Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Vs: Kehäradan rakentaminen

Onko siitä mitään tietoa, miten junien on sitten tarkoitus mennä tuon kehäradan valmistumisen jälkeen? Minusta voisi olla aika hyvä niin, että I kulkee Tikkurilan kautta lentoasemalle ja jatkaa siitä sitten vantaankoskenrataa takaisin ja M tekee saman päinvastoin eli Vantaankoskelta lentoasemalle ja päärataa takaisin. Ja K:n voisi laittaa samaan syssyyn kulkemaan niin, että se pysähtyy kaikilla Vantaan asemilla, niin kuin nytkin, mutta Helsingin puolella vain Malmilla ja Oulunkylässä, lähinnä Jokerien (I & II) takia.

Ja kun mennään vielä kauemmas tulevaisuuteen eli pisararataan, I ja M tavallaan vain pyörii erisuuntiin renkaassa, kun taas A ja K kulkee heilurimaisesti.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Kehäradan rakentaminen

Onko siitä mitään tietoa, miten junien on sitten tarkoitus mennä tuon kehäradan valmistumisen jälkeen? Minusta voisi olla aika hyvä niin, että I kulkee Tikkurilan kautta lentoasemalle ja jatkaa siitä sitten vantaankoskenrataa takaisin ja M tekee saman päinvastoin eli Vantaankoskelta lentoasemalle ja päärataa takaisin.

Juurikin näin on tarkoitus liikennöidä, tosin kirjaintunnuksiin ei taideta ottaa kantaa, ne on kuitenkin varsin vähäpätöinen detalji kokonaisuuden kannalta. Kehäradan sivustolta http://www.keharata.fi/ löytyy melko kattavasti faktaa koko projektista.


Ja K:n voisi laittaa samaan syssyyn kulkemaan niin, että se pysähtyy kaikilla Vantaan asemilla, niin kuin nytkin, mutta Helsingin puolella vain Malmilla ja Oulunkylässä, lähinnä Jokerien (I & II) takia.

Lähinnä taitaa olla enemmänkin tarkoitus siirtyä suuntaan, jossa N-junat korvaavat yhä useammin K-junat. Helsingin alueella siis pysähdykset tosiasiassa ovat lisääntymään päin.


Ja kun mennään vielä kauemmas tulevaisuuteen eli pisararataan, I ja M tavallaan vain pyörii erisuuntiin renkaassa, kun taas A ja K kulkee heilurimaisesti.

Tässä voi koitua ongelmaksi liikennehäiriöistä johtuvien myöhästymisten kiinniotto I/M-reitillä, ellei johonkin (käytännössä Lentoasemalle) järjestetä riittävää ajantasausseisomista, tai sallita junien tarvittaessa jättävän pysähdyksiä väliin. Yksi aiemminkin mainitsemani malli ajattaisi fyysisesti samaa runkoa K/N-junana Keravalta pisaraan, M-junana pisarasta Vantaankosken kautta Lentoasemalle, I-junana Lentoasemalta Tikkurilan kautta pisaraan, ja A/E-junana pisarasta Leppävaaraan/Espooseen (ja sama silmukka takaisin). Keravalle ja Leppävaaraan/Espooseen sitten riittävät kääntöajat.

Meitä viisaammilla on kyllä aikaa pohtia eri vaihtoehtoja pisaran kanssa ennen liikennöinnin aloittamista :)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Kehäradan rakentaminen

Onko siitä mitään tietoa, miten junien on sitten tarkoitus mennä tuon kehäradan valmistumisen jälkeen? Minusta voisi olla aika hyvä niin, että I kulkee Tikkurilan kautta lentoasemalle ja jatkaa siitä sitten vantaankoskenrataa takaisin ja M tekee saman päinvastoin eli Vantaankoskelta lentoasemalle ja päärataa takaisin.
Näin se on alusta asti suunniteltu. Kuitenkin voisi olla selkeämpää, jos tehtäisiin "Mikonkadun kolmosuudistukset", eli M ajaisi Helsinki-Huopalahti-Lentoasema ja P Helsinki-Hiekkaharju-Lentoasema. Tunnus vaihtuisi Lentoasemalla, jossa olisi myös 1-3 min pysähdys aikataulujen tasausta varten.

Liikenneteknisesti juna kulkisi vaikka koko lenkin samalla junanumerolla, mutta matkustajainformaation osalta Lentoasema toimisi linjojen "yhteisenä päätepysäkkinä", jossa toki kuulutettaisiin junan jatkavan kohta eri tunnuksella Helsinkiin via Hpl tai Tkl.
 
Ratahallintokeskuksen sivuilta bongattua: Lentoaseman ratayhteysselvitys.

Tämä olisi valtakunnallisesti erittäin tärkeä hanke, mutta pahaa pelkään, että kehärata toimii tehokkaana esteenä sille, että rahoja löytyisi tälle hankkeelle lähitulevaisuudessa. Ihmettelenpä vielä sitäkin, miksi kaukoliikennerataa on kaavailtu kulkevaksi Viinikkalan kautta. Joo, tiedän että joku sanoi että sinne suunnitellaan uutta jättiterminaalia, mutta sen toteutuminen on äärimmäisen kyseenalaista, ja jos se ei toteudu, niin lentoasemalle menijä joutuu vaihtamaan Viinikkalassa kehäradalle, mikä on vähintään yhtä pöljää kuin joutua vaihtamaan Tikkurilassa. Tavoitteena pitää olla suora lentoasemayhteys maakunnista ja nimenomaan nykyiseen terminaaliin, jonka merkitys tuskin on katoamassa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

Kehärata lienee ollut pahimmanlaatuinen lehmänkauppa kiinteistökehittäjien kanssa ja mielelläni näkisin, että päätöksestä vastuulliset saatettaisiin edesvastuuseen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kehärata ehtii toteutua ennen kuin näin käy ja realistisesti on kenties vähän myöhäistä yrittää torpata tuo hanke ja saada suora kaukoliikennerata vireille sen sijaan.

Siksi nyt kannattaisikin ryhtyä selvittämään myös vaihtoehtoja, miten kehärataan uponnut investointi saataisiin olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvään käyttöön.

Olisi mielenkiintoista selvittää millainen investointi olisi toteuttaa alkuvaiheessa kaukoliikenteen suorasta lentoasemayhteydestä vain väli Pasila-lentoasema ja jättää lentoasema-Kerava -väli myöhemmäksi. Sen sijaan kaukoliikenne voisi hyödyntää kehäradan osaa välillä Lentoasema-päärata. Kehäradan ja pääradan liittymäkohtaan pitäisi rakentaa yhdysraiteet myös pohjoisen suuntaan.

Tällöin kaikki Tampereen ja Lahden suunnasta tulevat kaukojunat ajettaisiin tuon yhdysraiteen kautta lentoasemalle ja edelleen uutta suoraa rataa pitkin Pasilaan.

Verrattuna nykytilanteeseen kaukojunien matka-aika todennäköisesti pitenisi muutaman minuutin, mutta ei radikaalisti suhteessa siihen hyötyyn, minkä suora lentoasemayhteys tarjoaisi. Matka-ajan pidennys syntyisi lenkistä pääradalta lentoasemalle. Väli lentoasema-Pasila todennäköisesti olisi yhtä nopea kuin matka kehäradan erkanemiskohdasta Pasilaan nykyisellä radalla huomioiden Tikkurilan pysähdys. Itse asiassa se voisi olla jopa aavistuksen nopeampi jos tämä uusi kaukoliikenteen lentoasemarata rakennettaisiin nykyrataa korkeammalle nopeustasolle. Lopputulos koko matkalla olisi matka-ajassa noin +/-0.

Verrattuna jo Keravalta alkavaan suoraan lentoasemayhteyteen tämä kehäradan osaa hyödyntävä lentoasemayhteys olisi todennäköisesti jonkin verran hitaampi toisaalta ylimääräisen mutkan, tiukan kaarteen ja kehäradan matalan nopeustason (johtuen muusta junaliikenteestä) seurauksena. Toisaalta investointi olisi huomattavasti pienempi kun tarvittaisiin vain lentoasema-Pasila -väli eikä tarvitsisi alkuvaiheessa rakentaa Kerava-lentoasema -väliä. Oleellista on, että tämä suunnitelma ei kuitenkaan estäisi Kerava-lentoasema -välin myöhempää rakentamista, jos ja kun tarvetta ilmenee ja rahat löytyvät.

Luonnollisesti joitakin muutoksia mielellään tarvittaisiin kehäradan infrastruktuuriin ja liikennöintikäytäntöihin, jotta yhteiskäyttö kaukoliikenteen kanssa onnistuu:

Tällä hetkellä (kehäradan nettisivujen mukaan) vasta suunnitelman asteella oleva Ruskeasannan asema kannattaisi jättää toteuttamatta. Tällöin yksi ongelmakohta poistuu.

Jos pohjoisesta tuleva yhdysraide jatketaan Leinelän aseman kohdalle, Leinelän asema voi toimia ajantasauspisteenä kehäradan yhteiskäyttöosuudelle idästä (siis Helsingistä tai pohjoisesta) saapuvalle liikenteelle. Käytännössä kaukojunille ja lähijunille olisi omat slotinsa ja ne ajaisivat yhteiskäyttörataa samalla nopeudella. Jos kaukojuna olisi myöhässä aikataulusta niin lähijuna tarvittaessa odottaisi Leinelässä, kunnes kaukojuna on päässyt sen edelle. Tämä tietysti sekoittaisi potentiaalisesti jonkin verran lähiliikenteen aikatauluja, mutta uskoisin että häiriöt olisivat siedettävissä ja/tai minimoitavissa viilaamalla liikenteenohjausmenetelmät ja -järjestelmät mahdollisimman tehokkaiksi.

Lentoaseman asemalla kaukoliikenteelle rakennettaisiin omat laiturit, joten kun kaukojuna on ajanut Leinelän aseman ohi pysähtymättä lentoasemalle, niin lentoasemalla tarvittaessa lähijuna voi päästä ohi omia raiteitaan pitkin.

Välillä lentoasema-Aviapolis kaukojunat ja lähijunat käyttäisivät jälleen yhteisiä raiteita, mutta Aviapolisin asemalle täytyisi rakentaa ohitusraide, jotta kaukojunat pääsevät tarvittaessa pysähtyneen lähijunan ohi. Jos mahdollista tuo ohitusraide jatkuisi siitä eteenpäin kokonaan erillisenä raiteena joka johtaisi uudelle kaukoliikenneradalle Pasilaan kun taas lähijunat jatkaisivat Viinikkalan suuntaan.

Päinvastaista suuntaa ajatellen mikäli yhdysraide Pasilan suunnasta jatkuisi Aviapolisin asemalle saakka, niin Aviapolisin asema voisi toimia tasauspaikkana lännen suunnasta yhteiskäyttöraiteille tulevalle liikenteelle. Siis lähijuna ajaa Aviapolisiin ja odottaa siinä kunnes Helsingistä tuleva kaukojuna pääsee ohittamaan sen matkalla lentoasemalle.

Jotta kauko- ja lähiliikenteen yhteiskäyttö toimisi, voi olla että suunniteltua lähiliikenteen frekvenssiä täytyisi tiputtaa suunnitellusta 10 minuutista esim. 15 minuuttiin, eli 6 junasta tunnissa 4 junaan tunnissa, suuntaansa. Ihmettelisin kovasti jos tämä ei riittäisi takaamaan sopivia junankulkuteitä kaukoliikenteelle, tosin 20 minuutin vuoroväli eli 3 junaa tunnissa voisi hätätilanteessa olla riittävä lähiliikenteen frekvenssi.

Perustelen frekvenssin harventamisen realistisuutta sillä, että Vantaan poikittaisliikennettä palvelemaan tarvittaisiin joka tapauksessa jonkinlainen pikaraitiotie, joka toteutuessaan vähentäisi jo ennestäänkin niukkaa kysyntää kehäradan kapasiteetille (suomeksi sanottuna kehärata nykyisten suunnitelmien mukaan on yliraskas infrahanke suhteessa todelliseen kysyntään), kun se palvelisi suurinta osaa paikallisista matkustajista paremmin.

Toisaalta taas suora lentoasemarata (jota pitkin voitaisiin ajaa kaukojunien lisäksi kaukojunan tyyppistä airport express -palvelua esim. 20 minuutin vuorovälillä eli 3 kertaa tunnissa) tarjoaisi nopeamman ja houkuttavamman yhteyden lentoasemalle kuin kiertelevä kehärata ja siis vähentäisi kehäradan kysyntää vielä entisestäänkin.

Tällaisen alentuneen kysynnän oloissa kehäradalle riittäisi vallan hyvin hieman nykysuunnitelmia harvempi vuoroväli, jolloin yli jäävää ratakapasiteettia voitaisiin hyödyntää näihin korvaaviin tarpeisiin, jotka laajentaisivat kehäradan investoinnista saatavaa hyötyä huomattavasti alkuperäisiä suunnitelmia laajemmalle matkustajapopulaatiolle.

Liitän mukaan vielä suuntaa-antavan karttadiagrammin esittämästäni vaihtoehdosta. En tunne lentoaseman ja Pasilan välistä maastoa riittävän tarkasti jotta pystyisin sanomaan mikä tarkka linjaus olisi paras ja mikä osa radasta voidaan rakentaa avoratana ja mikä täytyy tunneloida. Oletukseni kuitenkin on, että tämä rata olisi periaatteessa sama kuin mikä olisi suora kaukoliikenteen ratayhteys niissä oloissa, joissa se jatkuisi Keravalle saakka.

Saa kommentoida. :D
 

Liitetiedostot

  • Kehärata v2 JHy.gif
    Kehärata v2 JHy.gif
    122.4 KB · Lukukerrat: 1,256
Viimeksi muokattu:
Olisi mielenkiintoista selvittää millainen investointi olisi toteuttaa alkuvaiheessa kaukoliikenteen suorasta lentoasemayhteydestä vain väli Pasila-lentoasema ja jättää lentoasema-Kerava -väli myöhemmäksi. Sen sijaan kaukoliikenne voisi hyödyntää kehäradan osaa välillä Lentoasema-päärata. Kehäradan ja pääradan liittymäkohtaan pitäisi rakentaa yhdysraiteet myös pohjoisen suuntaan.

Pasila-Kerava radan kustannuksista arviolta 75 % muodostuu Pasila-Lentoasema väliltä. Lentoasema - Kerava välin rakentamatta jättämisessä ei vaan ole oikein järkeä, kun Koivukylä - Kerava välin pullonkaula ei aukea ja kustannussäästö on pieni. Lisäksi pääradalle tulee tuossa ratkaisussa todennäköisesti hidastavia mutkia Lentoasemalle ja Koivukylään.
 
Pasila-Kerava radan kustannuksista arviolta 75 % muodostuu Pasila-Lentoasema väliltä. Lentoasema - Kerava välin rakentamatta jättämisessä ei vaan ole oikein järkeä, kun Koivukylä - Kerava välin pullonkaula ei aukea ja kustannussäästö on pieni. Lisäksi pääradalle tulee tuossa ratkaisussa todennäköisesti hidastavia mutkia Lentoasemalle ja Koivukylään.

Jos näin on niin se puoltaisi radan rakentamista Keravalle asti. Toisaalta jos budjetti tekee tiukkaa niin voisi olettaa, että kannattaa lähteä liikkeelle vaihtoehdolla joka on 75 % täyden ideaalisen vaihtoehdon kustannuksista ja rakentaa loppu neljännes projektista tarvittaessa myöhemmin?

Mietittäväksi tietenkin jää myös se, onko tuossa Pasila-lentoasema -välissä mitään mahdollisuuksia kustannusten optimoimiseen tekemällä kompromisseja joidenkin aspektien suhteen. Jos tuon välin kustannuksista pystyisi nipistämään 33 % pois, niin sitten tämän ratahankeen kustannus jäisi 50 %:iin ideaaliratkaisusta ja rupeaisi jo kuulostamaan kiinnostavalta tilapäisratkaisulta ainakin siihen asti kunnes loput rahat löytyvät sen täydentämiseen lopulliseen muotoonsa.

Esim. pintaratana tuo osuus olisi varmaankin edullisempi, mutta olen ymmärtänyt, että matkan varrella on kaupunkirakennetta ja luontoarvoja, jotka käytännössä pakottaisivat tunneliratkaisuun ainakin osalla matkasta.
 
janihyvarinen;71099la sanoi:
Kehärata lienee ollut pahimmanlaatuinen lehmänkauppa kiinteistökehittäjien kanssa ja mielelläni näkisin, että päätöksestä vastuulliset saatettaisiin edesvastuuseen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kehärata ehtii toteutua ennen kuin näin käy ja realistisesti on kenties vähän myöhäistä yrittää torpata tuo hanke ja saada suora kaukoliikennerata vireille sen sijaan.

Siksi nyt kannattaisikin ryhtyä selvittämään myös vaihtoehtoja, miten kehärataan uponnut investointi saataisiin olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvään käyttöön.
Vastuuseen mistä? Vantaan sisäisten yhteyksien kehittämisestä? Näin Länsi-Vantaalla asuvalle autottomalle ihmiselle kehärata on mainio juttu. Arvaa montako kertaa olen tuskastellut jopa yli tunnin ajan bussissa Kehä III:sella ruuhka-aikaan kun pitäisi käydä Tikkurilasta hakemassa kaiken maailman lupia poliisiasemalta. Pitäisikö kehärata (joka palvelee suurta osaa vantaalaisista) torpata vain sen takia, että muutamat sadat pääsisivät ilman vaihtoja lentoasemalle. Järki hoi! Lisäksi yhteydet Kivistöön ja uusille tuleville asuinalueille eivät voi nojata vain bussiliikenteeseen (tai voivat, mutta siinä ei ole mitään järkeä). Uudet asuinalueet tullaan rakentamaan ennemmin tai myöhemmin. Näen parempana vaihtoehtona sen että ne rakennetaan samaan aikaan radan kanssa.

Kehäradalla saatiin ratkaistua monta ongelmaa yhdellä linjauksella. Mutta rata ei mielestäni poissulje kaukojunien kierrättämistä lentoaseman kautta - tulevaisuudessa. En rehellisesti näe tällä hetkellä pääradan uudelleenlinjauksesta niin suurta etua, että siihen kannattaisi miljoonia euroja kaataa. Kehäradan valmistumisen jälkeen vaihto kaukojunasta lähijunaan lentoasemalle ei liene ylivoimainen tehtävä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastuuseen mistä? Vantaan sisäisten yhteyksien kehittämisestä? [...] Pitäisikö kehärata (joka palvelee suurta osaa vantaalaisista) torpata vain sen takia, että muutamat sadat pääsisivät ilman vaihtoja lentoasemalle. Järki hoi! Lisäksi yhteydet Kivistöön ja uusille tuleville asuinalueille eivät voi nojata vain bussiliikenteeseen (tai voivat, mutta siinä ei ole mitään järkeä). Uudet asuinalueet tullaan rakentamaan ennemmin tai myöhemmin. Näen parempana vaihtoehtona sen että ne rakennetaan samaan aikaan radan kanssa.

Kehäradalla saatiin ratkaistua monta ongelmaa yhdellä linjauksella. Mutta rata ei mielestäni poissulje kaukojunien kierrättämistä lentoaseman kautta - tulevaisuudessa. En rehellisesti näe tällä hetkellä pääradan uudelleenlinjauksesta niin suurta etua, että siihen kannattaisi miljoonia euroja kaataa. Kehäradan valmistumisen jälkeen vaihto kaukojunasta lähijunaan lentoasemalle ei liene ylivoimainen tehtävä.

Suosittelen tutustumaan aiheesta foorumilla aiemmin käytyyn keskusteluun. Poikittaisyhtydet Vantaalla olisi voitu tarjota huomattavasti edullisemmin ja paremmalla palvelutasolla pikaraitiotie rakentamalla. Tällöin olisi voitu rakentaa suora rata Pasilasta lentoaseman kautta Keravalle, millä olisi voitu tarjota sekä vaihdoton kaukoliikenneyhteys pohjoisesta tuleville (suurin osa suomalaisia) että kehärataa radikaalisti nopeampi yhteys lentoasemalle Helsingin keskustasta. Kaikki olisivat voittaneet verrattuna nykyiseen kehärataprojektiin, joka on yliraskas ja ylikallis suhteessa tarpeeseen, palvelee huonommin kuin edullisempi pikaraitiotie ja jättää kaukoliikenteen matkustajat vaihtoyhteyden päähän lentoasemasta, tehden yhteydestä ei-houkuttavan varsinkin isoja matkalaukkuja raahaavan lentomatkustajan kannalta.

Lentoaseman kaukoliikenneyhteys ei ole mikään "muutaman sadan" matkustajan palvelemiseksi tarkoitettu pikkujuttu. Realiteetit ovat, että jollakin aikajänteellä lähitulevaisuudessa suuri osa kotimaanlennoista loppuu. Tässä puhutaan ainakin suurimmasta osasta lentoja Seinäjoelle, Jyväskylään, Lappeenrantaan sekä lähemmäs. Näin on kuitenkin parempi. Kotimaanlennot tuhlaavat turhaan kallista fossiilista polttoainetta ja aiheuttavat päästöjä (unohdetaan nyt tässä yhteydessä Finncomin jutut siitä kuinka hyviä heidän ATR:nsä ovat, se tarina on jo kuultu). Lisäksi harvenevat lennot eivät edes palvele matkustajia hyvin vaan odotusajat vaihdoissa Vantaan päässä pitenisivät pikkuhiljaa kipurajan yli (jo nyt Tampereen yhteydet ovat sen verran harvat suhteessa lyhyeeseen matkaan maata pitkin, että lento ei enää houkuttele kuin niissä tapauksissa joissa Vantaan päässä on tiukalla aikataululla synkronoitu vaihto).

Siirtymää raiteille tulee siis tapahtumaan hyvin suuressa määrin, ja hyvä niin koko yhteiskunnan kannalta. Tätä kuitenkin haittaa se, jos junayhteys on vaihdollinen. Eihän kukaan järkevä taho suunnittele tieten tahtoen vaihdollista yhteyttä jos samalla kustannuksella on mahdollista rakentaa vaihdoton yhteys. Vaihdossa pitää raahata matkalaukut (kenties montakin) ulos junasta laiturille ja toiseen junaan. Pahimmassa tapauksessa jopa portaita alas tunneliin ja takaisin ylös. Ja vaihtoa varten pitää varata ylimääräistä aikaa, mitä suora yhteys ei tarvitse. (En ole sitäpaitsi kauhean varma siinä, tykkääkö keskiverto Suomeen tulija ja pohjoiseen menijä odottaa vaihtoyhteyttää Tikkurilan kaltaisella avoimella (=ei lippuportteja, jotka eristäisivät laiturialueen ulkomaailmasta) esikaupunkiasemalla, jossa jengit pääsevät halutessaan iltasella vapaasti pesiytymään tunneliin tai laitureille ja aiheuttamaan uhkaavaa tunnelmaa.

Laajemmin ajateltuna vaihdottomassa junayhteydessä on kyse koko Helsingin pohjoispuolisen Suomen kilpailukyvystä matkustuskohteena eli potentiaalisena sijoittumispaikkana kansainvälisesti toimivalle yritykselle. Vaihdoton yhteys --> hyvä saavutettavuus --> hyvä kilpailukyky. Vaihdollinen yhteys --> huono saavutettavuus --> huono kilpailukyky.

Se että rakennetaan tällainen kehärata, joka palvelee kehnosti sitä tarkoitusta johon se on suunniteltu (hidas yhteys lentoasemalle, huonosti palveleva poikittaisyhteys verrattuna pikaraitiotiehen) ja vielä huonommin pohjoisen yhteyksiä (joita paremmin palvelevan hankkeen tukkona se on rahoitusmielessä) herättää kysymyksiä. Kuka halusi tällaisen radan? Kuka pääsee siitä hyötymään? Yksi aspekti on, että pikaraitiotien Vantaa olisi maksanut nykyperiaatteilla itse, mutta kehäradasta valtio maksaa valtaosan, vaikka hyödyt kohdistuvat lähes vain Vantaalle, ja sielläkin hyvin rajoitetusti. Muiden rahoja on kiva tuhlata vaikka tehottomastikin, jos ei tarvitse itse kauheasti kaivella kukkaron pohjia. Lisää vastauksia löytynee kun selvittää kuka omistaa / on omistanut maat tulevien asemien ympärillä. Raskasraidehankkeissa tyypillisesti hyödyt kohdistuvat nousevana maan hintana asemien välittömään ympäristöön. Jos olisi toteutettu pikaraitiotie, niin suuremman pysäkkitiheyden ansiosta tavoitettavuushyödyt olisivat jakautuneet tasaisemmin (ja samalla olisi palveltu paremmin suurinta osaa matkustajista) eikä olisi syntynyt sellaisia terävän arvonnousun alueita kuin junaradan kanssa syntyy.

No, nyt vaikuttaa että tämä massiivinen lehmänkauppa on niin pitkällä, että se toteutunee. Täytyy vain miettiä saisiko siitä itse perusideaa tarkentamalla irti muunlaisia hyötyjä kuin alunperin sille suunniteltiin. Ideaalisti kaukoliikenteen rata rakennettaisiin kyllä pikaisesti, mutta pahaa pelkään että tämä kehäratahanke vetää kassan tyhjiin eikä tarpeellisempaan hankkeeseen enää löydy rahaa.

Ja siis siitä edesvastuusta: minusta ne jotka ovat näin suboptimaalisen ratkaisun ryssineet kasaan sietäisi saattaa edesvastuuseen. Kehärata on törkeää verovarojen väärinkäyttöä. Samalla täytyy muistaa, että näin sanoessani en argumentoi vantaalaisten liikkumistarpeita vastaan jonkun toisen asian puolesta. Kehärata ei ole kovin hyvä edes vantaalaisille, vaikka niin annetaan ymmärtää, kun ei paremmista ja edullisemmista vaihtoehdoista puhua pukahdeta. Pikaraitiotie hoitaisi Vantaan poikittaisliikenteen paljon paremmin kuin kehärata ikinä voi.
 
Suosittelen tutustumaan aiheesta foorumilla aiemmin käytyyn keskusteluun. Poikittaisyhtydet Vantaalla olisi voitu tarjota huomattavasti edullisemmin ja paremmalla palvelutasolla pikaraitiotie rakentamalla. Tällöin olisi voitu rakentaa suora rata Pasilasta lentoaseman kautta Keravalle, millä olisi voitu tarjota sekä vaihdoton kaukoliikenneyhteys pohjoisesta tuleville (suurin osa suomalaisia) että kehärataa radikaalisti nopeampi yhteys lentoasemalle Helsingin keskustasta. Kaikki olisivat voittaneet verrattuna nykyiseen kehärataprojektiin, joka on yliraskas ja ylikallis suhteessa tarpeeseen, palvelee huonommin kuin edullisempi pikaraitiotie ja jättää kaukoliikenteen matkustajat vaihtoyhteyden päähän lentoasemasta, tehden yhteydestä ei-houkuttavan varsinkin isoja matkalaukkuja raahaavan lentomatkustajan kannalta.
Vaikka olenkin monessa asiassa pikaraitiotien kannalla, en silti usko että kyseinen ratkaisu olisi tässä tapauksessa parempi. Pikaraitiotien kapasiteetti ei pysty palvelemaan kaikkia uusia asuinalueita (arvioden mukaan pelkästään Marja-Vantaalla asuisi 27 000 ihmistä) ja sen lisäksi kasvavan Aviapoliksen työmatkalaisia. Jo nyt lyhyemmät M-junat ovat ajoittain todella täynnä. Pikaraitiotie ei myöskään tarjoaisi suoraa yhteyttä Helsinkiin ainakaan ilman suuria investointeja. Todennäköisesti vantaalaiset siis kuitenkin joutuisivat vaihtamaan junaan: joko Tikkurilassa tai Vantaankoskella. En näe tätä merkittävästi parempana ratkaisuna kuin liityntäbussi+juna vaihtoehtoa.

Pikaraitiotielle on oma paikkansa ja se tosiaan voisi toimia nopeampana poikittasyhteytenä. Näkisin mielelläni pikaratikan kulkevan esim. Myyrmäen, Martinlaakson kautta Ylästöntietä pitkin, Pakkalan läpi ja Jumbon ohi aina Tikkurilaan, palvellen myös pienempiä lähiöitä.

Lentoaseman kaukoliikenneyhteys ei ole mikään "muutaman sadan" matkustajan palvelemiseksi tarkoitettu pikkujuttu. Realiteetit ovat, että jollakin aikajänteellä lähitulevaisuudessa suuri osa kotimaanlennoista loppuu.
Juuri näin, siksi puhuinkin että pääradan linjaus lentokentän kautta voidaan toteuttaa, mutta aikaisintaan vasta kehäradan jälkeen. Nopeampi vaihdoton yhteys tietysti tarvitaan. Mutta puhutaan nyt tästä päivästä. Asuntojen tarve pk-seudulla kuitenkin kasvaa koko ajan. Kehärata luotiin palvelemaan nimenomaan Vantaan uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Lentokenttäyhteys on vain kirsikka kakun päällä (kuitenkin parempi kuin nykyinen bussiyhteys). Ja väitteeseesi, että kehärata hyödyttäisi vain vantaalaisia ja heitäkin rajallisesti: Vantaalla on enemmän työpaikkoja kuin asukkaita ja moni helsinkiläinenkin käy täällä töissä. Kehärataa eivät käytä ainoastaan vantaalaiset.

En ole sitäpaitsi kauhean varma siinä, tykkääkö keskiverto Suomeen tulija ja pohjoiseen menijä odottaa vaihtoyhteyttää Tikkurilan kaltaisella avoimella (=ei lippuportteja, jotka eristäisivät laiturialueen ulkomaailmasta) esikaupunkiasemalla, jossa jengit pääsevät halutessaan iltasella vapaasti pesiytymään tunneliin tai laitureille ja aiheuttamaan uhkaavaa tunnelmaa.
Samaa mieltä. Jos olisin Vantaan päättäjien joukossa ja jos kaupungin taloustilanne ei näyttäisi niin synkältä niin pistäisin kaikki asemat remonttiin.

Lisää vastauksia löytynee kun selvittää kuka omistaa / on omistanut maat tulevien asemien ympärillä. Raskasraidehankkeissa tyypillisesti hyödyt kohdistuvat nousevana maan hintana asemien välittömään ympäristöön.
Olet monissa viesteissäsi vihjaillut, että jotain hämäräpeliä asemien läheisten maa-aluiden omistuksissa on havaittavissa. Eihän tämä mahdotonta ole (Suomihan ei ole niin puhdas pulmunen korruption suhteen kuin luullaan), mutta haluisin jotain konkreettisia todisteita pöydälle. Jos niitä ei ole, moisen vihjailun voisi jättää pois.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos Kerava-Lentoasema-etappi on niinkin huokea, miksei sitten rakenneta sitä kääntölenkillä ja matkustajien vaihtoyhteydellä Kehärataan jotta kaukojunat ajetaankin vain Lentoasemalle. Palvelu heikkenee tulijoille, jotka menevät suoraan keskustaan (suorat junat Helsinkiin säilyvät, mutta vähenevät) mutta paranee Lentoasemalle sekä Pää- ja Kehäradan varteen menijöille. Lentokenttäjunilla keskustaan menijät syötetään nopeisiin taajamajuniin Keravalla, jossa tarvitaan uusia laitureita kätevää vaihtoa varten.

Vapautuvan Pääradan kapasiteetin avulla Keravalta voidaan lähettää täydentäviä taajamajunia niin, että niitä menee Helsinkiin jopa viiden tai kymmenen minuutin välein. Täydennysvaunut odottavat laiturissa ja keräävät mukaviin sisätiloihinsa kaukoliikenteen matkaajia.

Nyt pelkästään taajamajunia kuljettaville Pääradan kaukojunaraiteille voidaan palauttaa asemat Koivukylässä ja Malmilla ilman merkittävää hidastusta. Hidastuva Päärata Keravalta Helsinkiin luo osaltaan myös paineita jatkaa Lentokenttärata Pasilaan, jos muutamasta minuutista ovat asiat kiinni.

Yöjunat, osa työmatkajunista, Venäjän pendolinot ja hiljaisen ajan kaukoliikenne voivat yhä kulkea suoraan Helsinkiin, mutta pysähtyvät ainakin Keravalla lentokenttävaihtoa varten. Sekavaa paperilla, mutta ei merkittävästi paikan päällä, sillä kaikissa järkevissä yhteyksissä Pääradan ja Lentokenttäradan junat vain vaihtuvat päittäin.
 
Jos Kerava-Lentoasema-etappi on niinkin huokea, miksei sitten rakenneta sitä kääntölenkillä ja matkustajien vaihtoyhteydellä Kehärataan jotta kaukojunat ajetaankin vain Lentoasemalle.

Yksinkertaisesti, koska haitta Helsinkiin matkustaville olisi suurempi kuin hyödyt lentoasemalle menijöille. Lentoasemalle menijöitä ei ole kuitenkaan niin paljon, että niitä kannattaisi palvella erikseen. Helsingin keskusta on ja tulee edelleen olemaan maan ylivoimaisesti tärkein rautatieasema.

Ainakaan mahdolliset hyödyt eivät riittäisi perustelemaan edes sitä "huokeaa" investointia.
 
Olet monissa viesteissäsi vihjaillut, että jotain hämäräpeliä asemien läheisten maa-aluiden omistuksissa on havaittavissa. Eihän tämä mahdotonta ole (Suomihan ei ole niin puhdas pulmunen korruption suhteen kuin luullaan), mutta haluisin jotain konkreettisia todisteita pöydälle. Jos niitä ei ole, moisen vihjailun voisi jättää pois.

Tämä perustuu osittain siihen, että asioiden taustoista paremmin perillä olevat kirjoittajat ovat foorumilla jo vuosia sitten viitanneet alueen aikaisempiin maanomistussuhteisiin ja mahdollisiin motiiveihin. Olen rekisteröinyt nämä asiatasolla, mutta en pidä lukua nimistä enkä halua toistaa niitä, jottei joku keksi laittaa perään kunnianloukkaussyytettä. Minulla ei ole tässä asiassa niin isoa omaa intressiä, että ehdoin tahdoin haluaisin henkilökohtaisesti marttyyriksi.

Pääasiassa kuitenkin epäilyksiä herättää se, että kun tätä asiaa on pyöritelty kantilta jos toiseltakin tällä foorumilla ja muuallakin, niin aina jossain vaiheessa puun takaa hyökkää joku, joka alkaa suoltaa niitä sanasta sanaan samoja sloganeita, jotka on kohtuullisen hyvällä argumentaatiolla jo osoitettu jos ei valheellisiksi niin ainakin tarkoitushakuisen harhaanjohtaviksi. Vaihtoehtoisia linjauksia ei ole käsitelty systemaattisesti ja todettu huonoiksi vaan tämä nykyinen linjaus on ikäänkuin noussut esiin ainoana kunnolla selvitettävänä vaihtoehtona. Muut vaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti "epärealistisia" tai "toteutettavissa aikaisintaan 50 vuoden kuluttua", ilman sen kummempia perusteluja.

Jos tämä hanke olisi valmisteltu tavalla, joka kestää päivänvaloa, niin sitten uskoisin että taustalla ei ole mitään koplauksia. Asioiden ajaminen kuin käärmettä pyssyyn, tosiasioiden ja kilpailevien ehdotusten vaikeneminen sekä mitätöiminen ilman kunnollista analyysiä löyhkää kuin tunkio. Miksi kukaan haluaisi hoitaa asioita tällä tavoin jos mitään salattavaa ei ole? Nyt täytyy vain löytää kuka salaa ja mitä, ja millä motiivilla.

Onhan se julkisuudessa jo nähty viime viikkoina, että suomalainen poliittinen kulttuuri ei ole niin puhdas kuin mitä eräät ovat näihin aikoihin asti luulleet.
 
Painotan vielä että Kerava-Lentoasema kehäradan jälkeen parantaisi paikallisyhteyksiä kaukoliikenteen kustannuksella, kunnes Pasilasta rakennetaan rata Lentoasemalle.

Tiheästi kulkevat yhä nopeat mutta nykyistä useammin pysähtyvät taajamajunat Keravalta parantanevat maan arvoa laajalti koko Malmi-Kerava-akselilla, koska suosittuun keskustaan pääsee nyt kotoa nopeammin (kuin K/N/I-juna), vähemmällä vaivalla (tasainen, tiheä vuoroväli) ja halvemmalla. Lisäksi koko alueelta/lle pääsee jouhevammin muualle Suomeen Keravan vaihdon kautta. Kehäradan alueelta/lle pääsee kätevämmin muualle Suomeen Lentoaseman vaihdon avulla.

Ongelmahan tässä on nimenomaan se kaukoliikenteen kapasiteetti, joka nyt suuntautuu suoraan keskustaan eikä koko seudulle. Mutta miksi juuri keskustaan, jos yhä suurempi osa radanvartta olisi yhteyksiltään verrattavissa siihen? Keskustan suunnalla asemakapasiteetti on ajoittain tukossa: mielestäni se jo antaa syyn hajauttaa kasvavaa kysyntää laajemmalle alueelle, jossa kuormia voi tasata paremmin, halvemmalla ja (kokonais)palvelua samalla parantaen. Keskityksestä kun on etua kunnes keskusta on estävän kallista kasvattaa.
 
Kehärata luotiin palvelemaan nimenomaan Vantaan uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Lentokenttäyhteys on vain kirsikka kakun päällä (kuitenkin parempi kuin nykyinen bussiyhteys).

Ilman tätä kirsikkaa koko kehäradasta ei edes unelmoitaisi. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, miten Vantaan sisäinen joukkoliikennehanke (kiinteistönkehityshanke) on onnistuttu junailemaan isolta osin valtion rahoitettavaksi, vaikka juurikin lentokenttäyhteyttä varten olisi huomattavasti parempi vaihtoehto ollut tarjolla. Toisaalta myös Vantaan rahoitusosuus kehäradasta on niin merkittävä, että ei siinäkään ole mitään järkeä. Kaiken kaikkiaan erikoisen huonosti toteutettu hanke, mikä sinänsä on hyvin linjassa pk-seudun muidenkin joukkoliikenneprojektien kanssa.
 
Takaisin
Ylös