksen laajuus on sellaista, mitä konsultti voi tarjota omaa väkeä paremmin.

Usein konsultteja käytetään myös siksi, että yrityksen omat resurssit eivät riitä. Tai ei kannata palkata työntekijöitä työhön, jonka kesto tiedetään rajalliseksi ja työntekijät työn valmistuttua tarpeettomiksi.

Konsultti on asiakasyrityksensä palveluksessa, ja tekee sitä mitä tilaaja (kuten yrityksen johto) tilaa. Jos tilaajaa tilaa konsultilta perustelut jollekin asialle, jonka tilaaja haluaa ajaa läpi, konsultti tekee ne perustelut ja tilaajan vastuulla on se, miten tuloksia käytetään ja mitä niillä perustellaan. On tapauksia, joissa tilaaja haluaa rehellisesti selvittää vaihtoehtoja, mutta on myös tapauksia, joissa ei haluta selvittää vaihtoehtoja. Jos ei haluta vaihtoehtoja ja totuutta, se ei ole konsultin vaan tilaajan vika.

Uskon ja tiedän, että juuri sellaista tehdään kuten Compact kuvasi. Mutta silloin on jotain ja ehkä paljonkin pielessä talon sisällä. Esimerkiksi siten, että henkilökunta tuntee alan kyllä hyvin, mutta johto ei. Ja erityisesti, jos johdolla ja henkilökunnalla on eri tavoitteet, johto vakuuttaa omistajia tilaamalla haluamansa tulokset konsultilta, koska omasta väestä ei haluttuja tuloksia saada. Tässä voitaisiin sitten keskustella konsultin moraalista ja ammattiylpeydestä, mutta ongelman lähtökohta ei ole konsultti vain asiakasyritys itse.

Antero
 
Takaisin
Ylös