Pääradan linjaus Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta on ehdottoman kannatettava idea ja se toteutuukin enemmin tai myöhemmin jossain muodossa. Asiassa on kuitenkin monia muttia ja mutkia matkassa. Lähdetään liikkeelle rantaradasta. Rantarataa pohtinut työryhmä (Maaherra Rauno Saaren johdolla) totesi, että ELSA-rataa ei tulla linjaamaan lentoaseman kautta, vaan suoraan Espooseen. Selvityksessä esillä ollut vhto 2C siis hylättiin. Jos todella ajatellaan koko maan etua kaukoliikenteen perspektiivistä, olisikin tärkeää, että kaikki Helsinkiin suuntautuvat radat kulkisivat lentoaseman kautta. Toinen ongelma on Sipoo. Sipoo ei kannata metroa ja torstaisen HS:n uutisen mukaan HELI-rata vaikuttaa metroon ja vice versa. Koko Sipoon kysymys on ratkaisematta, kuten sen myötä liikenneyhteydetkin. Heli-radan linjaus on myös todettu vanhentuneeksi, ja RHK-selvittää Pietari-selvityksen yhteydessä, mitkä olisivat edellytykset linjata ko. rata lentoaseman kautta. Nykyinen linjaus kääntyy itään kauan ennen lentoasemaa. Heli-radan osalta tullaan käymään kitkerä ja katkera keskustelu, sillä mikäli rata linjataan rannikkoa myötäillen kohti Luumäkeä, jää moni maakunta paitsioon. Savon liitto ehdotti jo aikaa sitten pääradan linjausta lentoaseman kautta, Finnairin ex-pääjohtaja Keijo Suila joitakin vuosia sitten. Käytännössä tämän myötä esimerkiksi Tampereelta loppuisivat suorat lennot Helsinkiin, joka sekin voi jonkin ryhmän mielestä olla ongelma. Yhteenvetona siis todettakoon, että tässä "paketissa" (=pääradan linjaus kentän kautta) on niin monta liikkuvaa osaa, kiistakysymystä ja intressiristiriitaa, että hyvälläkin tuurilla sen toteutuminen venyy vuosikymmenien päähän. Prof. Murole esitti omassa HS:ssä julkaistussa visiossaan, että ko. rataosuus olisi toteutettavien listalla 2050...
Luonnollisesti täytyisi tietää kuinka moni Hki-Vantaan käyttäjistä on maakunnista, mutta oletettavasti aika moni. Tämä sinänsä tukee ajatusta linjauksesta. Mielestäni päärata-kysymykseen liittyvä jahkailu ei puolestaan saa olla este kehäradalle, joka on asiasta tehdyn selvityksen mukaan kannattava yhteiskuntataloudellisesti, ja tarjoaa kuitenkin entistä paremman yhteyden kentälle Tikkurilan kautta, jos ajatellaan, että vuoroväli on arkipäivisin 10min ja matka-aika Tikkurilasta 8 min. Aiemmin jo kerroin, että jokainen liikennehanke on fyysisesti paikallinen, mutta sen vaikutukset voivat olla kansallisia. Tampereen läntinen kehätie on esimerkki hankkeesta, jonka valtio maksaa kokonaan, mutta jonka vaikutus ulottuu pk-seudulle ja Vaasaan asti. Samoin vaikkapa Pohjanmaan radan satoja miljoonia maksava parannus. Radan ympäristössä asunee saman verran ihmisiä kuin Vantaalla ja Pohjois-Helsingissä. Joten kaikki on tässäkin suhteellista. Vantaan kaiken lisäksi maksaa hankkeesta 30%, tarkalleen ottaen 34%. Käsittääkseni monissa maakunnissa toteutetuissa isoissa liikennehankkeissa kunnat eivät tällä panoksella ole mukana, en tiedä miten on asian laita valtakunnallisena pidetyssä Lappeenranta-Imatra-moottoritieprojektissa. Mutta paikallisuus ja valtakunnallisuus ovat mielenkiintoisia käsitteitä, joita näytetään tulkitsevan monella tavalla.
Luonnollisesti täytyisi tietää kuinka moni Hki-Vantaan käyttäjistä on maakunnista, mutta oletettavasti aika moni. Tämä sinänsä tukee ajatusta linjauksesta. Mielestäni päärata-kysymykseen liittyvä jahkailu ei puolestaan saa olla este kehäradalle, joka on asiasta tehdyn selvityksen mukaan kannattava yhteiskuntataloudellisesti, ja tarjoaa kuitenkin entistä paremman yhteyden kentälle Tikkurilan kautta, jos ajatellaan, että vuoroväli on arkipäivisin 10min ja matka-aika Tikkurilasta 8 min. Aiemmin jo kerroin, että jokainen liikennehanke on fyysisesti paikallinen, mutta sen vaikutukset voivat olla kansallisia. Tampereen läntinen kehätie on esimerkki hankkeesta, jonka valtio maksaa kokonaan, mutta jonka vaikutus ulottuu pk-seudulle ja Vaasaan asti. Samoin vaikkapa Pohjanmaan radan satoja miljoonia maksava parannus. Radan ympäristössä asunee saman verran ihmisiä kuin Vantaalla ja Pohjois-Helsingissä. Joten kaikki on tässäkin suhteellista. Vantaan kaiken lisäksi maksaa hankkeesta 30%, tarkalleen ottaen 34%. Käsittääkseni monissa maakunnissa toteutetuissa isoissa liikennehankkeissa kunnat eivät tällä panoksella ole mukana, en tiedä miten on asian laita valtakunnallisena pidetyssä Lappeenranta-Imatra-moottoritieprojektissa. Mutta paikallisuus ja valtakunnallisuus ovat mielenkiintoisia käsitteitä, joita näytetään tulkitsevan monella tavalla.