Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Kyseinen heilurihan on jo olemassa, senkun hyppäät Pasilassa Treelta/Kouvolasta tulevasta junasta Turun junaan. Vaihdottomuuden hakeminen kuvaamallasi tavalla on täysin turhaa ja hyödytöntä.

Jos vaihdottomuus on turhaa turkulaisille, miksi vaihtaminen Kehäradalta pääradalle ei olisi mahdollista muun Suomen asukkaille?

Periaatteessa Helsinki-Vantaan läpi matkustaminen ei ole itseisarvo, mutta olisiko se hyvää liikennepolitiikkaa, että hylätään muun Suomen palveleminen kokonaan, kun kerran muitakin vaihtoehtoja on? Voisihan joku kysyä, että kannattaako mitään hubia Vantaalla ylläpitääkään, kun Helsingin seudun matkustajatkin voitaisiin syöttää muutamalla koneella Tukholman tai Kööpenhaminan jatkoyhteyksien äärelle. Finnair vaan saattaisi olla eri mieltä.

Kyllähän se matkustaminen varmasti sujuisi Tukholmankin kautta ihan yhtä lailla. Maakunnista voitaisiin lentää sinne syöttölentoja, joten eroa ei olisi Helsinki-Vantaalla vaihtoon verrattuna. Helsinkikään ei kärsisi, sillä kysyntä pelkältä Helsingin alueelta riittää perustelemaan melko hyvät lentoyhteydet muualle. Maakuntien syöttövirrat ulkomaille ovat aika vähäiset Helsingin seudun kysyntään nähden. Finnairin kannattavuuden ylläpitäminen ei pitäisi olla Suomen liikennepolitiikan itseisarvo.

Minusta yhteydet ovat kunnossa, jos junalla pääsee nopeasti maakunnista Helsinkiin ja lentokoneitse sekä Helsingin, Tukholman että Kööpenhaminankin suuriin keskittymiin. Syöttölentojen ympäristövaikutus on matkalla Kuopio-Helsinki-Shanghai sen verran vähäinen, että kannattaako sen takia rakennella kokonaan uusia ratoja lentoaseman kautta.

Lentämistä olisi muutenkin vähennettävä, niin lentoaseman kautta radan vetäminen olisi hukkaanheitettyä rahaa pitkällä tähtäimellä. Kehärata sentään hoitaa myös Itä-Vantaan ja Länsi-Vantaan yhdistämisen nopealla liikenneyhteydellä ja tarjoaa samalla vaihdottomat yhteydet Helsingin keskustaan sekä liikenneyhteydet uusiin lähiöihin. Kun lentäminen radikaalisti vähenee, se ei jää missään tapauksessa turhaksi, kuten pelkästään lentoasemaa varten rakennettu kaukoliikenteen rata jäisi.
 
Jos vaihdottomuus on turhaa turkulaisille, miksi vaihtaminen Kehäradalta pääradalle ei olisi mahdollista muun Suomen asukkaille?

Naurettava tulkinta, jolla asiasta yritetään tehdä jonkinlainen tasa-arvokysymys, jossa turkulaisia muka sorsittaisiin jollain lailla. Pääradan linjaus lentokentän kautta ei pidennä matkustusaikaa Helsinkiin/Helsingistä. Sen sijaan turkulaisten kierrätys uutta ratalinjaa pitkin lentoaseman kautta pidentäisi heidän matkustusaikaansa varsinaiseen pääkohteeseen eli Helsinkiin.
 
Lentämistä olisi muutenkin vähennettävä, niin lentoaseman kautta radan vetäminen olisi hukkaanheitettyä rahaa pitkällä tähtäimellä.
Kun lentämistä on muutenkin vähennettävä, se juuri puoltaa pääradan linjausta kentän kautta. Onhan selvä, että lentäminen vähenee ensimmäiseksi sellaisesta matkustamisesta, mikä on helpointa korvata muulla kulkutavalla. Eli kotimaanlennot on helppo korvata junalla, ulkomaanlennot eivät.

Ainoa potentiaalinen keino korvata ulkomaanlentoja on H:ki-Tallinna rautatietunneli ja edelleen RailBaltica. Tätä reittiä on mahdollista päästä noin puolessa vuorokaudessa Suomesta Eurooppaan lentämättä. Ja tämä on kohtuullista, kun matkan tekee yön yli. Mutta kun lentäminen tärkeimpiiin pääkaupunkeihin kestää 4-5 tuntia liityntämatkoineen, lentäminen tuskin loppuu vaikka kalliimmaksi käykin.

Kehärata sentään hoitaa myös Itä-Vantaan ja Länsi-Vantaan yhdistämisen nopealla liikenneyhteydellä ja tarjoaa samalla vaihdottomat yhteydet Helsingin keskustaan sekä liikenneyhteydet uusiin lähiöihin.
Tämä on kuitenkin jossain määrin tyhjä mainoslause. Marjarata ei palvele Kivistön ja Tikkurilan välillä käytännössä kuin Aviapolista ja lentoasemaa. Se ei siis helpota liikennettä, joka kohdistuu Itä- ja Länsi-Vantaan väliselle alueelle. Tikkurila on jonkinlainen seudullinen keskus, mutta Martinlaakson radan nykyisistä asemista mikään ei ole, eikä Kivistöstä tule sen kummempi kuin vaikka Kannelmäki.

Marjaradan liikennemääräennusteet ovat vaatimattomat juuri siksi, ettei rata palvele oikein mitään. Jos se yhdistäisi palvelemalla maankäyttöä, radan kuormitus olisi tasainen ja yhtä hyvä koko matkalta kuin nyt on. Näin ei ole, vaan Martinlaakson rata ja päärata palvelevat edelleen matkustamista Helsingin keskustaan. Marjaradan kiertäminen kasvattaa liikennöintikustannuksia kolmanneksella mutta tuo vain marginaalisesti lisää matkustajia ja tuloja - eli heikentää joukkoliikenteen taloutta.

Marja_aht_B.gif

Kuva on Marjaradan kannattavuusraportista 12.2.2007.

Antero
 
Marjaradan kiertäminen kasvattaa liikennöintikustannuksia kolmanneksella mutta tuo vain marginaalisesti lisää matkustajia ja tuloja

Itse asiassa kehäradan kautta kiertäminen lisää liikennöintikustannuksia kohtuullisen maltillisesti, koska kehäradan junilla ei tarvita kääntöaikaa. M- ja I-junien nykyisten kääntöaikojen puittessa päästään ajamaan jo pitkän matkaa kehärataa pitkin. Kehärata sitoo vain 3 Sm-yksikköä enemmän kuin mitä liikennöinti sitoisi ilman kehärataa. Verrattuna vaihtoehtoon, jossa Martinlaakson rata jatkettaisiin Kivistöön, kehäradan liikennöinti saadaan erittäin halvalla.

Viime vuonna tehdyssä kehäradan kannattavuuslaskelmien tarkistuksessa todetaan, että junaliikenteen vuosikustannukset nousevat n. 4 milj. € ja kehäradan kunnossapitokustannukset ovat n. 1 milj. € vuodessa, mutta bussiliikenteen vuosikustannukset laskevat n. 11 milj. € ja lipputulot lisääntyvät n. 3 milj. € vuodessa, joten kehärata parantaa joukkoliikenteen käyttötaloutta.
 
Kyllähän se matkustaminen varmasti sujuisi Tukholmankin kautta ihan yhtä lailla. Maakunnista voitaisiin lentää sinne syöttölentoja, joten eroa ei olisi Helsinki-Vantaalla vaihtoon verrattuna. Helsinkikään ei kärsisi, sillä kysyntä pelkältä Helsingin alueelta riittää perustelemaan melko hyvät lentoyhteydet muualle. Maakuntien syöttövirrat ulkomaille ovat aika vähäiset Helsingin seudun kysyntään nähden. Finnairin kannattavuuden ylläpitäminen ei pitäisi olla Suomen liikennepolitiikan itseisarvo.

Minusta yhteydet ovat kunnossa, jos junalla pääsee nopeasti maakunnista Helsinkiin ja lentokoneitse sekä Helsingin, Tukholman että Kööpenhaminankin suuriin keskittymiin.

Mihin perustuu tieto että maakunnista matkustaminen ulkomaille olisi vähäistä?

Finnairin matkustajamäärät koostuvat kansainvälisestä transit-liikenteestä, Helsingin seudun luontaisesta ulkomaanliikenteestä sekä maakuntien syöttämästä ulkomaanliikenteestä. Katkaise näistä yksi, niin vaarannat epäsuorasti kaikki.

Suomessa on kansainvälisiä yhteyksiä tarvitsevia yrityksiä ja vapaa-ajallaan matkustavia ihmisiä joka puolella. Helsingin erityisen "kansainvälisyyden" korostaminen on vain ennakkoluuloa tai itsensä korostamista.
 
Mihin perustuu tieto että maakunnista matkustaminen ulkomaille olisi vähäistä?

Jossain tässä keskustelussa mainittiin, että kaksi kolmannesta Helsinki-Vantaan ulkomaanliikenteestä, joka lähtee Suomesta, lähtisi Helsingin seudulta. Yksi kolmannes tulisi maakunnista. Valtaosa kansainvälisesti toimivista yrityksistä on sijoittanut päätoimipaikkansa Helsingin seudulle ja alueen väestö on keskimääräistä hyvätuloisempaa, joiden perusteella ymmärtäisin tämän painotuksen. Jos maakunnista olisi todellista kysyntää ulkomaanlennoille, niin niitä myös sieltä lennettäisiin suorina. Tampereellahan tämä hyvin näkyy. Finnair voi keskittyä palvelemaan Helsinkiä ja Eurooppa-Aasia -yhteyksiä, muut yhtiöt hoitaisivat taas yhteydet maakunnista maailmalle hubiensa kautta. Helsingin ja maakuntien välistä lentoliikennekysyntää ja heitä, jotka haluavat vaihtaa Helsingistä ulkomaille, palvelee Finncomm pienillä potkurikoneillaan ja vilkkaimmilla yhteyksillä myös muita kaupallisen kysynnän perusteella toimivia operaattoreita.
 
Viime vuonna tehdyssä kehäradan kannattavuuslaskelmien tarkistuksessa todetaan, että junaliikenteen vuosikustannukset nousevat n. 4 milj. € ja kehäradan kunnossapitokustannukset ovat n. 1 milj. € vuodessa, mutta bussiliikenteen vuosikustannukset laskevat n. 11 milj. € ja lipputulot lisääntyvät n. 3 milj. € vuodessa, joten kehärata parantaa joukkoliikenteen käyttötaloutta.
Kiitos oikaisusta, otan takaisin arviointini.

11 M€ bussiliikenteen kustannusten lasku tuntuu kyllä aika suurelta, kun ainoa alue, jonka nykyistä bussiliikennettä korvattaneen on Aviapolis/lentokenttä. Mutta en nyt jaksa penkoa enempää.

Antero
 
Jossain tässä keskustelussa mainittiin, että kaksi kolmannesta Helsinki-Vantaan ulkomaanliikenteestä, joka lähtee Suomesta, lähtisi Helsingin seudulta. Yksi kolmannes tulisi maakunnista.

Minä en löytänyt tällaista toteamusta. Jos löydät, niin osoitatko missä niin sanotaan?

Tässä on lukuja kyllä pyöritelty sen verran, että sekaannuksen vaara on olemassa. Antero heitti kyllä luvut 1/3 ja 2/3 tässä viestissä (anteeksi pitkä lainaus)...

Itse lentomatkustajista kertoo Lentoaseman liikennetutkimus:
  • Kotimaan lennoista 27 % on jatkolentoja, kun niihin tullaan lentokoneella.
  • Taksilla tulee 23 % ja bussilla 20 %.
  • Henkilöautolla liikkuu 34 %.
  • Junaakin kentälle tulevat käyttävät 4 %:n verran. Tästä 2/3 kaukojunia.
  • Kaukobusseilla kentälle tullaan Turusta, Mikkelistä, Jyväskylästä ja Lahdesta. Kaikista näistä kaupungeista pääsisi junallakin, mutta tässä näkynee, mitä vaihtaminen merkitsee.
  • Kaukobussiliikenne on nyt 5 % lentomatkustajista, siis enemmän kuin kaukojunaa käyttävät 2,5 %.
Luvuista nähdään, että merkittävä (2/3) Marjaradan ennustettu käyttäjäryhmä ovat lentomatkustajat, joten palvelu tulisi ajatella heidän näkökulmastaan. Mutta näin ei tehdä. Marjaradalla ei palvella lentomatkustajia, vaan tavanomaista seudun sisäistä liikennettä.

Lentomatkustajien junankäyttöpotentiaalia voi hieman arvioida. Kolmannes kotimaan lentomatkustajista vastaa 24 Edm-vaunullista kaukoliikenteen matkustajia. Oletan siis, että 2/3 ei voi vaihtaa lentoa junaan. Kolmannes on 2600 matkaa eli varsin suuri lisäys ennustettuun 9500 lentomatkustajan junankäyttöön. Jos 1/3 ulkomaanmatkoista voisikin siirytä käyttämään kaukojunaa matkoihinsa kentälle, saataisiin 8400 junamatkaa, 75 Edm-vaunullista. Näin meillä olisi koossa 100 Edm-vaunullista kaukojunamatkustajia joka päivä. Tämä olisi 14 7-vaunuista junavuoroa, 7 junaparia nykyisen pääradan kaukojunatarjonnan lisäksi. Vuosittain 4 miljoonaa matkaa.

...mutta tuossa ei missään sanota, että ulkomaan lentomatkustajista 2/3 olisi Helsingistä tai Helsingin seudulta, ja että maakunnista tulisi vain 1/3 matkustajista.

Saadakseni vähän lisävalaistusta tähän, kaivoin esiin tuon samaisen siteeratun Helsinki-Vantaan liikennetutkimuksen:
http://www.keharata.net/HelsinkiVantaanLiikennetutkimus2006.pdf

Sivulla 14 sanotaan selvästi, että "Lentoaseman lähialueelta matkustajista oli vajaa kolmannes. Osuus on viiden vuoden aikana pienentynyt jonkin verran". Lähialueeksi luokiteltiin Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää eli alue jolla on noin 1 103 000 asukasta Kuntaliiton tilastojen (www.kunnat.fi) mukaan. Tutkimusraportin tekstistä ei suoraan selvinnyt mitä vajaa kolmannes tarkoittaa, mutta oletan että se on noin 30 %.

Jotta saisimme selville maakuntien osuuden, meidän pitää jatkaa selvittelyä hieman.

Ensiksi, tuo "lähialue" on aika suppeasti määritelty ja tuskin voidaan väittää että kaikki sen ulkopuolella on puhtaasti "maakuntaa". Otetaan siis mukaan koko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alue, jonka väestö on noin 1 468 000. Tästä lähialue on siis lähes tasan 75 %. Jos siis skaalataan tuo 30 % matkustajaosuus kertoimella 100/75 = 1.33, saadaan hypoteettinen matkustajaosuus Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueelle -- olettaen että lentomatkustus on yhtä yleistä koko alueella (ei varmaankaan ole, mutta tällä saadaan varovaisuuden periaatteen mukaan pienennettyä jäljelle jäävää "maakuntien" osuutta, mikä on tarpeen argumenttini osoittamiseksi). Tulokseksi tulee 40 %.

Toiseksi, ulkomaisten transit-matkustajien osuus on ongelmallinen. Tutkimuksessa tehtiin perusoletus, että transit-matkustajien osuus on 20 %. Siksi tästä ei voi olla varmaa tietoa.

Jos kuitenkin lasketaan näiden lukujen perusteella 40 % + 20 % = 60 %, niin jäljelle jäisi 40 % "maakuntien" osuudeksi. Tämä olisi sama kuin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yhteenlaskettu osuus. Vasta jos transit-matkustajia olisi lähemmäs 30 %, päästäisiin tilanteeseen, jossa maakunnista tulisi vain 1/3 ulkomaan lentomatkustajista. Mutta silti se olisi suurempi tai ainakin yhtäsuuri matkustajamäärä kuin mitä lentoaseman lähialueelta kertyy.

Näitä lukuja katsellessa ei voi mitenkään uskottavasti väittää, että "maakuntien" generoima lentoliikenne olisi merkityksetöntä Helsinki-Vantaan kannalta. On totta, että se muodostuu useista pienistä puroista, onhan Helsinki itsessään maan suurin kaupunkiseutu, mutta kun otetaan huomioon, että lentoaseman lähialueen asukasluku on maan asukasluvusta noin 21 % (Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan noin 28 %), nähdään että vaikka Helsingistä matkustetaan ulkomaille jonkin verran useammin kuin muualta, ei ero ole mitenkään äärimmäisen dramaattinen verrattuna väestöosuuksiin (n. 21 % generoi n. 30 % matkoista tai n. 28 % generoi alle 40 % matkoista), hieman vinoutunut vain.

Itse asiassa lentoyhteyksien hyvä tarjonta itsessään ruokkii kysyntää. Jos 30 min - 1 tunnin ajomatkan päästä pääsee lentokoneella suoraan Kanarialle tai kaukoitään, niin jokseenkin useammin kai sitä tulee lähdettyä kuin jostain Kainuun perukoilta, mistä saa matkustaa päivän maata pitkin ennen kuin pääsee edes koneeseen (tai sitten maksaa itsensä kipeäksi liittymälennosta) ja saman toiseen suuntaan kotimatkalla. Mutta ei se tarkoita sitä, ettekö myös sieltä Kainuun perukoilta matkustettaisi tai etteikö sieltä tarvittaisi kunnon yhteyksiä Vantaan lentoasemalle.

Valtaosa kansainvälisesti toimivista yrityksistä on sijoittanut päätoimipaikkansa Helsingin seudulle ja alueen väestö on keskimääräistä hyvätuloisempaa, joiden perusteella ymmärtäisin tämän painotuksen.

Tässä nyt yritetään ennakkoluuloja perustella tilastoilla. Varsin monella firmalla on toimintaa ympäri Suomea vaikka pääkonttori olisi Helsingissä. Ei vain pääkonttorista matkusteta vaan muualtakin. Trendi on sitäpaitsi, että nykyään eniten matkustavien joukossa on entistä enemmän korkean osaamisen suorittajatason henkilöitä, esim. paperikoneiden huoltomiehiä ja vastaavia, jotka reissaavat ympäri eri mantereita ratkaisemassa asiakkaiden ongelmia. Tällaiset henkilöt eivät välttämättä asu Helsingin seudulla.

Ei pidä myöskään unohtaa, että esim. Tampereella on vahva ja kansainvälisesti merkittävä konepajateollisuuden klusteri, Jyväskylässä esim. paperiteollisuuteen littyvää klusteroitumista ja Oulussa varsin vahva IT- ja elektoniikkaklusteri. Bio-osaamistakin on ainakin Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Kaikki nämä tarvitsevat kansainvälisiä yhteyksiä.

On ihan huuhaata kuvitella, että Helsinki olisi joku portinvartija, jossa kaikki Suomen kansainvälisyys asuisi, varsinkaan näinä internetin, EU:n ja globaalitalouden aikoina. "Maakunnista" asioidaan nykyään suoraan maailmalle ilman mitään kummia komplekseja omasta merkityksettömyydestä. Eikä ulkomaillakaan kukaan koe sellaista omituisena. Ainoastaan Helsingissä tapaa näkemystä, että muu Suomi (="maakunnat") ovat ihan takapajulaa ja kehitysaluetta kaikki tyynni.

Jos maakunnista olisi todellista kysyntää ulkomaanlennoille, niin niitä myös sieltä lennettäisiin suorina. Tampereellahan tämä hyvin näkyy. Finnair voi keskittyä palvelemaan Helsinkiä ja Eurooppa-Aasia -yhteyksiä, muut yhtiöt hoitaisivat taas yhteydet maakunnista maailmalle hubiensa kautta. Helsingin ja maakuntien välistä lentoliikennekysyntää ja heitä, jotka haluavat vaihtaa Helsingistä ulkomaille, palvelee Finncomm pienillä potkurikoneillaan ja vilkkaimmilla yhteyksillä myös muita kaupallisen kysynnän perusteella toimivia operaattoreita.

Jälleen huuhaata, osittain. Tampereella on kyllä suoria ulkomaanyhteyksiä Ryanairin suosiollisella avustuksella, kun Ryanair katsoo missä on kysyntää, jota muut eivät palvele. Mutta vuosikausia Finnairin politiikka oli (ja on kyllä edelleenkin), että kerätään "maakunnista" matkustajat isommaksi joukoksi ja lennätetään Vantaalta eteenpäin. Hubi-ajattelu on Finnairin kannalta järkevää, mutta "maakuntien" kannalta ei välttämättä niinkään. Huono palvelu on tarjonnut mahdollisuuden SAS-ryhmälle saada kohtuullisen vahva jalansija ainakin Tampereella, Turussa ja kaiketi myös Vaasassa (?). Ouluakin yrittivät saada, mutta kun se on Finnairin kultahammas, niin eivät onnistuneet -- ja nyttemmin kilpailevatkin suoraan Oulu-Helsinki -reitillä eivätkä niinkään tosikseen syöttämällä Oulusta Tukholmaan tai Kööpenhaminaan.

Yhtäkaikki, kilpailu on terve tilanne, koska se pitää pahimmat ylilyönnit kurissa. Aasian-liikenteen kasvu on toki auttanut Finnairin saavuttamaan aseman, jossa se ei ole enää yhtä riippuvainen pelkästä kotimaasta kertyvästä liikenteestä, mutta siltikään Finnairin etu ei ole tieten tahtoen luovuttaa markkinaosuutta ulkomaisille yhtiöille. (Ja sittenpähän olisimme taas monopolitilanteessa ja huonontuvien palvelujen kierteessä.) Finnair on kuitenkin edelleen varsin riippuvainen "maakuntien" matkustajista eikä Helsinki ole sellainen kultakaivos jolla voisi yksin elää, ei Finnair eikä Helsinki-Vantaa.

Ilman "maakuntien" matkustajavirtaa Helsinki-Vantaa olisi itse vain yksi maakuntakenttä ilman hubi-statusta ja syöttäisi matkustajia isommille kentille naapurimaihin. Ehkä se olisi vähän isompi kuin muut kentät Suomessa, kun kerran Helsinki on vähän muita isompi kaupunki, mutta nykyinen loistokas, suorastaan maharadzamainen terminaalipalatsi tungoksineen, kauppoineen ja reittiverkostoineen on tullut mahdolliseksi vain (lähes) koko Suomen matkustajavirtojen kanavoinnilla Vantaan kautta. Siksi syöttöyhteyksiin "maakunnista" ei pitäisi suhtautua väheksyen. Eikä Finnair niin teekään, pääosin. Vain joidenkin helsinkiläisten on vaikea itsetärkeydeltään nähdä tätä kokonaisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
On totta, että se muodostuu useista pienistä puroista, onhan Helsinki itsessään maan suurin kaupunkiseutu, mutta kun otetaan huomioon, että lentoaseman lähialueen asukasluku on maan asukasluvusta noin 21 % (Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan noin 28 %), nähdään että vaikka Helsingistä matkustetaan ulkomaille jonkin verran useammin kuin muualta, ei ero ole mitenkään äärimmäisen dramaattinen verrattuna väestöosuuksiin (n. 21 % generoi n. 30 % matkoista tai n. 28 % generoi alle 40 % matkoista), hieman vinoutunut vain.

Itse asiassa lentoyhteyksien hyvä tarjonta itsessään ruokkii kysyntää.

Tuota noin... Pakko korjata omia laskelmia, kun näemmä tuli alkeellinen prosenttilogiikkavirhe tässä kohdassa.

Tuo 28 % generoi alle/noin 40 % matkoista sinänsä pitää paikkansa, mutta koska mukana matkustajissa vaan ei väestössä ovat myös ulkomaiset transit-matkustajat, niin tämän vastapainona jäljelle jäävät 72 % generoivat myös noin 40 % matkoista. Tai jos skaalataan 100/80 = 1.25:llä, jotta saadaan 20 % transit-matkustajaosuus pois, voidaan sanoa että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 28 % väestöstä generoi "kotimaisesta" ulkomaanliikenteestä 50 % ja sen toisen 50 % generoi jäljelle jäänyt 72 % väestöosuus eli muu Suomi.

Toisin sanoen, lentomatkustuksen vinoutuneisuus Helsingin seudun suuntaan näyttää ilmeiseltä (tosin varmaan osittain johtuu lentoyhteyksien hyvästä tarjonnasta). Tältä osin siis on syytä korjata tulkintaa.

Johtopäätökseen tämä ei kuitenkaan vaikuta. Ainakin tähän kyseiseen tutkimukseen sekä allekirjoittaneen tähän varsin epätieteelliseen analyysiin perustuen kotimaasta syntyvän Helsinki-Vantaan kautta kanavoituvan lentomatkustuksen kokonaisuudesta otaksuttavasti melko tarkkaan puolet syntyy Helsingin seudulta (niin laajasti ymmärrettynä kuin sen voi ymmärtää) ja puolet muualta. Tämä ei tee muualta syntyvästä matkustuksesta millään muotoa marginaalista tai ei-tärkeää osaa kysynnän kokonaisvolyymistä.

Sen verran epätarkkuutta tässä on, että jos jakauma ei ole tasan fifty/fifty, niin sitten todennäköisesti Helsingin osuus on pienempi ja muun Suomen osuus suurempi. Tämä johtuen juuri tuosta väestöskaalauskertoimesta 1.33, jolla pyrittiin varovaisuuden periaatteen mukaan approksimoimaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan osuutta.

Jos jollakulla on parempi tapa järkeillä tätä (tai parempia tilastoja käytössä), niin toivotan sellaiset yritykset lämpimästi tervetulleiksi. :)
 
Ainakin tänne jo Anteron linkittämässä tutkimuksessa haastatteluun osuneista vajaa kolmannes oli tulossa/menossa pk-seudulle tai ympäristökuntiin. Lukema kuulostaa aika järkevältä, varmaankin pk-seudulta käsin matkustetaan lentäen ulkomaille jonkin verran enemmän kuin maassa keskimäärin. Ei kuitenkaan radikaaleja eroja muodostu.
 
Ainakin tänne jo Anteron linkittämässä tutkimuksessa haastatteluun osuneista vajaa kolmannes oli tulossa/menossa pk-seudulle tai ympäristökuntiin. Lukema kuulostaa aika järkevältä, varmaankin pk-seudulta käsin matkustetaan lentäen ulkomaille jonkin verran enemmän kuin maassa keskimäärin. Ei kuitenkaan radikaaleja eroja muodostu.

Kuulostaa uskottavalta, ei vaan sattunut silmiin minulla.

Oma numeronpyöritykseni keskittyi osoittamaan, että ei se ainakaan 2/3 voi olla kuten väitettiin vaikka lukuja miten pyörittelisi.

Tosin näitä pohdiskellessa iski jälleen epätoivo siitä, että Suomesta on tosi hankala saada sellaisia tilastoja, joissa alueiden todelliset luonteet nousisivat esille. Jos kaikkea tarkastellaan vain Helsinki vs. muu Suomi, niin keskiarvot muun Suomen osalta antavat ihan väärän kuvan. Tosiasiassa siellä on suuria kaupunkeja (missä laadullisesti eletään hyvin samankaltaista elämää kuin Helsingissä), suurten kaupunkien ympäristökuntia (jotka muistuttavat Espoota tai ehkä Nurmijärveä), pieniä kaupunkeja sekä haja-asutusaluetta. Kun nämä vedetään yhteen tilastoissa, syntyy yhtä harmaata massaa, josta ei saa enää mitään tolkkua.

Hallinnolliset rajat ja työssäkäynti- ja asiointialueiden rajat eivät ole yhdenmukaiset ja toisaalta vaihtelevat vähän sen mukaan mistä aihepiiristä puhutaan. Kaikkein vaikein on tuo pakeneva käsite Helsingin seutu (tai "pääkaupunkiseutu"). Sen raja voidaan tarkoituksesta riippuen vetää vähän mihin sattuu. Esim. kuuluuko Lahti Helsingin seutuun vai ei? Työssä käydään kyllä, asioinnista yleisemmin en osaa sanoa. Maakunta puolestaan on Päijät-Häme ja kyseessä on selkeästi oma kaupunkinsa (vieläpä yksi Suomen suurimmista), mutta siellä ei ole omaa lentokenttää, joten voisi väittää että se on Helsinki-Vantaan lähialueita. Toisaalta ei kuitenkaan välttämättä voi väittää, että Helsingin seudun suurempi BKT per capita heijastelisi poikkeuksellisen suurta hyvinvointia juuri Lahden suunnalla, kun kerran Lahti on eri maakuntaakin ja tilastoidaan erikseen.
 
Siksi syöttöyhteyksiin "maakunnista" ei pitäisi suhtautua väheksyen. Eikä Finnair niin teekään, pääosin. Vain joidenkin helsinkiläisten on vaikea itsetärkeydeltään nähdä tätä kokonaisuutta.

Jos syöttöyhteydet olisivat Finnairille tärkeitä, se lentäisi ne itse. Vaan eipä lennä suurinta osaa, vaan on luovuttanut heikosti tuottavat yhteydet Finncommille ja muille firmoille. Nykyisin Finnair on kiinnostunut lähinnä kansainvälisistä yhteyksistä ja muutamasta tuottoisimmasta kotimaanreitistä.
 
Jos syöttöyhteydet olisivat Finnairille tärkeitä, se lentäisi ne itse.

Tämä tuskin pitää paikkaansa. Kaikki syöttöyhteydet ovat Finnairille itsestäänselvästi tärkeitä, mutta tärkeää nimenomaan ei ole, että Finnair liikennöisi niitä itse. On parempi ulkoistaa toiminto, jota ei ole erityisen hyödyllistä tehdä itse. Finnair ja Finncomm ovat vahvassa symbioosissa.

Lisäksi Finnair lentää itse erittäin paljon syöttöyhteyksiä, mutta ei kotimaassa. Embraer-koneet nimenomaan hankittiin Aasian liikenteen syöttöyhteyksille keskisuurista Euroopan kaupungeista; niistä, joilla voi kilpailla rautatiesyöttöyhteyksien kanssa paikallisiin isoihin hubeihin. Toisin sanoen esimerkiksi Bernistä on helpompaa lentää Helsinkiin, jossa vaihtaa Aasian koneeseen kuin mennä junalla Frankfurtiin Aasian lennolle.
 
Kaikki syöttöyhteydet ovat Finnairille itsestäänselvästi tärkeitä, mutta tärkeää nimenomaan ei ole, että Finnair liikennöisi niitä itse. On parempi ulkoistaa toiminto, jota ei ole erityisen hyödyllistä tehdä itse. Finnair ja Finncomm ovat vahvassa symbioosissa.

Juuri näin. Finnairille on tärkeää saada kaikki matkustajat, mitkä se vain suinkin voi saada, mutta yhtiön oma kustannusrakenne ei kykene hoitamaan syöttöliikennettä kannattavasti. Finncommilla on kevyt organisaatio ja sen mukainen kustannusrakenne, joten se kykenee tähän paremmin kuin Finnair. Toisaalta jos Finnair saisi samat matkustajat junakyydillä, niin se olisi ihan yhtä tyytyväinen. Se mikä ei tule kyseeseen olisi sanoa, että "nuo matkustajat lentäkööt vaikka muilla yhtiöllä, evvk" -- sillä tavalla menetetään liikevaihtoa. Jokainen lisämatkustaja Helsingin hubiin tukee Euroopan tai kaukoreittien reittiverkostoa omalta osaltaan.
 
Marja-rata:
Taitaa hanke nyt lykkäytyä ainakin parilla vuodella... RHK:lla on nyt melko monta rautaa ahjossa.

Ainakin tähän asti varmaan VR:n pikajunayhteyksien "keskittäminen" Tikkurilaan pysähtyviksi muutti paljon asioita parempaan päin. Tämä vain vaatimaton oma näkemykseni. Marja-radan tarpeellisuudesta taikka kiireellisyydestä en kykene oikein eksaktisti mitään luonnehtia. :roll:

Hyvää on ainakin se, että Vuokatti-Valtimo raideyhteyttä ollaan jo pikaisesti kohentamassa. Sillä asialla alkoikin jo olla tulinen kiire... :tongue:
 
Takaisin
Ylös