Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Minä en ole arvostellut Antero Alkun herkkää hipiää mistään ymmärryksen puutteesta, olen tuonut esiin olevani hänen kanssaan eri mieltä, ja se on ilmeisesti jonkin sortin rike. Antero Alku saa ymmärtää tai olla ymmärtämättä ihan niin paljon joukkoliikenteestä kuin haluaa, sama oikeus lienee minulla.
Voisitko Epex selvittää, miten minulla on herkkä hipiä? Minun näkemykseni mukaan herkkä hipiä on niillä, joiden hipiä ei kestä esiintymistä avoimesti omalla nimellä, jolloin myös kirjoittajan taustat ja sitoumukset ovat tiedossa.

Minä en myöskään ole väittänyt missään vaiheessa, että joku täällä olisi "pätemätön" kirjoittamaan jostakin. En ole käyttänyt edes sanaa "pätemätön". Olisi tietysti kaunista, jos Antero Alku ei lisäisi kirjoittamaani mitään. Minusta kukaan täällä ei ole pätemättömämpi kuin toinen ilmaisemaan mielipidettään, enkä tarvitse mitään Antero Alkun sertifiointia ("eväitä") kirjoittaakseni tänne. Hän saa olla mitä mieltä haluaa, that's it, en muuta sano.
Jokaisella saa olla mielipiteensä, mutta jokaisen on ymmärrettävä, että ne mielipiteet ymmärretään siten kuin ne luetaan, ei siten kuin ne kirjoitetaan. En anna kenellekään sertifiointia - kuten siis yllä lainatussa kirjoitit, ja minkä ymmärrän siten, että mielestäsi määrään, kuka tai mitä saa kirjoittaa - vaikka sinä luokittelet JLF:n kirjoittajia minun ystäviini (olenko sertifioinut heidät?) ja muihin kirjoittajiin. Lienee tarpeetonta lainata se kohta kirjoituksestasi tähän?

Minun näkemykseni mukaan keskustelussa sorrutaan henkilökohtaisuuksiin silloin, kun asia-argumentit loppuvat. Valitettavasti minun on tulkittava kohdallasi näin, kun et hauku argumenttejani vaan minua henkilönä.

Minusta tämä ei ole mikään arvokeskustelu enkä hae keskustelulla mitään filosofisia ulottuvuuksia. Olen siis pitänyt asiat asioina ja esittänyt mielipiteeni selkeästi. Monen monta kertaa olen sanonut, että pääradan linjaaminen lentoaseman kautta olisi fiksua, mutta viimeisen kerran totean: hanke ei ole tällä hetkellä poliittisesti toteuttamiskelpoinen, ikävä kyllä.
Puolustat tässä ketjussa Marjarataa poliittisena realiteettina. Mitä muuta se on kuin kysymys arvosta? Sehän tarkoittaa, että on yhdentekevää, onko Marjaradan rakentamiselle asiaperusteita vai ei. Sillä koska Marjaradalla on poliittista ARVOA, se tekee siitä poliittisen realiteetin, joka ajaa asiaperusteiden ohi.

Myös mielipide ylipäätään on kysymys arvoista. Samojen asiatietojen perusteella ihmiset päätyvät eri mielipiteisiin, koska mielipide muodostuu sekä asiaseikoista että henkilön omista arvoista.

Olen itse mukana politiikassa, joten minulla on kyllä ymmärrys Marjaradan ja lentokentän kautta kulkevan pääradan poliittisista realiteeteista. Mutta tällä palstalla keskusteltaneen ensisijaisesti joukkoliikenteestä, ei politiikasta. Ja minun tulkintani siitä on, että keskustellaan asiaperusteista, ei poliitikkojen haluista, joista ne poliittiset realiteetit muodostuvat.

Meikäläisessä demokratiassa asioista päättävät muodollisesti parlamentaariset puoluepoliittisesti valitut elimet, kuten valtuustot, lautakunnat ja kunnanhallitukset kuntatasolla ja eduskunta valiokuntineen sekä hallitus valtakunnan tasolla. Näillä elimillä on oikeus päättää asioista omien tarkoituksenmukaisuusnäkökohtiensa perusteella. Ne saavat myös tehdä huonoja päätöksiä, jos niin tahtovat, eikä niitä voi valittamalla kumota.

Hyväksyn demokratiamme, mutta en sitä, että sitä käytetään hyväksi pimittämällä tietoa tai esittämällä väärää tietoa. Kun väitetään siten kuin väität Epex tässä tapauksessa, ettei ole tarpeen pohtia mahdollisesti parempia vaihtoehtoja siksi, että tämä yksi on poliittinen realiteetti, olet käyttämässä poliittista järjestelmää väärin johtamalla poliittisia elimiä harhaan. Jos Marjaradasta ja sille vaihtoehtoisesta poikittaisesta raitiotiestä sekä pääradasta lentokentän kautta tehtäisiin rehelliset vertailevat selvitykset, poliittiset realiteetitkin voisivat muuttua. Mutta ymmärrän, että olet tällaisia vertailuja vastaan. Kuten varmaan moni muukin, jolle 8 km:n tunnelin rakentaminen asumattomaan metsään on ehkä käynyt arvovaltakysymykseksi tai liiketaloudellisesti liian arvokkaaksi asiaksi.

Kehärataraportin 12.2.2007 mukaan (s 17) lentoaseman asemaa käyttää vuorokaudessa vuonna 2025 yhteensä 13870 matkustajaa, joka on toiseksi eniten heti Kivistön jälkeen, Aviapoliksen asemaa 5280 ihmistä. Mielestäni nämä luvut osoittavat, että radalle on tarve. Saman raportin mukaan yli 9000 niistä 13870 matkustajasta on lentomatkustajia.
Joukkoliikenneyhteys mitoitetaan vilkkaimman tunnin kapasiteettitarpeen mukaan, jonka tuo samainen raportti esittää 1800 matkustajaksi tunnissa aamuruuhkassa länteen välillä Leinelä - Hiekkaharju. Kuten jo aiemmin totesin. Asemien päivittäinen käyttömäärä ei ratkaise.

Jos ajatellaan teoreettisesti,että pannaan vastakkain 35 min tai ruuhkassa 45-60min kentälle ajava 615, joka on ahdas ja täynnä ja liikennöi 10min välein ja Sm5, joka liikennöi 10min välein, matkustajia menee n.450-500 ja matka-aika on 27-30 min, niin kumpi on parempi?
Eiköhän tällä periaatteella paras ratkaisu ole varata lentokentälle johtaville teille muulta liikenteeltä suljetut taksikaistat. 2 kaistaa yhteen suuntaan vetää loistavasti 1800 taksia tunnissa. Matkustusmukavuudessa, matka-ajassa ja palvelutasossa (kuljettaja nostelee matkalaukut) pesee mennen tullen niin bussit kuin junat. Infrahankkeena taksikaistojen tekeminen on prosentti pari Marjaradan hinnasta.

Bussiliikennekin saadaan viiveettömäksi jos vain halutaan. Ja paljon halvemmalla kuin Marjarata.

10 min. välein kulkevissa Sm5-junissa kieltämättä on tilaa ja väljyyttä. Ruuhkatuntina ne kai ajaisivat pareittain, jolloin istumapaikkoja on tarjolla 500 ja kysyntää 300 istujaa. Seisomapaikat laskien näille 300 matkustajalle on tarjolla yhteensä 976 paikkaa. Tarjottujen ja käytettyjen paikkojen suhde onkin sama kuin takseissa, jotka kuljettavat yhtä henkilöä.

Olen siinä samaa mieltä, että autoilua pitää rajoittaa ja omasta mielestäni osa joukkoliikenteen edistämistä on rakentaa kehärata.
Minä puolestani olen sitä mieltä, ettei joukkoliikennettä edistetä käyttämällä rahaa huonommin kuin sitä voitaisiin käyttää. Ja luomalla mielikuvaa siitä, että joukkoliikenne on aina hirvittävän kallista. Sillä juuri sen vuoksi joukkoliikennehankeet seisovat vuosikymmenet, rakennetaan lisää teitä ja autoilu kaikkine lieveilmiöineen vain kasvaa.

Kuten jo muutkin ovat tässä todenneet, Marjarata on kiinteistökehityshanke, ei joukkoliikennehanke. Jos ne rakennusliikkeet ja maanomistajat jotka 350 miljoonan investoinnista hyötyvät maksasisivat sen itse, niin olkoon vaan. Mutta heitä eivät rakennushankkeet enää silloin kiinnosta, jos he joutuvat itse hyödystään maksamaan. Ja niinpä sitten lasketaan, että 350 miljoonaa on joukkoliikenteeseen nyt käytetty. Sillä rasitetaan LVM:n budjettiluokkaa, josta siis ei enää riitä rahaa mm. koko rataverkon ylläpitoon. Koska raideliikenne sai jo näin paljon rahaa.

Päärata kentän kautta on nimenomaan joukkoliikennehanke, jolla parannetaan koko Suomen joukkoliikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta, ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Sen hyöty ei kohdistu selvästi muutamiin alueisiin, joten hyödyn perintä rakentajilta ja maanomistajilta on hankalaa. Mutta tämä osoittaa myös, ettei paikallisen hyödyn tuottaminen olekaan hankkeen tarkoitus.

Antero
 
10 min. välein kulkevissa Sm5-junissa kieltämättä on tilaa ja väljyyttä. Ruuhkatuntina ne kai ajaisivat pareittain, jolloin istumapaikkoja on tarjolla 500 ja kysyntää 300 istujaa. Seisomapaikat laskien näille 300 matkustajalle on tarjolla yhteensä 976 paikkaa. Tarjottujen ja käytettyjen paikkojen suhde onkin sama kuin takseissa, jotka kuljettavat yhtä henkilöä.

Ja 615-busseissakin on viime aikoina ollut mukavasti tilaa, kun Helsingin sisäisiä matkustajia ei niissä enää ole. Joten ei tilanpuutteesta luulisi olevan kinini.
 
Voisitko Epex selvittää, miten minulla on herkkä hipiä? Minun näkemykseni mukaan herkkä hipiä on niillä, joiden hipiä ei kestä esiintymistä avoimesti omalla nimellä, jolloin myös kirjoittajan taustat ja sitoumukset ovat tiedossa.

Lähinnä tarkotin sitä, että vaadit minulta "eväitä" kirjoittaa tälle foorumille, kyselit, että "millä eväin arvostelen sinua". En myöskään ole arvostellut sinua henkilönä, vaan ollut kanssasi eri mieltä tästä asiasta.
Se, että esiintyy omalla nimellään ei liity tähän asiaan mitenkään. Omakin nimeni on käyttäjäprofiilissa.Minulla ei ole mitään sitoutumuksia.
En ole väittänyt ketään pätemättömäksi, vaikka niin väitit minun esittäneen. Väität minun myös esittäneen, että joillain täällä on ymmärryksen puutetta. Missä väitin, että jollakin on ymmärryksen puutetta? En missään.

Jokaisella saa olla mielipiteensä, mutta jokaisen on ymmärrettävä, että ne mielipiteet ymmärretään siten kuin ne luetaan, ei siten kuin ne kirjoitetaan.
No en osaa tämän parempaa suomea, viittaamalla sertifiointiin tarkoitin nyt sitä, että aiemmin vaadit minulta "eväitä", jotta voin arvostella näkemyksiäsi.

Minun näkemykseni mukaan keskustelussa sorrutaan henkilökohtaisuuksiin silloin, kun asia-argumentit loppuvat. Valitettavasti minun on tulkittava kohdallasi näin, kun et hauku argumenttejani vaan minua henkilönä.

Tarkenna, kiitos. En ole sanonut sinusta henkilönä mitään, en yhtikäs mitään. Olen käyttänyt omia asia-armenttejani.

Puolustat tässä ketjussa Marjarataa poliittisena realiteettina. Mitä muuta se on kuin kysymys arvosta? Sehän tarkoittaa, että on yhdentekevää, onko Marjaradan rakentamiselle asiaperusteita vai ei. Sillä koska Marjaradalla on poliittista ARVOA, se tekee siitä poliittisen realiteetin, joka ajaa asiaperusteiden ohi.

Myös mielipide ylipäätään on kysymys arvoista. Samojen asiatietojen perusteella ihmiset päätyvät eri mielipiteisiin, koska mielipide muodostuu sekä asiaseikoista että henkilön omista arvoista.

Lähinnä analysoin poliittista tilannetta ja niiden henkilöiden esittämiä kannanottoja, jotka asioista päättävät, myönnän, että se on arvailua. Olen esittänyt omat perustellut näkemykseni siitä, miksi kehärata on mielestäni hanke, joka tulisi toteuttaa. Tähän liittyvät Aviapolis, lentoaseman kehittäminen sekä joukkoliikenneyhteyksien sujuvoittaminen.

Olen itse mukana politiikassa, joten minulla on kyllä ymmärrys Marjaradan ja lentokentän kautta kulkevan pääradan poliittisista realiteeteista. Mutta tällä palstalla keskusteltaneen ensisijaisesti joukkoliikenteestä, ei politiikasta. Ja minun tulkintani siitä on, että keskustellaan asiaperusteista, ei poliitikkojen haluista, joista ne poliittiset realiteetit muodostuvat.

Hieno juttu. On turha nyt takertua tähän, viittaan edelliseen: analysoin nykyisten päätöksentekijöiden kantoja. Myönnän: se on arvailua taholtani. Kiitos, että selvensit, mistä täällä keskustellaan, eli ei politiikasta. Oma mielipiteesi on vain yhtä poliittinen kuin minunkin. Asiaperusteista? No asiaperusteita esitin oman näkökantani mukaan. Eivätkö minun perusteluni ole asiaperusteita siksi, että ne ovat eri kuin sinun? Liikenneratkaisuihin vaikuttavat myös poliitikkojen halut, ei voi olla haitaksi pohtia niiden merkitystä. Olen keskustellut joukkoliikenteestä kannattamalla kehärataa ja tuomalla esiin (omasta mielestäni) sen hyviä puolia. Sinä taas olet keskustellut samasta asiasta ja olet tuonut omasta mielestäsi hyviä argumentteja kehärataa vastaan. Sellaista se on, asiaan on monta mielipidettä. Minä en myöskään ole poliitikko.

Hyväksyn demokratiamme, mutta en sitä, että sitä käytetään hyväksi pimittämällä tietoa tai esittämällä väärää tietoa. Kun väitetään siten kuin väität Epex tässä tapauksessa, ettei ole tarpeen pohtia mahdollisesti parempia vaihtoehtoja siksi, että tämä yksi on poliittinen realiteetti, olet käyttämässä poliittista järjestelmää väärin johtamalla poliittisia elimiä harhaan. Jos Marjaradasta ja sille vaihtoehtoisesta poikittaisesta raitiotiestä sekä pääradasta lentokentän kautta tehtäisiin rehelliset vertailevat selvitykset, poliittiset realiteetitkin voisivat muuttua. Mutta ymmärrän, että olet tällaisia vertailuja vastaan. Kuten varmaan moni muukin, jolle 8 km:n tunnelin rakentaminen asumattomaan metsään on ehkä käynyt arvovaltakysymykseksi tai liiketaloudellisesti liian arvokkaaksi asiaksi.

Pidät minua todella mahtavana, kun luulet minun voivani johtaa poliitikkoja harhaan. Minulla ei ole mitään arvovaltakysymyksiä, sinullahan niitä poliitikkona on. Sinä vastustat julkisuudessa metroa, pisaraa, kaikkea raskasta raideliikennettä ja tuot näkemyksiäsi esille kaikin mahdollisin keinoin ja siihen sinulla on oikeus. Minä taas en ole absoluuttisesti minkään liikennemuodon kannalla. Tunnelia ei myöskään rakenneta metsään, vaan lentoaseman alitse. Osan matkaa tunneli kulkee toki metsän alla, lentoaseman laitamilla. Lähinnä kyse on siitä, että lentoasemanseudun ydinalueet saavat junayhteyden. Ruskeasannasta, Kivistöstä ja Lentoasemasta tulee kaikista vilkkaita asemia, Ruskeasanta ja Kivistö tulevat olemaan merkittäviä vaihtoasemia. Lisäksi kerroin kommentissani, että nykyinen linjaus tukee tulevaa lentoterminaali kakkosta, kulkee työnimellä "Viinikkala".

Joukkoliikenneyhteys mitoitetaan vilkkaimman tunnin kapasiteettitarpeen mukaan, jonka tuo samainen raportti esittää 1800 matkustajaksi tunnissa aamuruuhkassa länteen välillä Leinelä - Hiekkaharju. Kuten jo aiemmin totesin. Asemien päivittäinen käyttömäärä ei ratkaise.

Ok, no selvä pyy. Minusta taas sillä on iso merkitys, että lentoaseman rautatieasemaa käyttää päivässä yli 13 000 ihmistä, se kertoo sen tosiasian, että saman määrän kuljettaminen busseilla alueelle vaatisi valtavan määrän linja-autoja.

Eiköhän tällä periaatteella paras ratkaisu ole varata lentokentälle johtaville teille muulta liikenteeltä suljetut taksikaistat. 2 kaistaa yhteen suuntaan vetää loistavasti 1800 taksia tunnissa. Matkustusmukavuudessa, matka-ajassa ja palvelutasossa (kuljettaja nostelee matkalaukut) pesee mennen tullen niin bussit kuin junat. Infrahankkeena taksikaistojen tekeminen on prosentti pari Marjaradan hinnasta.

No itse en ainakaan halua, että autoteitä levennetään yhtään. Kaiken lisäksi tällainen järjestely ei palvelisi kaikkia Vantaanlaaksonradan ja Pääradan asemia yhtä hyvin. Se lisäisi autoliikennettä, ilmansaastetta ja melua, jos lentoasemalle ei olisi muuta julkista liikennettä kuin taksi. Se tekisi siirtymisestä kalliin ja pakottaisi ihmiset ottamaan kalliin taksin.

Bussiliikennekin saadaan viiveettömäksi jos vain halutaan. Ja paljon halvemmalla kuin Marjarata.

Totta kai. Kuljetuskapasiteetti ja matkustusmukavuus vain eivät ole samaa luokkaa. Kehärata rakentamalla saadaan myös aikasäästöjä sekä voidaan suunnata bussitarjontaa muualle. Rata myös parantaa merkittävästi joukkoliikenteen tasoa.

10 min. välein kulkevissa Sm5-junissa kieltämättä on tilaa ja väljyyttä. Ruuhkatuntina ne kai ajaisivat pareittain, jolloin istumapaikkoja on tarjolla 500 ja kysyntää 300 istujaa. Seisomapaikat laskien näille 300 matkustajalle on tarjolla yhteensä 976 paikkaa. Tarjottujen ja käytettyjen paikkojen suhde onkin sama kuin takseissa, jotka kuljettavat yhtä henkilöä.

No minua ei matkustusmukavuus haittaa yhtään, enkä tiedä onko junia tarkoitus ajaa pareittain, se on arvauksesi. Luultavasti ei, ei niin tehdä nykyäänkään päiväaikana, vain ruuhka-aikana.

Minä puolestani olen sitä mieltä, ettei joukkoliikennettä edistetä käyttämällä rahaa huonommin kuin sitä voitaisiin käyttää. Ja luomalla mielikuvaa siitä, että joukkoliikenne on aina hirvittävän kallista. Sillä juuri sen vuoksi joukkoliikennehankeet seisovat vuosikymmenet, rakennetaan lisää teitä ja autoilu kaikkine lieveilmiöineen vain kasvaa.

Hankkeen huonommuus on sinun henkilökohtainen kantasi, ei kukaan ole sanonut, että joukkoliikenne on kallista, paitsi ehkä autoväki. Jos halutaan satsata raideliikenteeseen, se maksaa. Tikkurilan kaupunkirata ja Leppävaaran kaupunkirata olivat kalliita hankkeita, muuta niiden ansiosta on saatu aikaan entistä parempi raideliikenne. Eskara ja kehärata jatkavat tätä kehitystä yhdessä länsimetron kanssa. Myös Jokerin kehittäminen raidejokeriksi ja jokeri II ovat erinomaisen tärkeitä. Autoilua lisää yhdyskuntarakenteen hajautuminen (Nurmijärvi jne.). Lahden oikorata vähensi autoilua Lahdenväylällä ja junia tarvittiin lisää. Pääosin Helsingin kadut tukitaan kaukaa tulevien toimesta. Raideliikenteen tukeminen ja rakentaminen radan varteen on hyvä asia, pääradan varren keskuksista tullaan junalla töihin.

Liikenneinvestoinnit ovat nimenomaan investointeja, eivät menoeriä. Vantaan kaupunki voi myydä tai vuokrata kaavoitettua maata. Ilmailulaitos eli valtio hyötyy investoinnista ja se luo taloudellista kehitystä.

Päärata kentän kautta on nimenomaan joukkoliikennehanke, jolla parannetaan koko Suomen joukkoliikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta, ympäristövaikutuksia ja kustannuksia.

Pääradan linjaaminen lentoaseman kautta on (kuten aiemmin mainitsin) maakunnille mörkö, jonka pelätään vievän lentoyhteydet, siitä vastustuskin. Pääradan linjaaminen lentoaseman kautta hyödyttää toki niitä, jotka ovat kohtalaisen junamatkan päässä Helsingistä. Samoin niitä, jotka matkustavat Pasilasta tai Helsingin keskustasta lentoasemalle. Aiemmin kehärataa vastaan käytettiin argumenttia, että se laitetaan metsän alle tunneliin? Ilmeisesti hienompaa on mennä keskuspuiston ja asuntoalueen alitse tunnelissa, koska se tunnelissa liikkuminen ei tässä enää olekaan paha asia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Periaatteessa jos sekä pääradan oikaisu lentokentän kautta että kehärata toteutettaisiin, se kelpaisi kyllä minulle jos rahat jostain löytyvät. Epäilen vaan että niitä ei löydy. Jos kehärata tulee, niin pääradan oikaisu lykkääntyy hamaan kaukaiseen tulevaisuuteen, jos toteutuu ikinä.

Jos pääradan linjaus lentoaseman kautta voidaan toteuttaa vähänkään järjellisellä kustannustasolla niin sitä taatusti harkitaan, kun Helsinki-Kerava välille katsotaan tarvittavan viides ja kuudes raide. Ennen pakottavaa viidennen ja kuudennen raiteen rakentamistarvetta asia ei ole mitenkään ajankohtainen, koska luonnollisesti nykyiseen 4-raiteiseen päärataan tehdyt investoinnit täytyy ensin hyödyntää täysimääräisesti.

Toisaalta Helsingin ratapiha ei vedä enää olennaisesti suurempia liikennemääriä, joten 6-raiteinen päärata edellyttää myös Pisaran rakentamista tai jotain muuta radikaalia ratkaisua. Koska Pisarankaan toteutumisesta ei ole vielä mitään takeita niin mielestäni on täysin epärealistista olettaa, että kaukoliikennerata lentoasemalle voisi valmistua ainakaan seuraavien 20 vuoden aikana, vaikka hankkeen taakse saataisiin sitä paljon puhuttua "poliittista tahtoakin".

Todelliset vaihtoehdot siis tänä päivänä ovat joko kehärata tai sitten lentoaseman seudun liikenteen hoitaminen yksinomaan kumipyörillä vielä kauas tulevaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Tikkurilan merkitys ei todellakaan ole vähäinen, vaan kyseessä on Vantaan tulevaisuudessakin kasvava pääkeskus, joka tulee olemaan kuntien yhdistyessä entistäkin merkittävämpi. Viittaan m.m tähän materiaaliin:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;221;222;2394;2829;2862;57572
Ihan hyvännäköisiä suunnitelmia noin äkkiseltään, tosin keskustamainen rakentaminen ja erilliset työ- ja asuinkorttelit on toisensa pois sulkevia, mutta ei kaikkea voi saada... Kuitenkin silmämääräisesti puhutaan paristasadasta asunnosta ja sadoista tai ehkä tuhannesta työpaikasta, eli mitä sitten?


Kehärata palvelee sekä uusia asuinalueita, tulee Aviapolista ja lentoasemaa, eivät kaikki asu Helsingin keskustassa, monien yhteydet paranevat huomattavasti, kun valtava määrä lähiliikenteen asemia siirtyy kehäradan vaikutuksen piiriin. Suora junayhteys parantaisi vain Helsingin keskustan ja lentoaseman välistä yhteyttä, joten on kehäradassa etunsakin.
Suora yhteys Pasila - Lentokenttä olisi vaihtoineenkin nopeampi yhteys lentoasemalle kuin kehärätä kaikille muille paitsi jokuselle asemalla Tikkurilasta ja Myyrmäestä pohjoiseen. Näiden asemien vaikutuspiirissä asuu korkeintaan kymmenes seudun väestöstä.

Se, että Myyrmäen saavutettavuus paranee on tärkeää, kaikkien aluekeskusten saavutettavuus toisiinsa nähden pitäisi olla hyvä.
Olen täysin samaa mieltä, pitäisi olla rataverkko joka tuottaa hyvät yhteydet aluekeskuksista toiseen. Elämme rajallisten resurssien maailmassa, ja se tarkoittaa että raiteita voidaan vetää rajallisesti. Ja tämän takia aluekeskusten määrä tulisi pitää mahdollisimman pienenä, tällä tavoin niistä myös tulee riittävän suuria jotta ne pysyvät elinvoimaisina. Tätä eivät vaan nämä aluekeskuspuuhastelijat ymmärrä.

Vantaalla pitäisi olla yksi keskus, mutta on kaksi ja näiden kytkemiseksi halutaan nyt puolen miljardin rata, ja kaupan päälle tulee kolmas keskus, joka ennemmin tai myöhemmin sitten vaatii vielä erillisen yhteyden keskustaan... Tämä minua tässä varsinaisesti pännii, Vantaa paikkaa surkuhupaisaa kaupunkisuunnitteluaan radalla joka naamioidaan valtakunnalliseksi liikenneyhteydeksi jotta saadaan valtio maksamaan se. Aiemmin tässä ketjussa on tarjottu perusteluksi mm. että Myyrmäkeläisen sairaala on Peijaksessa, jos Vantaan kaupunki on niin totaalisen pihalla että se järjestää Myyrmäkeläisten hoidon Peijakseen eikä esim. Meilahteen, niin miksi koko maan veronmaksajien pitää maksaa tästä tyhmyydestä?

Lisäksi alueella on suunnitteilla mittavaa rakentamista( Marja-Vantaa). Oheiset linkit kuvaavat valtavaa kehitystä lentokenttäkaupunki Aviapoliksessa:
Voisitko lakata hokemasta sitä valtavaa?
Yksi toimistoalue lisää jossa tuuli ulvoo iltaisin, pitäisikö taputtaa? Kokonaisuudessaan puhutaan kai jostain 200 - 300 000 kerrosneliöstä, mikä on toki paljon mutta vertailun vuoksi Keski-Pasila on 400 000 - 500 000 kerroneliötä, Kruunuvuorenranta 550 000, jne. Esppon Suurpelto on (7000 asukasta + 9000 työpaikkaa, eli kai ~500 000 k-m2) on suurinpiirtein saman kokoinen, ja sinne ei rakenneta minkään sortin rataa. Pointtina että ei tuo Aviapolis ole yhtään sen isompi kuin muutkaan uudet alueet.

Tässä on luonnollisesti vain jäävuoren huippu, alueelle on tulossa vaikka mitä lisää, Flamingo aukeaa 2008, Avia Tower...yms. Kehärata siis vähentää myös aluekeskusten välisen bussiliikenteen tarvetta.
Tuo Avia Tower ei sano minulle mitään, mutta Flamingo on toisella puolella Kehä III kuin radan asemat...

Sinun mielestäsi umpityperä? KTI kiinteistötalouden instituutti selvitteli asiaa ja todettiin seuravaa http://www.vantaa.fi/i_uutinen.asp?path=1;129;130;23888;23896;25093
Aviapolis on todella suosittu sijoittautumispaikka yrityksille, siitä kertovat jatkuva rakentaminen alueella..
Kun tuota lukee niin käteen jää lähinnä se että yritykset haluavat syistä jotka pääsääntöiseti allekirjoitan uusia avotoimitiloja. Niitä nousee muuallakin. Mutta Aviapolis mielletään liikenteellisesti toimivaksi: "Uusien toimistotilojen tulee olla ennen kaikkea helposti saavutettavissa. Myös paikoitusmahdollisuudet ja kohteen turvallisuusratkaisut ovat kriittisiä tekijöitä yrityksille." Varmaan näin, myös asukkaat haluavat väljiä omakotitaloalueita hyvillä liíkenneyhteyksillä, paikkalispalveluilla, ja halvat tontit. Itse olen pitkään etsinyt työpaikkaa jossa yhdistyvät minimaalinen vaiva ja vastuu maksimaaliseen palkkaan. Barometrin vastaajilta voi sitten tulevaisuudessa kysyä Kehä III jonossa miten hän näkee yhtälön saavutettavuus ja paikoitusmahdollisuudet. Asiaa kerkiää myös miettiä tunnin vaikkapa työmatkalla Haukilahdesta ensin liityntäbussissa, sitten metrossa, sitten junassa, ja sitten taas bussissa. Perkkaakin oli hyvin suosittu toimistopaikka, kunnes Kehä I meni jumiin.

Ja ihan taas mittakaavan vuoksi, jos lentoaseman nurkilla on 10 000 työpaikka niin se on alle 2% koko seudun työpaikoista.

Vääränlaista? Ystäväiseni, Vantaa ei rakenna yhtään mitään, vain korkeintaan kunnallistekniikan. Sinun logiikkasi mukaan yrityksiä pitäisi siis kieltää sijoittumasta Vantaalle, vaikka he sitä haluavat?
Kyse ei ole Vantaasta vaan kaupunkirakenteesta laajemmin, ja sinun logiikkasi mukaan kaupunkisuunnittelun voi lopettaa kommunistisena hapatuksena. En jaa käsitystä. Toimitilat kannatta kaavoituksella keskittää liikenteellisesti optimaalisiin paikkoihin, kehärata tai ei, niin lentoasema ei sitä ole. On tiettyjä liiketoimintoja jotka tukeutuvat lentokenttään, niiden tuleekin sijaita lentokentän lähellä. Lisäksi on liiketoimintoja jotka vaativat paljon tilaa, esim. logistiikka, ja niiden tuleekin sijaita syrjässä asuinkeskuksista. Tai sellaisia toimintoja jotka vaativat melun vuoksi laajat suoja-alueet, kuten lentokenttä. Kuitenkaan ihan perustoimistotilan viemisessä Kehä III viereen ei ole päätä eikä häntää, viimeksi tämän totesi S-Ryhmä kun tarkempi tarkastelu osoitti että Pakkalaan on hyvät liikenneyhteydet jos asuu Pakkalassa...
 
Jos pääradan linjaus lentoaseman kautta voidaan toteuttaa vähänkään järjellisellä kustannustasolla niin sitä taatusti harkitaan, kun Helsinki-Kerava välille katsotaan tarvittavan viides ja kuudes raide. Ennen pakottavaa viidennen ja kuudennen raiteen rakentamistarvetta asia ei ole mitenkään ajankohtainen, koska luonnollisesti nykyiseen 4-raiteiseen päärataan tehdyt investoinnit täytyy ensin hyödyntää täysimääräisesti.

Toisaalta Helsingin ratapiha ei vedä enää olennaisesti suurempia liikennemääriä, joten 6-raiteinen päärata edellyttää myös Pisaran rakentamista tai jotain muuta radikaalia ratkaisua.
Minusta prioriteettit joukkoliikennehankkeissa ovat:
1) Uutta asuinrakentamista tukevat hankkeet. Jo suunnitelluista Marjaradan jatko Kivistöön ja Kruunuvuoren ratikka, sekä vanhojen satama-alueiden ratikat. Suunnittelemattomista Itämetro ajankohtaistuu heti jos KHO:n päätös on myönteinen, ehkä myös Histan raideyhteys. Nämä on käytännössä pakko rakentaa, ja Histaa lukuunottamatta pidän myös selvänä että näin tehdään, koska paine asuinrakentamiseen on niin suuri.
2) Ja vasta sitten palvelutasoa nostavat hankkeet. Raidejokeri, Länsimetro, loput kehäradasta, Pisara, Töölön/Pohjois/lentokenttä-metro, ja tuo pääradan oikaisu. Nämä taas tappelevat lopuista rahoista keskenään.

Näitä ei ole myöskään todellisuudessa priorisoitu, koska näihin kaikkiin hankkeisiin ei ole aikatauluissaan rahaa, osittain johtuen kohonneista kustannuksista. Kaikki päätökset ennen rahoituspäätöstä on pelkkää puhetta.

Ja siksi kehäradan rakentaminen seisoo. Länsimetro ajaa kehäradan ohi siitä yksinkertaisesta syystä että valtion rahoitusosuus on niin paljon pienempi.

Yhdistelmä pääradan oikaisu ja Pisara (~450 + ~150 miljoonaa) tekisi Töölön/Pohjois/lentokenttä-metron (~600 miljoonaa?) pitkälti tarpeettomaksi ja samoin auttaisi lykkäämään loppua kehärataa hamaan tulevaisuuteen (~350 miljoona). Siinä on näppituntumalta 350 miljoonaa syytä miksi tämä vaihtoehto saattaa vielä hyvinkin pompata esiin kun rahoista aletaan tappelemaan.
 
Missä väitin, että jollakin on ymmärryksen puutetta?
Esimerkiksi tässä viestissäsi annat ymmärtää, että vain RHK:n selvitykset ovat päteviä, eli JLF:llä esitetyt ajatukset eivät ole. Esität asian käänteisesti. Kysymys ei ole siitä, mitä sanatarkasti kirjoitat, vaan miten kirjoituksesi voi tulkita. Nyt minusta selität, että olen tulkinnut kirjoitustasi eri tavoin kuin tarkoitit. Niin voi ollakin, sillä enhän voi tietää tarkoitustasi, koska sen tiedät vain sinä.

Se, että esiintyy omalla nimellään ei liity tähän asiaan mitenkään. Omakin nimeni on käyttäjäprofiilissa.
Käyttäjäprofiiliin voi panna näkyviin muutakin kuin vain nimensä, jos haluaa itsestään jotain kertoa. Sinäkin arvioit minun kirjoituksiani sen perusteella, että voit yhdistää kirjoitukseni nimeni perusteella kaikkeen siihen, mitä minusta on julkisesti tiedossa. Ei persoonansa esiin tuominen ole suinkaan yhdentekevää.

Tarkenna, kiitos. En ole sanonut sinusta henkilönä mitään, en yhtikäs mitään. Olen käyttänyt omia asia-armenttejani.
Minusta esim. näissä kohdissa vetoat minuun henkilönä:
Antero Alkun kommenttia on vaikea ymmärtää, mitä tulee metroon ja kehärataan. Toisaalta en ole yllättynyt, kun on lukenut kaiken, mitä mies on aiemmin sanonut.
Antero Alku ja hänen pari frendiään ovat useaan otteeseen väittäneet tällä palstalla, kuten muissakin yhteyksissä...
Sinä vastustat julkisuudessa metroa, pisaraa, kaikkea raskasta raideliikennettä...
Jos keskustellaan asioista, esitetään niitä asioita. Silloin ei ole merkitystä sillä, kuka asioita esittää. Enhän minäkään kohdista kritiikkiä siihen, että juuri sinä olet jotain mieltä Marjaradasta, vaan niihin argumentteihin, joita esität.

Eivätkö minun perusteluni ole asiaperusteita siksi, että ne ovat eri kuin sinun? Liikenneratkaisuihin vaikuttavat myös poliitikkojen halut, ei voi olla haitaksi pohtia niiden merkitystä.
Asiaperusteet eivät ole kiinni henkilöstä. Mutta "poliittinen realismi" ei ole asiaa, vaan mielipidettä. Minä ja muutama muu on kritisoinut kohdallasi sitä, että asetat poliittisen realismin asiaperusteeksi ja ylle todellisten asiaperusteiden.

Poliittinen realismi ei ole pysyvää, kuten asiaperusteet ovat. Poliittinen mielipide voi muuttua yli yön, yksissä vaaleissa tai jonkin kylmän tosiasian kuten rahan tähden. Aikanaan oli poliittista realismia, että Puu-Käpylä hävitetään ja tilalle tulee kerrostaloja. Jotkut eivät (onneksi) hyväksyneet poliittista realismia, ja nykyään Puu-Käpylässä ei ole kerrostaloja. Esittämäsi poliittisen realisimin "opin" mukaan Puu-Käpylän purkamista ei olisi saanut vastustaa, kun purkaminen kerran oli poliittinen realiteetti.

Pidät minua todella mahtavana, kun luulet minun voivani johtaa poliitikkoja harhaan.
Omalta osaltasi olet johtamassa poliitikkoja harhaan, jos yhdyt siihen joukkoon, jonka mielestä paremmista tai ylipäätään muista vaihdoedoista ei ole tarpeen puhua, jotta poliitikko ei saisi tietoa joka voisi muuttaa "poliittista realismia".

Kysehän on vallankäytöstä. Kun joku haluaa jonkin asian, hänen täytyy saada poliitikot sen asian puolelle, koska poliitikot tekevät päätöksen. Kun poliitikot ovat asian puolella, silloin asiasta on tullut "poliittinen realiteetti". Sille asialle ja sen toteutumiselle on ainoa uhka se, että poliitikot jostain syystä muuttavat mielensä. Jotta niin ei tapahtuisi, täytyy vaimentaa asian vastustus. Esimerkiksi vetoamalla siihen, että on turha esittää vaihtoehtoja.

Minulla ei ole mitään arvovaltakysymyksiä, sinullahan niitä poliitikkona on. Sinä vastustat julkisuudessa metroa, pisaraa, kaikkea raskasta raideliikennettä ja tuot näkemyksiäsi esille kaikin mahdollisin keinoin ja siihen sinulla on oikeus.
Minä en vastusta metroa, pisaraa tai kaikkea raskasta raideliikennettä, vaan joukkoliikennehankkeita, jotka eivät vastaa tarkoitustaan, ovat huonompia kuin vaihtoehtoiset toteutettavissa olevat hankkeet tai maksavat liikaa. Tämä ei ole minulle arvovaltakysymys, vaan tarkoituksenmukaisuuskysymys. Niillä kahdella on se ero, että tarkoituksenmukaisuuden perusteella tehtyjä valintoja voi muuttaa, jos perusteet muuttuvat. Arvovaltakysymyksissä ei mielipiteitä muuteta, vaan niistä pidetään kiinni, jotta se arvovalta säilyisi.

Antero
 
Suora yhteys Pasila - Lentokenttä olisi vaihtoineenkin nopeampi yhteys lentoasemalle kuin kehärätä kaikille muille paitsi jokuselle asemalla Tikkurilasta ja Myyrmäestä pohjoiseen.

Tässä keskustelussa on kylläkin esitetty kaukojunien ohjaamista lentoaseman kautta. Sanomattakin on selvä, ettei Helsingistä Ouluun liikennöivän IC-junan kapasiteettia kannata mitoittaa Pasilan ja lentokentän välisen kysynnän mukaan, joten eivät kaukojunavuorot pääkaupunkiseudun paikallisia tarpeita palvelisi. Tämä varmasti estettäisiin jo hinnoittelunkin avulla. Ehkä lentokenttäradalle voisi jokusen paikallisjunankin ohjata mutta jos näillä on vuoroväli esim. 30 min niin ei se vaihtoajat huomioiden pysty nopeudessa kilpailemaan kehäradan kanssa, jota liikennöitäisiin kahteen suuntaan tiheällä vuorovälillä.
 
Tunnelia ei myöskään rakenneta metsään, vaan lentoaseman alitse. Osan matkaa tunneli kulkee toki metsän alla, lentoaseman laitamilla. Lähinnä kyse on siitä, että lentoasemanseudun ydinalueet saavat junayhteyden.
Linjausta voi verrata karttoihin, jolloin näkee, että tunnelia tehdään pääasiassa rakentamattoman maan alle. Marjaradan www-sivulta voi katsella myös animaatiovideon ratalinjauksesta. Kovin pitkään siinä lennellään metsän päällä.

Minun mielestäni ei ole mikään itsetarkoitus, että lentoaseman seudulle pitää saada junayhteys. Sellainen kannattaa sinne tehdä vain, jos siitä on liikenteen hoidon kannalta hyötyä. Rata, jolle ei kannata rakentaa asemia, ei ole liikenteellisesti kovin hyödyllinen.

Minusta taas sillä on iso merkitys, että lentoaseman rautatieasemaa käyttää päivässä yli 13 000 ihmistä, se kertoo sen tosiasian, että saman määrän kuljettaminen busseilla alueelle vaatisi valtavan määrän linja-autoja.
13.000 ei ole paljon. Metron vilkkaimilla asemilla on 40-50 tuhatta käyttäjää. Kampin bussiterminaalin käyttäjämäärää en löytänyt, mutta sekin on luokassa 40.000 päivässä.

Mutta kuten jo kirjoitin, päivittäinen käyttäjämäärä ei ole ratkaiseva, vaan se huipputunnin kuorma. 1800 matkustajaa hoituu 100 %:sti istumapaikoilla 36:lla bussilla tunnissa. Keskimäärin vuoroväli on 1,7 minuuttia. Kampin bussitunnelissa, Mannerheimientiellä ja Hämeentiellä on vilkkaampi bussiliikenne.

Jos ajatellaan lentoaseman saavutettavuutta joukkoliikenteellä, 36 bussivuoroa voidaan suunnata eri puolille seutua - myös Espoon ja Keilalahden suuntaan. Marjaradan kanssa kentälle on muualta kuin ratavarren asemilta matkustettava käytännössä edelleen kuin nytkin. Eli on matkustettava ensin Rautatieasemalle tai mentävä suoraan taksilla. Tai omalla autolla, mistä Finavia tienaakin mukavasti.

No minua ei matkustusmukavuus haittaa yhtään, enkä tiedä onko junia tarkoitus ajaa pareittain, se on arvauksesi. Luultavasti ei, ei niin tehdä nykyäänkään päiväaikana, vain ruuhka-aikana.
Kyse on juuri ruuhkatunnista. Päiväsaikaan kysyntä on vielä vähempää.

Marjaradalla on tarkoitus kierrättää Martinlaakson radan ja pääradan junia. Junat ajavat Marjaradan osuuden sillä kokoonpanolla, jonka Martinlaaksonradan ja pääradan matkustajakysyntä edellyttää. Eikä siihen yksi Sm5-yksikkö vuoroa kohden riitä.

Hankkeen huonommuus on sinun henkilökohtainen kantasi, ei kukaan ole sanonut, että joukkoliikenne on kallista, paitsi ehkä autoväki. Jos halutaan satsata raideliikenteeseen, se maksaa.
Juuri tämän myytin haluan kumota. Raideliikenteen kalleus syntyy vain siitä, että tehdään kalliita ja tehottomia hankkeita, kuten Marjarata tai länsimetro. Ne ovat kalliita siksi, että rakennetaan tarpeetonta kapasiteettia, ja kallis kapasiteetti on tehottomassa käytössä. Ja kun turhan kapasiteetin rakentaminen on kallista, se vähäinenkin käyttö tapahtuu heikolla palvelutasolla, kun säästetään rahaa jättämällä asemia rakentamatta. Tämä kasvattaa kustannuksia entisestään, koska sen kalliin radan rinnalla on edelleen pyöritettävä pintaliikennettä.

Raideliikennettä voi rakentaa kevyemmin. Silloin se maksaa vähemmän ja palvelee paremmin. Maailmassa rakennetaan uusia raitioteitä ja parannetaan entisiä siksi, että se on edullisin ja parhaiten palveleva tapa järjesteää joukkoliikennettä sillä väestötiheydellä, jolla suurin osa maailman kaupungeista on.

Tikkurilan kaupunkirata ja Leppävaaran kaupunkirata olivat kalliita hankkeita, muuta niiden ansiosta on saatu aikaan entistä parempi raideliikenne.
Niiden avulla on ratkaistu paikallis- ja kaukoliikenteen nopeuserojen yhteensovittamisen ongelma. Joukkoliikenteen käyttöä ne eivät ole lisänneet. Ympäristö- ja kaupunkirakennesyistä tulisi ensisijaisesti käyttää rahaa hankkeisiin, jotka siirtävät henkilöautoliikennettä joukkoliikenteeksi. Ja on yhden tekevää, onko se joukkoliikenne kumi- vai teräspyörillä, kunhan tämä siirtymä saadaan tapahtumaan. Toinen juttu on sitten se, onnistuuko se siirtymä paremmin kumi- vai teräspyörin.

Lahden oikorata vähensi autoilua Lahdenväylällä ja junia tarvittiin lisää.
Tämä onkin onnistunut hanke. Voi tietenkin moittia sitä, että nyt tuettiin yhdyskuntarakenteen hajautumista. Mutta minä pidän parempana sitä, että pystyttiin edes vähentämään hajautumisen tuottamaa henkilöauton käyttöä.

Liikenneinvestoinnit ovat nimenomaan investointeja, eivät menoeriä. Vantaan kaupunki voi myydä tai vuokrata kaavoitettua maata. Ilmailulaitos eli valtio hyötyy investoinnista ja se luo taloudellista kehitystä.
Jos investoinnnista hyötyvät maksavat investoinnin, niin sitten on kyse investoinnista. Ei muuten.

Aiemmin kehärataa vastaan käytettiin argumenttia, että se laitetaan metsän alle tunneliin? Ilmeisesti hienompaa on mennä keskuspuiston ja asuntoalueen alitse tunnelissa, koska se tunnelissa liikkuminen ei tässä enää olekaan paha asia.
Radan rakentaminen tunneliin vähentää radasta aiheutuvia ympäristöhaittoja, mutta myös estää liikenteellisiä hyötyjä.

Kaukoliikenteen tarkoitus on palvella pitkien etäisyyksien välisiä yhteyksiä. Eli sillä ei ole Pasilan ja lentoaseman välillä liikenteellisiä hyötyjä, vain haittoja. Jos siis kaukoliikenne kulkee tunnelissa, silloin eliminoidaan haittoja menettämättä hyötyjä.

Marjaradan on tarkoitus olla paikallisliikennerata, jolta odotetaan liikenteellisiä hyötyjä. Niitä ei saada, jos rata on tunnelissa ilman asemia, joiden rakentaminen jätetään kustannussyistä tekemättä. Tai joita ei rakenneta siksi, että se tunneli sijaitsee rakentamattomalla alueella. Rakentamattomalla alueella pintarata ei aiheuta ympäristöhaittoja, joten tunnelirakentaminen negatiivisine seurannaisvaikutuksineen on turhaa.

Antero
 
Tässä keskustelussa on kylläkin esitetty kaukojunien ohjaamista lentoaseman kautta. Sanomattakin on selvä, ettei Helsingistä Ouluun liikennöivän IC-junan kapasiteettia kannata mitoittaa Pasilan ja lentokentän välisen kysynnän mukaan, joten eivät kaukojunavuorot pääkaupunkiseudun paikallisia tarpeita palvelisi. Tämä varmasti estettäisiin jo hinnoittelunkin avulla. Ehkä lentokenttäradalle voisi jokusen paikallisjunankin ohjata mutta jos näillä on vuoroväli esim. 30 min niin ei se vaihtoajat huomioiden pysty nopeudessa kilpailemaan kehäradan kanssa, jota liikennöitäisiin kahteen suuntaan tiheällä vuorovälillä.
Tottahan tuo, mutta toisaalta R, H ja Z liikennöivät kerran tunnissa ja mahtuvat samoille raiteille kaukojunien kanssa, eli tuossa on jo kolme vuoroa tunnissa. Se on suht yhdentekevää jos kaukojunat ajaa samaa nopeutta tuolla välillä, eli jos tuohon saa vielä tunkettua yhden tai kaksi paikallisjunaa lisää Keravalle saakka (Nikkilä Express? :)) ja/tai seutulippumahdollisuuden joihinkin kaukojuniin, niin ollaan jo ihan siedettävissä vuorovälissä. Ja jokunen kaukojuna voi ajaa Tikkurilankin kautta. Eli minusta tuo on järjestelykysymys.
 
Tässä keskustelussa on kylläkin esitetty kaukojunien ohjaamista lentoaseman kautta. Sanomattakin on selvä, ettei Helsingistä Ouluun liikennöivän IC-junan kapasiteettia kannata mitoittaa Pasilan ja lentokentän välisen kysynnän mukaan, joten eivät kaukojunavuorot pääkaupunkiseudun paikallisia tarpeita palvelisi. Tämä varmasti estettäisiin jo hinnoittelunkin avulla. Ehkä lentokenttäradalle voisi jokusen paikallisjunankin ohjata mutta jos näillä on vuoroväli esim. 30 min niin ei se vaihtoajat huomioiden pysty nopeudessa kilpailemaan kehäradan kanssa, jota liikennöitäisiin kahteen suuntaan tiheällä vuorovälillä.
Lentokenttärataa kulkevat paikallisjunat voivat ajaa samalla aikataululla kuin kaukojunat. Sanokaamme vaikka, että ajokaika Hki-lentoasema on 16 min. kuten nykyään Tikkurilaan. Jos kaukojunalla ei saa ajaa lentoasemalle, teoreettinen matka-aika on puolet vuorovälistä + ajoaika.

Marjaradan kanssa vuoroväli 10 min. ja ajoaika 27 min. matka-aika on 32 min. Lentokentän pääradan kanssa sama matka-aika saavutetaan 32 minuutin vuorovälillä. Siis teoreettinen matka-aika on puolet 32 min. vuorovälistä eli 16 min. + ajoaika 16 min. = 32 min.

Paljonko paikallismatkustajia sitten tuolla välillä olisi? Jos otan lukuja Marjaradan liikenne-ennusteista (helmikuussa 2007 päivitetty raportti, sivu 13) ja oletan, että "huonon" palvelun vuoksi ruuhkatuntina lentoaseman matkamäärä olisi vain puolet Marjaradan käyttäjistä eli 1510/2 = 755, ja tämä jakautuisi vielä tasan molempiin suuntiin, huipputuntina olisi kysyntä noin 400 matkustajaa. Tämä olisi juuri 2 Sm-junavuoroa tunnissa. Mutta neljä, jos suora rata 16 min. ajoajalla kerää yhtä paljon matkustajia kuin kiertävä rata 27 min. ajoajalla. Jos suoralle radalle lasketaan lisäksi Aviapoliksen alueen ennustettu aseman käyttö (570 matkaa huipputuntina), matkamäärät ovat noin 30 % suuremmat.

Eli kilpailee varsin hyvin Marjaradan lentokenttäliikenteen kanssa.

Antero
 
Tottahan tuo, mutta toisaalta R, H ja Z liikennöivät kerran tunnissa ja mahtuvat samoille raiteille kaukojunien kanssa, eli tuossa on jo kolme vuoroa tunnissa. Se on suht yhdentekevää jos kaukojunat ajaa samaa nopeutta tuolla välillä, eli jos tuohon saa vielä tunkettua yhden tai kaksi paikallisjunaa lisää Keravalle saakka (Nikkilä Express? :)) ja/tai seutulippumahdollisuuden joihinkin kaukojuniin, niin ollaan jo ihan siedettävissä vuorovälissä. Ja jokunen kaukojuna voi ajaa Tikkurilankin kautta. Eli minusta tuo on järjestelykysymys.


Jos nopea kaukoliikenne siirretään kulkemaan Helsinki-Vantaan kautta eivät ainakaan kaikki R-,H- ja Z-junat uudelle radalle siirry eivätkä oikein mahdukaan, jos kaukoliikenteen nopeutta nostetaan. Todennäköisesti useimmat R-,H- ja Z-tyyppiset junat kulkisivat yhä Tikkurilan kautta. Lentokenttärata vapauttaisi käytännössä koko nykyisen pääradan kaukoliikenneraiteiden kapasiteetin nopeille lähijunille. Kaukoliikenteen lentokenttärata yhtyisi todennäköisesti päärataan vasta Keravan jälkeen, joten Keravan liikenne olisi pakkokin hoitaa Tikkurilan kautta.

Voin hyvin kuvitella (kauhu)skenaarion, että pelkän uuden kaukoliikenneradan rakentamisen jälkeen Helsingin ja lentokentän välillä kulkisivat kansainväliseen malliin kaukojunat(seutulippu ei kelpaa) ja niiden lisäksi Helsinki-Vantaa Express(seutulippu ei kelpaa) 20 minuutin vuorovälillä hintaan 10 euroa/suunta.
 
Viimeksi muokattu:
Tottahan tuo, mutta toisaalta R, H ja Z liikennöivät kerran tunnissa ja mahtuvat samoille raiteille kaukojunien kanssa, eli tuossa on jo kolme vuoroa tunnissa.

Kaikkia Riihimäen ja Lahden suunnan paikallisjunia tuskin kannattaisi ohjata lentoaseman kautta. Näissä on taatusti matkustajia, joilla on tarvetta jäädä pois esim. Tikkurilassa, jolloin lentoaseman kautta kiertäminen olisi selvä palvelutason heikennys.

Jos lentoaseman kautta kiertäisi jatkossa 2 raidetta ja nykyisellä pääradalla on Helsingin ja Keravan välillä 4 niin kapasiteetistakin siis vain 33 % olisi lentokenttäradalla. Kun ainakin useimmat kaukojunat ajaisivat lentoaseman kautta ja kaukojunien lukumäärääkin varmasti lisättäisiin nykyisestä niin merkittävästä paikallisjunatarjonnasta lentoasemalle lienee turha haaveilla.

Eräs kehäradan hyvä puoli olisikin siinä, että Tikkurilan ja Vantaankosken kaupunkiratojen siivellä lentoasemalle saataisiin paikallisjunille tiheä vuoroväli, kuten ketjussa on jo aikaisemmin todettu.
 
Linjausta voi verrata karttoihin, jolloin näkee, että tunnelia tehdään pääasiassa rakentamattoman maan alle. Marjaradan www-sivulta voi katsella myös animaatiovideon ratalinjauksesta. Kovin pitkään siinä lennellään metsän päällä.

Tunneli alittaa lentoaseman, muuten se rata kulkee maan päällä. Lentoasema on pakko alittaa, jos halutaan taata linjauksen avulla lentoterminaali 2:n (Viinikkala) kytkeminen junaliikenteen pariin.

Minun mielestäni ei ole mikään itsetarkoitus, että lentoaseman seudulle pitää saada junayhteys. Sellainen kannattaa sinne tehdä vain, jos siitä on liikenteen hoidon kannalta hyötyä. Rata, jolle ei kannata rakentaa asemia, ei ole liikenteellisesti kovin hyödyllinen.

Minusta ei ole itsetarkoitus vastustaa jotakin ratahanketta. Oman näkemykseni mukaan radasta on liikenteen hoidon kannalta hyötyä. Olen perustellut näkemystäni lentoaseman saavutettavuuden paranemisella ja tiheillä vuoroväleillä sekä Aviapoliksen kehityssuunnitelmilla, joista on iso hyöty koko seudulle.

13.000 ei ole paljon. Metron vilkkaimilla asemilla on 40-50 tuhatta käyttäjää. Kampin bussiterminaalin käyttäjämäärää en löytänyt, mutta sekin on luokassa 40.000 päivässä.

13 000 on riittävästi, aika moni asema lakkautettaisiin, jos 13 000 ei olisi tarpeeksi.

Mutta kuten jo kirjoitin, päivittäinen käyttäjämäärä ei ole ratkaiseva, vaan se huipputunnin kuorma. 1800 matkustajaa hoituu 100 %:sti istumapaikoilla 36:lla bussilla tunnissa. Keskimäärin vuoroväli on 1,7 minuuttia. Kampin bussitunnelissa, Mannerheimientiellä ja Hämeentiellä on vilkkaampi bussiliikenne.

36 bussia? Lisää busseja Tikkurilaan? Mikä on matka-aika Tikkurilasta? Entäs Leinelä, Hiekkaharju tai Kivistö? Miten sieltä pääsee?

Jos ajatellaan lentoaseman saavutettavuutta joukkoliikenteellä, 36 bussivuoroa voidaan suunnata eri puolille seutua... -
Kyse on juuri ruuhkatunnista. Päiväsaikaan kysyntä on vielä vähempää.

Joopa joo. Lisää busseja jo valmiiksi ruuhkaisille kehäteille. Mikä on bussin matka-aika Keilalahteen kentältä?36 bussia eri puolille? Eli miten? Eikö niiden pitänyt palvella sitä Tikkurilaa niiden bussien? Montako bussia tarvitaan sinun laskujesi mukaan, jotta jokaiselta asemalta Hiekkaharjun eteläpuolella ja Vantaanlaakson radan asemilta saadaan 10 min vuoroväli ja sama kapasiteetti?

Marjaradalla on tarkoitus kierrättää Martinlaakson radan ja pääradan junia. Junat ajavat Marjaradan osuuden sillä kokoonpanolla, jonka Martinlaaksonradan ja pääradan matkustajakysyntä edellyttää. Eikä siihen yksi Sm5-yksikkö vuoroa kohden riitä.
No pistetään kaksi. Aiemminhan väitit, että kyse on ylikapasiteetista.

Jos investoinnnista hyötyvät maksavat investoinnin, niin sitten on kyse investoinnista. Ei muuten.
Jaa eli siis käyttäjä maksaa? Puhuin kansantaloudellisista vaikutuksista. Tällä kokoomuslaisella logiikalla joukkoliikenne olisi lopetettu aikaa sitten.

Radan rakentaminen tunneliin vähentää radasta aiheutuvia ympäristöhaittoja, mutta myös estää liikenteellisiä hyötyjä.
Ok, mitäs liikenteellisiä hyötyjä se estää?

Kaukoliikenteen tarkoitus on palvella pitkien etäisyyksien välisiä yhteyksiä. Eli sillä ei ole Pasilan ja lentoaseman välillä liikenteellisiä hyötyjä, vain haittoja. Jos siis kaukoliikenne kulkee tunnelissa, silloin eliminoidaan haittoja menettämättä hyötyjä.

En käsitä tätä lausetta. Miten radan rakentaminen Pasilasta lentoasemalle onkin yhtäkkiä hyödytön hanke, kun koko ajan on puhuttu päinvastaista?

Marjaradan on tarkoitus olla paikallisliikennerata, jolta odotetaan liikenteellisiä hyötyjä. Niitä ei saada, jos rata on tunnelissa ilman asemia, joiden rakentaminen jätetään kustannussyistä tekemättä.

Tunneli alittaa lentoaseman, jossa ei voi asua. Tunneliasemat palvelevat Viinikkalaa, Lentoasemaa ja Aviapolista sekä Ruskeasantaa. Muuten asemat ovat maan pinnalla. Asemien ympäristöön tulee tuhansia asukkaita.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minusta esim. näissä kohdissa vetoat minuun henkilönä:
Pakko on nimi mainita, jotta tiedetään, kenen mielipiteitä kritisoin. Voisin tietysti sanoa, että "eräs henkilö on tätä mieltä"

Jos keskustellaan asioista, esitetään niitä asioita. Silloin ei ole merkitystä sillä, kuka asioita esittää. Enhän minäkään kohdista kritiikkiä siihen, että juuri sinä olet jotain mieltä Marjaradasta, vaan niihin argumentteihin, joita esität.

Niin minäkin argumentteihin kiinnitän huomioni. Perusteluni ovat olleet liikenteeelliset, muuta en ole esittänyt. Olen esittänyt omat perusteluni radalla.

Asiaperusteet eivät ole kiinni henkilöstä. Mutta "poliittinen realismi" ei ole asiaa, vaan mielipidettä. Minä ja muutama muu on kritisoinut kohdallasi sitä, että asetat poliittisen realismin asiaperusteeksi ja ylle todellisten asiaperusteiden.
Erikoinen jako. Olette tarttuneet tähän politiikkateemaan oikein kunnolla. Mutta mitä esität, on epäloogista. Esittämäsi "asiaperusteet" ovat omia kannanottojasi, eivät tieteellisiä totuuksia (2+2=4). Tämän mielipiteen voi tulkita siten, että jos on eri mieltä kanssasi, argumentteja ei voi kutsua asiaperusteiksi. Omat asiaperusteesi ovat poliittinen kannanotto ja subjektiivinen näkökantasi.

Aikanaan oli poliittista realismia, että Puu-Käpylä hävitetään ja tilalle tulee kerrostaloja.
Tämä asia ei liity Puu-Käpylään mitenkään. Satun nyt vain olemaan samaa mieltä RHK:n kanssa, ja minulla on siihen perusteet, siinä missä sinulla omaan kantaasi. Olet vain eri mieltä oman subjektiivisen näkemyksesi kanssa, jota pidät ainoana asiaperusteluna

Omalta osaltasi olet johtamassa poliitikkoja harhaan, jos yhdyt siihen joukkoon, jonka mielestä paremmista tai ylipäätään muista vaihdoedoista ei ole tarpeen puhua, jotta poliitikko ei saisi tietoa joka voisi muuttaa "poliittista realismia".

Tämä ei ole mikään poliitikkokanava, enkä voi muuttaa poliitikkojen mielipidettä, enkä edes halua. Olen tässä asiassa heidän kanssaan samaa mieltä omien perustelujeni kanssa. Eikö saisi?
Esitä niin paljon vaihtoehtoja kun haluat, ei sitä kukaan kiellä. Minusta kehärata on paras vaihtoehto, anteeksi siitä.

Minä en vastusta metroa, pisaraa tai kaikkea raskasta raideliikennettä, ...

Jaa. No etpä niitä näytä paljon kannattavankaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös