Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Heitetään nyt sitten tähän vähän isompaa kuviota:

Tunnelipäärata (kelpaako Elmo?) tulee Keravan pohjoispuolelta Lentokentän kautta Pasilaan etupäässä tunnelissa. Miksei sitten pitemmälle?

Eli viedään rata Pasilasta tunnelissa Pisaran linjaa Töölön aseman ohi, ja siitä Kampin metroaseman alapuolelle, ja sieltä edelleen Jätkäsaareen Länsisatamaan, jonne tulee maan alle seisontalaiturit ja pääteasema. Lähtevät kaukojunat pysähtyvät Kampissa ja Pasilassa. Samaa reittiä käyttää myös pitemmän matkan lähijunat malliin (R ja Z). Taustaoletuksena myös että Pisara on tehty. Mitä tällä saavutetaan:

- Ratapiha Töölönlahdessa ja Linnunlaulussa vapautuu muuhun käyttöön, samoin Rautatieasema. Tätä kautta saadaan myös rahaa hankkeen toteuttamiseen.
- Rata jatkuu luontevasti aikanaan Tallinnaan (se että Tallinnan tunneli todetaan realistiseksi hankeeksi pitkällä aikavälillä on yksi tämän vaihtoehdon ehto)
- Uusi asema voidaan tehdä vaikka sillä cut and cover -menetelmällä Jätkäsaaren rakentamisen yhteydessä.
- Länsisatamasta saadaan suora rautatieyhteys.
- Vaihdot lähijuniin hoituvat kätevästi Pasilassa, metroon ja kaukoliikenteen busseihin Kampissa yhdellä tason vaihdolla, ratikkaankin ja lähibusseihin nykyistä jouhevammin.

Saman, mutta ilman Jätkäsaaren päättäriä voisi toteuttaa myös Kaukopisaralla. Eli tehdään Pisarasta neliraiteinen, ja louhitaan Rautieaseman alle uusi asema jossa rantarata ja päärata yhdistyy.
 
Heitetään nyt sitten tähän vähän isompaa kuviota: [...]
Saman, mutta ilman Jätkäsaaren päättäriä voisi toteuttaa myös Kaukopisaralla. Eli tehdään Pisarasta neliraiteinen, ja louhitaan Rautieaseman alle uusi asema jossa rantarata ja päärata yhdistyy.

Mielenkiintoinen skenaario. Kuulostaa äärimmäisen kalliilta, mutta toisaalta jos maan uuteen käyttöön kierrättämisellä saataisiin riittävän paljon kustannuksia katettua, tämä voisi olla ihan hyvä vaihtoehto.

Helsingin pääteasema-tyylisen rautatieaseman korvaaminen läpiajettavalla asemalla mahdollistaisi esim. kaukojunien ajamisen helposti suoraan muualta Suomesta Tallinnan-tunneliin (jos sen alkupää vain saadaan sijoittumaan sopivasti) tai Tampere-Helsinki-Turku ja Lahti-Helsinki-Turku -junat. Nämä suunnathan nimittäin varmaan kannattaisi kytkeä toisiinsa kun kerran kumpaankin suuntaan ajetaan junia ja silloin saataisiin vaihdottomia yhteyksiä esim. rantadalta Hämeenlinnaan ja pääradalta Saloon. Lisäksi vältettäisiin kahden erillisen junan kääntäminen Helsingissä ja siihen liittyvä raiteiden tuhlaus ja ajanhukka.

Tämä olisi siis vähän Brysselin keskustatunnelin tyyppinen ratkaisu.

Lähtökohtaisesti kannatan, jos vain todetaan realistiseksi eikä uhkaa muiden tärkeiden hankkeiden rahoitusta.
 
Ei tämä nyt ihan noin mustavalkoista ole. Jos olen menossa lentokentälle, niin kehärata kiertää mutta suora lentoasemayhteys oikaisee.

Tuolla periaatteella kaikki uudet radat ovat oikoratoja, koska niillä pääsee johonkin paikkaan, johon ei ennen ole päässyt suoraan. Silloin jopa nykyisiä pidempiä ratoja voisi nimittää oikoradoiksi, koska ne ovat kuitenkin joillekin suorempia reittejä. Mutta se ei ole oikeaa suomen kielen käyttöä.

Oikorata on hanke, jossa junat ovat kulkeneet ennen paikasta A paikkaan B jotain reittiä, mutta hankkeen valmistuttua ne kulkevat paikasta A paikkaan B suorempaa reittiä, riippumatta siitä, miten radan varrella oleviin paikkoihin kuljetaan. Nyt puhutaan radasta, joka menisi Helsingistä Keravalle, ja joka ei ole yhtään sen suorempi reitti kuin nykyäänkään. Siinäkin tapauksessa, että rata kulkisi vain Helsingistä lentoasemalle, se ei olisi oikorata, koska se ei oikaisisi mitään sellaista yhteyttä, joka nykyään on olemassa. Kehäradan "oikaisukin" sellaisella tavallaan tulisi, mutta kun puhutaan luonteeltaan niin paljon erilaisesta yhteydestä, ei sitäkään ole järkevää nimittään Kehäradan oikoradaksi.

Oikorata olisi markkinointihenkisempi

Jos markkinointihenkeä etsitään, niin ainakaan syytä ei ole sekoittaa ihmisten mieliä, koska pääkaupunkiseudulla The Oikorata on se, joka kulkee Keravalta Lahteen. Nimityksen käyttäminen jostain toisesta radasta sotkisi joka tapauksessa. Lentokentän nopea rata voisi olla hyvä vaihtoehto, ja siinä on sitä markkinointihenkeäkin. Viralliseksi nimitykseksi lentokentän kaukojunayhteys on hyvä.

Tai sitten Airport Express tai Helsinki Airport Express. Kuinka moni ulkomaalainen yhtäkkiä tajuaa että Helsingin lentoasema on Vantaa?

Tässä täytyy vähän vetää omiakin sanoja takaisin, kun tilanne de facto on se, että kenttä myy itseään Helsinki-Vantaana, toisin kuin moni muu ulkomainen kenttä, joka myy itseään vain yhdellä nimellä, esim. Arlanda, Kastrup, Schiphol, Heathrow. IATAn koodikin on kai yleensä nimen mukaan, esim. ARN. Näissä sitten yleensä junayhteyskin on muotoa Arlanda Express, Heathrow Express jne.

Sitten on tietysti monia kaupungin nimisiä kenttiä, esim. Frankfurt. Ja Helsingissähän IATA-koodikin on HEL. Joten täytynee todeta, että Helsingin kentän nimi on englanniksi Helsinki Airport.
 
Tässä täytyy vähän vetää omiakin sanoja takaisin, kun tilanne de facto on se, että kenttä myy itseään Helsinki-Vantaana, toisin kuin moni muu ulkomainen kenttä, joka myy itseään vain yhdellä nimellä, esim. Arlanda, Kastrup, Schiphol, Heathrow. IATAn koodikin on kai yleensä nimen mukaan, esim. ARN. Näissä sitten yleensä junayhteyskin on muotoa Arlanda Express, Heathrow Express jne.

Sitten on tietysti monia kaupungin nimisiä kenttiä, esim. Frankfurt. Ja Helsingissähän IATA-koodikin on HEL. Joten täytynee todeta, että Helsingin kentän nimi on englanniksi Helsinki Airport.

Lentokenttien nimeämiseen ei ole mitään kanonisoitua käytäntöä. Tuhkolman lentoasema on Stockholm Arlanda Airport (vaikkakin muistan aiemmin usein nähneeni sen muodossa Arlanda Airport), Kööpenhaminan lentoasema on virallisesti Københavns Lufthavn / Copenhagen Airport ja Lontoossa taas on Heathrow Airport, Gatwick Airport, Stansted Airport ja London Luton Airport (!). Pariisin kentät ovat nimeltään Aéroport de Roissy - Charles de Gaulle sekä Aéroport d'Orly -- tai niin luulin kunnes katsoin nettisivulta nykyiset viralliset nimet Paris-Charles de Gaulle ja Paris-Orly. New Yorkin kentät ovat nimeltään John F. Kennedy International Airport (jota kuitenkin Port Authority of New York and New Jersey'n virallisella nettisivulla kutsutaan lyhyesti nimellä Kennedy Airport), LaGuardia Airport sekä Newark Liberty International Airport.

Näiden IATA-koodit ovat ARN = Arlanda (vrt. STO = Tuhkolma, kaupunki), CPH = Kööpenhamina, LHR = Heathrow, LGW = Gatwick, STN = Stansted, LTN = Luton (vrt. LON = Lontoo), CDG = Charles de Gaulle, ORY = Orly (vrt. PAR = Pariisi), JFK = Kennedy, LGA = LaGuardia, EWR = Newark (vrt. NYC = New York City).

Pääsääntönä näyttäisi olevan että jos kaupungissa on useita kenttiä, yleensä kaupungilla on oma koodi joka niputtaa yhteen kaikki sen kentät ja jokaisella kentällä on paikallisnimen mukainen koodi.

Itse kentän nimessä voi olla kaupungin nimi, paikan nimi, ihmisen nimi tai joku kombinaatio 2-3:sta näitä, joko viivoilla tai ilman. Jos kaupungissa on vain yksi kenttä, nimi on usein sama kuin kaupungin nimi. Yleensä paikan nimi on rakennuspaikan perinteinen nimi. Suomalainen käytäntö liittää kaupunkiin lentokentän hallinnollisen sijaintikunnan nimi lienee aika harvinainen. Jos seurattaisiin yleisempää käytäntöä, puhuttaisiin ehkä Helsinki-Seutulan kentästä ja Tampere-Sorkkalan kentästä ;), tosin sekä Helsinki-Vantaan että Tampere-Pirkkalan taustalla on se, että Helsingissä on myös Malmin lentoasema ja Tampereella oli Härmälän lentoasema (ja onhan sitä vielä Teiskossakin lentokenttä vaikkei sillä IATA-koodia olekaan, ainoastaan ICAO-koodi: siis EFTP = Tampere-Pirkkala ja EFTS = Tampere-Teisko). Samoin Arlandan nimen korostumista julkisuudessa selittää vanhempi Bromman kenttä.

Näiden esimerkkien valossa on siis ihan päätöksestä kiinni miten valtio / kaupunki haluaa lentokenttänsä nimetä. Jos Helsinki-Vantaasta haluttaisiin tehdä vaikka "Urho K. Kekkonen International Airport" tai "Helsinki-Seutula-Martti Ahtisaari Airport" niin kaikki kävisi ulkomaisten esimerkkien valossa. :)
 
Lähtökohtaisesti kannatan, jos vain todetaan realistiseksi eikä uhkaa muiden tärkeiden hankkeiden rahoitusta.

Lähtökohtaisesti en kannata, koska kyseisen hankkeen tähtitieteelliset kustannukset eivät ole missään suhteessa hyötyihin. Ja mikäli ehdotetun kaltaista hanketta lähdettäisiin toteuttamaan, se todellakin uhkaisi muiden tärkeiden hankkeiden rahoitusta.
 
Lähtökohtaisesti en kannata, koska kyseisen hankkeen tähtitieteelliset kustannukset eivät ole missään suhteessa hyötyihin. Ja mikäli ehdotetun kaltaista hanketta lähdettäisiin toteuttamaan, se todellakin uhkaisi muiden tärkeiden hankkeiden rahoitusta.

Lähtökohtaisesti en kannata enkä vastusta yhtään mitään ennen kuin näen sille jonkun hintalapun, ja jos se hinta muuttuu niin muutan mielipidettäni vastaavasti. Minusta mega-Pisara, eli toinen raidepari kaukojunille ja maanalainen päärautatieasema, tai muu vastaava ratkaisu on sellainen hanke josta olisi hyvä tehdä joku laskuharjoitus.

Jos nyt pitää arvata, niin veikkaisin että tuo tuplaisi Pisaran hinnan, logiikkana se että iso maanalainen asema maksanee enemmän kuin Hakaniemen ja Töölön asema yhteensä, mutta yhteisrakentamisesta tulee toisaalta säästöjä. Ja päärata välillä Helsinginkatu - Rautatieasema on tuollaiset 100 - 150 [edit: pilkkuvirhepaholainen, sanotaan nyt 40 hehtaaria] hehtaaria ratapihaa valtakunnan kalleimmalla paikalla.
 
Viimeksi muokattu:
Lähtökohtaisesti kannatan, jos vain todetaan realistiseksi eikä uhkaa muiden tärkeiden hankkeiden rahoitusta.

Lähtökohtaisesti en kannata, koska kyseisen hankkeen tähtitieteelliset kustannukset eivät ole missään suhteessa hyötyihin. Ja mikäli ehdotetun kaltaista hanketta lähdettäisiin toteuttamaan, se todellakin uhkaisi muiden tärkeiden hankkeiden rahoitusta.

Lähtökohtaisesti en kannata enkä vastusta yhtään mitään ennen kuin näen sille jonkun hintalapun, ja jos se hinta muuttuu niin muutan mielipidettäni vastaavasti.

Lienemme siis kaikki kolme suunnilleen samaa mieltä? :D Vain tapa sanoa on eri. En itsekään kannata, jos tulee järjettömän kalliiksi. Vapautuvan maan arvo kieltämättä houkuttaa ainakin tutkimaan tätä vaihtoehtona, mutta ei tämä hanke mikään välttämättömyys olisi missään nimessä, hinnalla millä hyvänsä.
 
Vapautuvan maan arvo kieltämättä houkuttaa ainakin tutkimaan tätä vaihtoehtona, mutta ei tämä hanke mikään välttämättömyys olisi missään nimessä, hinnalla millä hyvänsä.
Luultavasti ainoita mahdollisuuksia päärautatieaseman siirtoon maanalle tai läpiajettavaksi olisi Tallinnan tunnelin rakentaminen. Euroopan nopeaan junaverkkoon kuuluminen ei varmaan sallisi olla nykyisen kaltainen viritys missä käänneltäisiin suuntaa ja ajettaisiin samaa rataa takaisinpäin. Kotimaan kaukoliikenteen takia tuskin tällainen megahanke toteutuisi vaikka olisikin kannattava. Mielenkiintoinen ajatus ja olisi hauska tietää enemmän jonkun selvityksen (esim. Tallinnan tunneli) yhteydessä.

Olisi hauska myös kuulla Helsingin kaupungin ja Museoviraston kommentit tämän tapaisesta suunnitelmasta. Museovirasto vastustaisi ehdottomasti käyttötarkoituksen muutosta, koska muuttaisi aluetta liikaa ja Helsingin kaupungin edustajat olisivat hankkeesta järkyttyneitä, koska Helsingin on oltava pääteasema. Yhteinen nimittäjä molemmille taitaa olla se, että niitä kumpaakaan ei kiinnosta olisiko hanke kannattava tai parantuisiko junaliikenne. Ja oma lukunsa olisi mitä Töölönlahdelle saisi rakentaa. Puisto?
 
Luultavasti ainoita mahdollisuuksia päärautatieaseman siirtoon maanalle tai läpiajettavaksi olisi Tallinnan tunnelin rakentaminen.

Siinäkin tapauksessa riittäisi Tallinnan laiturin maanalaistaminen, ei sinne koko päärautatieasemaa tarvitse kaivaa.
 
Tuntuisi jotenkin oudolta siirtää koko pääratatieaseman liikenne sieltä pois. Osan liikenteestä voi hyvinkin siirtää pisaraan, mutta ei sekään kaikkea vedä. Myöskin rautatiealueen uusokäyttö jo pelkästään pehmeän maaperän vuoksi on vaikeaa, puhumattakaan museoviraston ym. näkemyksistä. Ja onhan päärautatieaseman sijainti liikenteellisesti melko hyvällä paikalla, joten eiköhän sillekin ole vielä käyttöä niinkuin on ollut jo muutaman vuoden.;)
 
Olisi hauska myös kuulla Helsingin kaupungin ja Museoviraston kommentit tämän tapaisesta suunnitelmasta. Museovirasto vastustaisi ehdottomasti käyttötarkoituksen muutosta, koska muuttaisi aluetta liikaa ja Helsingin kaupungin edustajat olisivat hankkeesta järkyttyneitä, koska Helsingin on oltava pääteasema. Yhteinen nimittäjä molemmille taitaa olla se, että niitä kumpaakaan ei kiinnosta olisiko hanke kannattava tai parantuisiko junaliikenne. Ja oma lukunsa olisi mitä Töölönlahdelle saisi rakentaa. Puisto?
Ei Museovirastolle ollut muistaakseni mitään Linja-autoasemankaan muutosta vastaan. Ihan noin hypoteettisesti, ei sitä oikeasti noin tehtäisi, pikaisesti kartasta katsoen tohon mahtuisi ehkä kuutisen kappaletta Töölöläisiä umpikortteleita kiskojen päälle niin että siihen (purettavan) sillan ja talojen väliin jäisi reilu puistokaistale. Tommoisen korttelin kooksi oletan 100x80 m, runkosyvyydeksi 15, ja kerroksia 7, eli kerrosneliöitä jotain 30 000. Kuudessa siis vajaa 200 000, joka on tuolla sijainnilla rahassa vähintään 200 miljoonaa. Se Linnunlaulun kallioleikkaus onkin sitten asia erikseen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Rata jatkuu luontevasti aikanaan Tallinnaan
- Uusi asema voidaan tehdä vaikka sillä cut and cover -menetelmällä Jätkäsaaren rakentamisen yhteydessä.

Eivätkö nämä kaksi ole toisensa hyvin poissulkevia? Vieläpä kun Jätkäsaaresta suurin osa on täyttömaata ja Tallinnaan päästäkseen radan täytyy Jätkäsaaressa olla jo hyvin, hyvin syvällä.
 
Mitenkäs olisi jos oikaistaisiin päärataa vähän enemmän eli jo Hyvinkäältä asti Nurmijärven kautta Helsinki-Vantaalle ja lisäksi raitiovaunuyhteys Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemien välille lentokentän kautta. Ratikkapysäkit ihan asemien sisäänkäyntien eteen (tai Tikkurilan aseman tapauksessa pääradan alle, mikäli raitiovaunulinjaa halutaan jatkaa itäpuolelle). Kaikki radat pintaan mahdollisuuksien mukaan (Hyvinkään ja lentokentän väli näyttää rakennuksista tyhjemmältä kuin Keravan ja lentokentän). Vantaankosken rataa puolestaan voisi jatkaa uusille alueille sitä mukaa kun tarvetta on. Näin saataisiin lisäkapasiteettia niin paikallis- kuin kaukoliikenteelle ja tarjottua houkutteleva raideliikenteen käyttömahdollisuus paljon nykyistä useammalle.

Kaikkein paras ratkaisu olis uuden Helsinki-Kerava lentokentän rakentaminen Keravan aseman kohdalle pääradan länsipuolelle. Lentokentän terminaali voidaan sijoittaa aivan rautatieaseman välittömään läheisyyteen ja kiitotiet tästä kohden Hyrylän teollisuusaluetta ja poikittainen kiitotie kohti Tuusulanjärveä Hyrylän pohjoisosien ja Järvenpään väliin. Näin saataisiin kätevästi lentokenttä rautatie-infran lähelle ja muutenkin hyvien kulkuyhteyksien varrelle (Lahden moottoritie ja Kehä IV). Kaukojunien pysähdys Keravalla palvelisi sekä Oikoradan, että pääradan matkustajia sekä mahdollistaisi nopean yhteyden keskustasta kentälle. Myös K-junat palvelisivat lentokentän paikallismatkustajia. Samalla terminaalista voitaisiin tehdä moderni ja riittävän suuri, jolloin tarvittaisiin vain yksi terminaali toisin kuin nykyisellä kentällä, mikäli liikenne nykyisestä vielä kasvaa.

Uuden lentokentän hyötynä olisi suora rautatieyhteys lentokentältä Vuosaaren satamaan rautateitse. Uuden lentokentän lähistölle esim. pääradan itäpuolelle (KerCa laajennettuna) sijoittuvat logistiikkayritykset voisivat käyttää rautatietä hyväksi kolme-neljä kertaa päivässä Vuosaaresta logistiikka-alueelle liikennöivän kontti-pendelijunan avulla.

Keravan asukkaat voitaisiin sijoittaa nykyisen kentän paikalta vapautuvalle maa-alueelle, johon voidaan rakentaa helposti noin 30 - 40 000 asukkaan moderni lähiö. Tällöin kehärata voidaan rakentaa maanpäällisenä, mikä vähentää kustannuksia merkittävästi. Kehäradan matkustajamäärätkin olisivat kunnollisia, mikäli uusi lähiö rakennetaan. Ja mikä parasta Keravalaiset eivät olisi täyttämässä R, H ja Z-junia.

Uuteen lähiöön rakennetaan luonnollisesti pikaratikkayhteys TramNorth(www.tramnorth.fi), joka kulkee Kampista Cut-and cover mallisena Pasilaan ja Pasilasta Tammiston ja Jumbon kautta uudelle asuinalueelle omalla muusta liikenteestä eristetyllä ruohokaistallaan tietenkin täkäläiset erityisolosuhteet huomioonottaen. Uudessa lähiössä linja haarautuu kahdeksi linjaksi, jotka palvelevat lähiön sisäistä liikennettä. Toinen linjoista jatkaa edelleen Hyrylän kautta uudelle lentokentälle.
 
Kaikkein paras ratkaisu olis...
Aika lennokas suunnitelma, mutta eiköhän yksikertaisin, halvin ja kaikkia osapuolia miellyttävin ratkaisu ole viedä rata lentokentälle, eikä toisinpäin. Enpä haluaisi edes ajatella niitä kustannuksia, rakentamista ja valituksia mitkä tuollaisesta suunnitelmasta syntyisivät. :biggrin:
Miksi hyvää kenttää ja kaupunkia siirtämään? Halvemmaksi tuo ratkaisu ei tulisi.

Uuteen lähiöön rakennetaan luonnollisesti pikaratikkayhteys TramNorth(www.tramnorth.fi),
En saanut tuota linkkiä toimimaan.
 
Takaisin
Ylös