Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
RHK:n kaavailuissa kaukoliikennerata on merkitty yhtymään Päärataan Keravan pohjoispuolella. En saanut selvää olisiko tähän kohtaan tarkoitus rakentaa liityntäasema; loogisempi ratkaisu olisi tehdä liitos Keravan eteläpuolella. Tällöin Keravasta muodostuisi keskeinen solmupiste. Asema pitäisi tietenkin uusia perusteellisesti! Ainakin laituriraiteita tarvittaisiin lisää.
RHK:n kaavailuissa kaukoliikennerata on merkitty yhtymään Päärataan Keravan pohjoispuolella. En saanut selvää olisiko tähän kohtaan tarkoitus rakentaa liityntäasema; loogisempi ratkaisu olisi tehdä liitos Keravan eteläpuolella. Tällöin Keravasta muodostuisi keskeinen solmupiste. Asema pitäisi tietenkin uusia perusteellisesti! Ainakin laituriraiteita tarvittaisiin lisää.
Paitsi rahti.... koska kaikki junat suuntaisivat jatkossa kohti lentoasemaa, eikä kukaan käyttäisi kallista siltarakennelmaa, paitsi jotkin poikkeusjunat aniharvoin.
Paitsi rahti.
Kiitos tiedosta. Enpä olisi uskonut. Tämän perusteellahan voi väittää, että sekä päärata että Oikorata ovat osittain yksiraiteisia, jos kerran itäistä raidetta ajetaan kahteen suuntaan ja vieläpä tavarajunilla (ovat sekä pitkiä että hitaita). Olisikohan tässä selitys sille, että Oikoradasta ”huolimatta” pääradalle tarvitaan lisäraide.Rahtijunat käyttää pääsääntöisesti oikoradalta tullessa itäisintä raidetta, mentiinpä sitten suuntaan taikka toiseen. Jo senkin takia, ettei tarvitse mennä ristiin pääradan kanssa mentäessä Vuosaareen. Ja muistaakseni sillalta ei edes pääse vaihteita pitkin Vuosaaren radalle, mihin 99% junista nykyisin suuntaa, transpointin rekkajunaa lukuunottamatta.
Olisikohan tässä selitys sille, että Oikoradasta ”huolimatta” pääradalle tarvitaan lisäraide.
Se ei olekaan ongelma, vaan se, että ”väärään” suuntaan ajava juna varaa ratakapasiteettia. Myös risteävä tai poikkeava juna varaa ratakapasiteettia. Periaatteessa tarpeettomalla risteilyillä raiteilta toiselle tai raiteiden yli tuhlataan Helsingin asemankin raiteistokapasiteetti. Yksi juna kun varaa 2, 3 tai vaikka kuinka monta raidetta riippuen siitä, miten monen raiteen poikki se tasossa ajaa.Sinänsä kaksiraiteisten ratojen turvajärjestelmä mahdollistaa ajon raiteella kumpaan suuntaan tahansa, myös "väärään" suuntaan, jos vastaan tuleva liikenne sen sallii.
Keravan pohjoispuolella tilaa on kyllä, mutta nykyinen oikoradan massiivinen ja kallis eritasosilta sijaitsee jatkon kannalta hieman väärässä paikassa. Se kohta missä oikorata liittyy päärataan, on jo niin lähellä Keravan "ratapihaa" että mitään kaukoliikenneasemaa siihen ei saada mahdutettua mitenkään.
Yksi ratkaisu on tietenkin tehdä täysin uusi ylitys/alitus oikoradalta pääradan yli/ali, nykyisen sillan pohjoispuolelta. Mutta sittenhän kallis ja massiivinen nykyinen siltarakennelma rakennettiin turhaan, koska kaikki junat suuntaisivat jatkossa kohti lentoasemaa, eikä kukaan käyttäisi kallista siltarakennelmaa, paitsi jotkin poikkeusjunat aniharvoin.
Kytömaan aseman kaukoliikennelaiturit tulisivat siis uuden lentokenttäradan varrelle (eivät nykyisen pääradan varrelle), jolloin Keravan "ratapihan" sijainnilla ei ole merkitystä. Oikorata voisi käyttää nykyistä Kytömaan siltaa edelleen, kun siihen rakennettaisiin toinen ulostulo lentokenttäradan suuntaan. Kytömaan lähijunalaiturit voidaan puolestaan rakentaa nykyisen pääradan varteen.
Siinä olisi vähän arkkitehdille purtavaa, miten kauko- ja lähilaiturit kytketään järkevästi yhteen -tuskin kuitenkaan mikään mahdoton tehtävä.
Kytömaan ja Savion välinen lisäraide Vuosaaren tavaraliikenteelle on mielestäni ollut jo kauan suunnitteilla. Sen jälkeen ei tavaraliikenteen vuoksi tarvita kolmatta raidetta Kytömaalta pohjoiseen (jota ilmeisesti tarkoitat), mutta taajamajunaliikenteen vuoksi ehkä tarvitaan.
Se ei olekaan ongelma, vaan se, että ”väärään” suuntaan ajava juna varaa ratakapasiteettia. Myös risteävä tai poikkeava juna varaa ratakapasiteettia. Periaatteessa tarpeettomalla risteilyillä raiteilta toiselle tai raiteiden yli tuhlataan Helsingin asemankin raiteistokapasiteetti. Yksi juna kun varaa 2, 3 tai vaikka kuinka monta raidetta riippuen siitä, miten monen raiteen poikki se tasossa ajaa.
Eräs ratkaisu ja halvin sellainen on tietenkin Koivukylän kolmioraide, josta kaukoliikenne ohjattaisiin lentokentälle, ja lentokentältä sitten se suora tunneli Pasilaan. Eritasoratkaisua Koivukylässä ei välttämättä edes tarvittaisi, pelkät suurnopeusvaihteet 160 km/h. Perusteena se, että ns suuri liikennevirta ohjautuisi lentokentälle vasenta ja oikeaa raidetta ilman risteämisiä, ja vain tietyt pääradan junat jatkaisivat Koivukylästä kohti Tikkurilaa. Eli risteävä liikenne ei olisi jatkuvaa, vaan luokkaa kerran tunnissa. Hieman samaan tapaan, kuin esim nykyisellään Hakosillassa, missä oikorata ja riihimäen rata liittyy toisiinsa.
Tietysti Koivukylän kolmioraide on melko jyrkällä kaarresäteellä suunniteltu, eikä siihen loivempaa mahdukaan. Luultavasti nopeus tuossa kaarteessa tulisi olemaan 80 km/h tai ainakin jotain sinne päin. Lisäksi kehäradan tulisi olla 4-raiteinen lentoasemalle asti, jotta kaukoliikenne pääsisi omaa reittiään. Ainut ongelma taitaa vain olla, että kehärata rakennetaan 2-raiteiseksi ja infrastruktuuri aivan rataan kiinni, ilman raidevarauksia. Eli taitaa olla myöhäistä, kun rakentaminen on jo lyöty lukkoon. Sehän on selvää, että lähijunien sekaan kaukoliikenne ei sovi, edes näinkään lyhyellä välillä, ilman suuria häiriöitä.