Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Jep. Tarpeellinen korjaus. Ehkä asian voisi muotoilla niin, että 15.12. kokouksessa Vantaan valtuusto omalta osaltaan hyväksyy esitetetyt maankäytön muutokset ja siten siis samalla radan sijoittamisen kaavakartan mukaan. Käsittääkseni tämä on kuitenkin tärkein asemakaava, sillä kun se on lainvoimainen, radan rakentamisella ei ole enää juridisia esteitä. Ainoa ongelma on, että näihin kahteen hakemukseen ei ole saatu vielä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupaa.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=74669&lan=fi

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=74665&lan=fi

Tietysti määrärahat myönnettiin jo 17.11.2008, mikä sinänsä on ehkä hiukan nurinkurista, joskaan ei laitonta.
 
Mitähän YLE:n paikallisuutisissa käytännössä tarkoittaa tämä?:

YLE Uutiset sanoi:
Kehärata liittyy päärataan kolmessa kohdassa. Kehäradan päälinjaus liittyy pääradan itäraiteisiin, ja lisäksi varaudutaan liittymämahdollisuuteen pääradan länsiraiteeseen pohjoiseen ja etelään suuntautuvilla linjauksilla.

Viikoittain 1-2 lentoa lentelevänä matkamiehenä kiinnostaa lähinnä se, että tekevätkö Porin, Pohjanmaan, Jyväskylän, Tampereen, Lahden, Lappeenrannan, Kouvolan ja Venäjän junista lentokentälle tulevat matkan ensin esim. Tikkurilaan, josta sitten jollain odotusajalla vaihdellaan kapsäkkien kanssa samaa rataa takasin päin menevään lentokenttäjunaan, vai tullaanko näistä suunnista edelleen helposti yhdellä istumalla autolla perille asti ihan niin kuin aina ennenkin?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tikkurilassa on vaihto I-junaan, jonka vuoroväli päivisin on 10min ja matka-aika Tíkkurilasta kentälle 8min.
Kehärata erkanee Hiekkaharjun jälkeen isolla sillalla pääradasta ja yhden asemavälin verran menet tavallaan takapakkia.
Erkanemiskohtaan tehdään myös varaus raiteelle pohjoiseen, eli junalle, joka voisi tulla pohjoisesta ja kääntyä kehäradalle suoraan. Kehäradalle ei mahdu pika/IC-junia, joten kyseessä voisi olla jonkinsortin paikallisjuna Lahden, Kouvolan tai Tampereen suunnasta.
 
Marraskuun puolivälin paikkeilla Olli ihamäki haastatteli Vantaan Kauppakamariosaston puheenjohtaja Ari Tulensaloa Radio Suomessa Ylen aikaisella.

Ari Tulensalo kertoi, että juuri nyt pitäisi alkaa hakea uutta paikkaa Suomen päälentokentälle vuoden 2030 ja sen jälkeisiin tarpeisiin. Hänen mukaansa uuden pääkentän paikka voisi olla n. 80 km:n säteellä Helsingistä.

Hän korosti erikseen pariin kertaan, että tämä ei tarkoita nykyisen päälentokentän lakkautusta, toiminta siellä jatkuisi. Uutta maan pääkenttää tarvitaan, koska nykyisen kentän kapasiteetti ei tule riittämään olemassa olevien maankäyttö- ja lentomelurajoitusten vuoksi.

Mielestäni mielenkiintoinen ja ajattelunaihetta antava ajatus tai "heitto" Tulensalolta.

Tällainen tulevaisuuden ratkaisu poistaisi ongelmat Malmin lentokentän nykyisten toimintojen toiseen paikkaan sijoittamisesta. Sen jälkeen nekin sopisivat Helsinki-Vantaalle:)
 
Uutta maan pääkenttää tarvitaan, koska nykyisen kentän kapasiteetti ei tule riittämään olemassa olevien maankäyttö- ja lentomelurajoitusten vuoksi.

Näkisin toivottavampana, että uuden kentän sijaan löyhennettäisiin maankäyttö- ja lentomelurajoituksia. Tilaa rakentamiselle tuolla on, vaikka neljännelle kiitotielle kakkoskiitotien suuntaisesti, kolmellakin pärjää hyvin pitkälle. Nykyaikaiseen maailmaan kuuluu liikennevälineiden äänet, ja luultavimmin tekniikan kehitys hiljentää koneita entisestään.

Lisäksi pidemmällä aikavälillä lentoliikenteen määrä ei välttämättä edes kasva.

Tietysti tutkimuksia saa ja pitääkin tehdä, että on edes jotain pohdittu, jos tarvetta ilmeneekin.
 
Marraskuun puolivälin paikkeilla Olli ihamäki haastatteli Vantaan Kauppakamariosaston puheenjohtaja Ari Tulensaloa Radio Suomessa Ylen aikaisella.

Ari Tulensalo kertoi, että juuri nyt pitäisi alkaa hakea uutta paikkaa Suomen päälentokentälle vuoden 2030 ja sen jälkeisiin tarpeisiin. Hänen mukaansa uuden pääkentän paikka voisi olla n. 80 km:n säteellä Helsingistä.

Hän korosti erikseen pariin kertaan, että tämä ei tarkoita nykyisen päälentokentän lakkautusta, toiminta siellä jatkuisi. Uutta maan pääkenttää tarvitaan, koska nykyisen kentän kapasiteetti ei tule riittämään olemassa olevien maankäyttö- ja lentomelurajoitusten vuoksi.
Kuulostaa jälleen yhdeltä suuruudenhullulta (turhalta) ajatukselta. Olisi hauska tietää, kenen tarpeisiin uutta kenttää suunniteltaisiin. Suomalaisille luultavasti riittää, jos nykyisen lentoaseman kapasiteetti kasvaa tulevaisuudessa n.30 miljoonaan. Suurin kasvava ryhmä taitaa olla gateway-matkustajat Euroopan ja Aasian sekä tulevaisuudessa Intian ja Pohjois-Amerikan välillä. Tarvitseeko heitä varten rakentaa Humppilaan uusi kansainvälinen lentoasema (kapasiteetiltaan jotain 50 milj.). Vai olisiko kenties mahdollista siirtää liikennettä jollekin olemassa olevalle kentälle, josta olisi hyötyä myös läheiselle kaupungille.

Jos halutaan luoda nykyisen kaltainen uusi Aviapolis, niin sitä on turha rakentaa metsän keskelle, josta on mahdollisimman pitkä matka joka suuntaan (autoilu tosin olisi helppoa ja sen takia uutta kenttää sinne korpeen tarvitaan). "Aviapolis II" voisi rakentua nykyisiä kenttiä kehittämällä esim. Tampereelle, Turkuun tai Ouluun. Oulu on mainittu joskus ainakin mahdollisena kakkoskenttänä, mutta kaikille "kakkoskenttä" status varmaankin sopisi. Ja jos kotimaan sisäinen lentoliikenne loppuu nopeiden raideyhteyksien myötä, niin sittenhän sitä tilaa näillä lentokentillä vasta onkin. Jos (ja kun) Tallinnan tunneli joskus rakennetaan, niin kakkoskenttä voisi sijaita myös Tallinnan puolella kaksoiskaupunkia. Päärata vain Helsinki-Vantaan kautta ja Tallinnan päässä paikalliselle lentoasemalle, niin maayhteydet olisivat ainakin kunnossa.
 
Olen samaa mieltä RPeen kanssa osittain ainakin. Helsinki-Vantaalla on kasvunvaraa yllinkyllin, kunhan liika logistiikkarakentaminen pidetään kurissa. Kiitoteiden väliin mahtuu (Viinikkalan asema) jättiterminaali, jos niin tahdotaan. Ei kenttää ole järkevää lähteä ahdistamaan pois sieltä, minne on investoitu miljardeja.

Pirkkalan CLX sekä Turun Logicity ovat jo olemassa ja elävät omaa elämäänsä, vai pitäisikö sanoa kohtalaista hiljaiseloaan ja kehittyvät vähitellen markkinoiden mukaan.
 
Jos (ja kun) Tallinnan tunneli joskus rakennetaan, niin kakkoskenttä voisi sijaita myös Tallinnan puolella kaksoiskaupunkia. Päärata vain Helsinki-Vantaan kautta ja Tallinnan päässä paikalliselle lentoasemalle, niin maayhteydet olisivat ainakin kunnossa.

Totta, totta. Jos uutta lentokenttää kuitenkin tarvittaisiin, yksi vaihtoehto olisi rakentaa se ulkomerelle tunnelin varrelle kalliolouheesta, joka rakennustyössä syntyy. Tästä olisi se huomattava etu, että kenttää voitaisiin käyttää vuorokaudenajasta riippumatta, mikä on etenkin tavarakuljetuksissa tärkeää.
 
Totta, totta. Jos uutta lentokenttää kuitenkin tarvittaisiin, yksi vaihtoehto olisi rakentaa se ulkomerelle tunnelin varrelle kalliolouheesta, joka rakennustyössä syntyy. Tästä olisi se huomattava etu, että kenttää voitaisiin käyttää vuorokaudenajasta riippumatta, mikä on etenkin tavarakuljetuksissa tärkeää.

Ei kai sitä louhetta sieltä tunnelista nyt ihan _noin_ paljon saada?
 
Kehärata etenee taas, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi tärkeitä lupia.

Eli kehäradan rautatietunnelin aloittamisen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa ja
Vantaanjoen ratasillan rakentamisen aloittamisluvan. :)

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 23.12.2008 sanoi:
Ympäristölupavirasto myöntää Ratahallintokeskukselle luvan Kehäradan rautatietunnelin rakentamiseen ja pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen sekä Kylmäojan johtamiseen putkessa radan ali hakemukseen liitetyn 28.8.2007 päivätyn suunnitelman mukaisesti Vantaan kaupungissa

Perusteluissa todetaan mm seuraavaa:
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 23.12.2008 sanoi:
Hanke liittyy seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän kaupunkiradan Kehäradan rakentamiseen. Kehärata parantaa pääkaupunkiseudun pohjoisista naapurikunnista tapahtuvaa matkustajaliikennettä ja yhdistää HelsinkiVantaan lentoaseman raideyhteydellä muuhun Suomeen. Rakentamisen edellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon voimassa olevat kaavat.

Tässä linkki lupasivulle: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=21913&lan=fi

Tässä tunnelilupaan: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=96372&lan=fi

ja tässä siltalupaan:

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=96365&lan=fi


Lupavirasto teki loistopäätöksen tässä asiassa ja sen perusteluissa, joista tässä viestissä on ote, käy hyvin ilmi, miten tärkeästä ja mielekkäästä hankkeesta on kysymys. Poraustyöt alkanevat huhti-toukokuussa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ei kai sitä louhetta sieltä tunnelista nyt ihan _noin_ paljon saada?

Riippuu siitä, mihin kohtaan louhetta kasattaisiin. Suomenlahti on paikoin hyvin matalaa. Pajusen visioissa ajateltiin, että louhetta käytettäisiin uuden kaupunginosan rakentamiseen ulkomerelle, tuolloin alustavat laskelmat tiesivät kertoa, että muutama neliökilometri saataisiin helposti kasaan.
 
Pajusen visioissa ajateltiin, että louhetta käytettäisiin uuden kaupunginosan rakentamiseen ulkomerelle, tuolloin alustavat laskelmat tiesivät kertoa, että muutama neliökilometri saataisiin helposti kasaan.

Jos uuden kentän olisi tarkoitus korvata Helsinki-Vantaa, olisi sen luultavasti oltava vähintään samankokoinen. Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen pinta-ala on noin 17 km².
 
Takaisin
Ylös