Tamperelaisnäkökulma aiheeseen on tullut jo selväksi muidenkin kommenteista, sekä aikaisemmista omistani.
Sanottakoon vain, että Pirkkalan ulkomaanyhteyksien lisääntyminen on tietysti positiivinen asia sinänsä, mutta tärkeintä on kaupungin hyvä tavoitettavuus, ei yksinomaan paikallisen lentoaseman itsetarkoituksellinen kehittäminen.
Haihattelua nuo kiireiset brittiliikemiehet Tampereelta. Olen matkustanut vuoroliikenteessä Helsingin ja muiden Eurooppalaisten kaupunkien väliä, ja useimmiten koneessa on 80-90% tyhjää. Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä tulee pääasiassa suomeen tulevista turisteista sekä suomalaisten rahtaamisesta Välimerelle, Kanarialle ja nykyisin myös Thaimaaseen.
Tämähän on täyttä huuhaata, joka kertoo vain siitä että lausutaan mielipiteitä asioista joita ei ymmärretä. Tampereella sijaitsee mm. suuren suomalaisen sähkötekniikan alan globaalin suuryrityksen tuotekehityskeskus (useita tuhansia työntekijöitä), useita konepajateollisuuden alan yrityksiä (alansa johtavia maailmassa), japanilaisen silmälääkealan yrityksen Euroopan alueen pääkonttori, kohtuullisen merkittävä bioteknologian klusteri jne. Näiden yritysten työntekijät käyvät ulkomailla tapaamassa asiakkaita ja kollegoita, ja vastaavasti kollegat (sekä toisinaan myös asiakkaat) käyvät Tampereella palavereissa.
"Brittiläinen liikemies" ei siis välttämättä tarkoita liituraitaista pankkiiria, joita näkee harvakseltaan, vaan esimerkiksi tuotekehitysyksikön tiiminvetäjää, nosturin tai kivimurskaimen huoltoinsinööriä, asiakkaan teknisen osaston ostopäällikköä tms. Tällaisista syntyy kohtuullisen suuri matkustusvolyymi, vaikkei "pääkaupunkilaisen" stereotypian mukaan muualla Suomessa ole mitään kansainvälistä toimintaa. Tämän matkustusvolyymin takana on se fakta, että nykyajan teollisuus- ja palvelualat ovat voimakkaasti kansainvälistyneitä ja globalisoituneita toimialoja. Näillä aloilla operoivat globaalit konsernit jotka ovat hajauttaneet toimintonsa eri puolille maailmaa. Tämä todellisuus on valovuosien päässä takavuosien vientimyynnistä ja reissaavista reppuedustajista, jotka näyttävät kummittelevan joidenkin mielikuvissa.
Niin, ja nämä matkustajat eivät
todellakaan käy humputtelemassa Helsingissä matkallaan Vantaan lentoasemalta/-lle.
Viittaus 80-90 %:sesti tyhjiin lentoihin Helsingin ja muun Euroopan välillä ei ainakaan omien havaintojeni mukaan pidä paikkaansa muutoin kuin yksittäisillä lennoilla joko loma-aikaan tai epäsuotuisiin aikatauluaikoihin. Suomesta valtaosa liikematkustuksesta ulkomaille ajoittuu varhaisaamun "aaltoon" (vaihtoyhteydet Vantaalle muualta Suomesta saapuvat klo 7-8 välillä ja lennot Eurooppaan lähtevät klo 8-9 välillä) sekä myöhäisillan "aaltoon" (vastaavasti saapuminen klo 21-22 --> jatkoyhteys kotimaahan klo 22-24). Euroopasta Suomeen suuntautuvat matkustajat kulkevat joko päinvastaisilla vuoroilla, tai sitten aikaeron aiheuttamista ongelmista johtuen näillä samoilla, jolloin tulee enemmän yöpymisiä Suomessa. Keski-iltapäivän vuorot vaikuttaisivat olevan pääasiassa jatkoyhteyksiä kaukolennoille/-lta, jolloin matkustajaprofiili on luontaisesti radikaalisti erilainen. Toisaalta näitäkin vuoroja täytyy lentää jotta kone saadaan sopivaan aikaan kohteeseen, jotta se voisi palata täytenä ruuhkavuorona takaisin Helsinkiin.
Kiireisten liikemiesten matkustajamäärät kyllä lisääntyvät kunhan Pasilaan ja Aviapolikseen nousee kansainvälisen kaupan keskukset.
Aviapolis on vain nippu kiinteistöjä hyvien yhteyksien varrella, siinä kaikki. Ei se luo "kansainvälistä" lisäarvoa itsessään. Kansainvälisesti merkittäviä toimintoja on jo nyt laajalti eri osissa Suomea. Miksi näihin paikkoihin ei tarvitsisi tarjota hyviä yhteyksiä vaan -- veronmaksajien varoilla -- ainoastaan pienelle pläntille Vantaan lentoaseman viereen?
