Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Ymmärrän kyllä mitä ajat takaa. Ainut ongelma tuossa vaihtoehdossa on se, että kaukoliikennelaitureilta tulisi auttamattoman pitkä kävelymatka pääradan kytömaan laitureille. Tarkoitan tällä sitä, että kaukoliikenneasemaa ei voida perustaa nykyisen muotoisen sillan päälle. Jos nykyisen sillan jälkeen pääradan länsipuolelle tehtäisiin uuden radan yhteyteen kaukoliikenneasema, pelkän uuden ulostulon avulla. Niin kaukoliikenneaseman laiturin pää voisi alkaa aikaisintaan noin 300-400 metriä pääradan länsipuolella, johtuen sillan aiheuttamasta radan kaltevuudesta. Eli varsinainen asema olisi noin puolen kilometrin päässä (linnuntietä). Aika pitkä vaihtomatka, johon sisältyisi tod näk portaita, kiertoteitä yms, ja tottakai vesisadetta ja tuulta. Aikamoiselta koplaukselta siis äkkiseltään tuntuisi.

Siltainsinöörin paperit on jäänyt hankkimatta, joten evääni lähteä kiistämään ovat varsin vähäiset. Jos nyt sitten lähdetään siitä, että nykyisen sillan hyödyntäminen tähän tarkoitukseen on sen profiilin vuoksi mahdotonta/järjettömän kallista, niin vaihtoehdoksi jää kuitenkin tulla oikoradalta nykyisen pääradan yli/ali uutta siltaa/tunnelia pitkin. ~10M€:n Kytömaan nykyinen silta on kuitenkin ns. uponnut kustannus (ja tässä mittakaavassa vielä varsin pieni sellainen), joten se nyt ei ainakaan saisi olla esteenä Keski-Uudenmaan "Pasilan" (enkä todellakaan tarkoita kaupunkikuvaa) rakentamiselle.
 
Vielä en ole kyllästynyt Google Mapsin kanssa leikkimiseen, joskin nyt saa vähäksi aikaa riittää. Tässä olisi kiinnostuneille karkea hahmotelma raitiotielinjaksi Telakkakadulta Lentokentälle:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=U...0.317088,24.967718&spn=0.004755,0.009066&z=17

Nykyisellään raitiolinja 1 kitkuttelee henkitoreissaan(?), joten otin vapauden reitittää sen uudelleen Rautatientorin, Kaisaniemen puiston ja Pasilan kautta takaisin Käpylään ja sitten jatkaa sieltä edelleen lentokentälle.

Koko linjan matka-ajaksi arvioin 43 minuuttia, josta Rautatientorin ja ulkomaanterminaalin väliin menisi 34 minuuttia ja Rautatientorin ja Telakkakadun väliin 9 minuuttia. Uutta rataa tarvittaisiin 16,5 kilometria ja kun Jokerin radan keskihinnaksi on laskettu 8,5 milj. euroa, niin tämän radan hinnaksi voisi tulla noin 140 milj. euroa. Onhan tuo paljon rahaa, vaan olisiko liian paljon?

Tässä taulukko tekstimuodossa:

Rataosuus Rataa (m) Uutta rataa (m) Kesto (min) Kesto (min)
Telakkakatu 340 9 0
Eiran sairaala 250 8 1
Kapteeninkatu 185 7 2
Neitsytpolku 320 7 2
Kaivopuisto 245 6 3
Olympialaituri 465 5 4
Eteläranta 285 3 6
Kauppatori 240 2 7
Yliopisto 260 2 7
Aleksanterink. 175 1 8
Mikonkatu 250 1 8
Rautatientori 0 0 9
Kolmas linja 1575 1575 3 12
Sturenkatu 802 802 5 14
Kotkankatu 375 6 15
Jämsänkatu 582 8 17
Resiinakuja 245 8 17
Pasilan asema 430 9 18
Messukeskus 380 11 20
Radanrakent.t. 360 360 12 21 *)
Pyöräilystadion 560 13 22
Koskelant.rist. 425 15 24
Kimmontie 280 15 24
Käpylänaukio 380 16 25
Käpylän asema 890 890 17 26
Käskynhaltijant.955 955 18 27 **)
Tammisto 5500 5500 23 32
Valimotie 1400 1400 25 34
Pakkala 915 915 28 37
Jumbo 620 620 29 38
Kehä III 565 565 30 39
Terminaali 1 2590 2590 33 42
Terminaali 2 300 300 34 43

Yhteensä 23144 16472

*) Tarvitaan raiteet ja vaihteet Radanrakentajantieltä Mäkelänkadulle. Ko. metrimäärä kattanee myös muut pienet puuttuvat pätkät ja vaihteet olemassaolevalta rataverkolta.
**) Liityntä Jokerille.

Eihän tästä toki olisi vaihtoehdoksi Kehäradalle tai "oikaistulle" lentäkenttäradalle, kun palvelisi kuitenkin vähän eri käyttötarkoituksia ja alueita.
 
Eihän tästä toki olisi vaihtoehdoksi Kehäradalle tai "oikaistulle" lentäkenttäradalle, kun palvelisi kuitenkin vähän eri käyttötarkoituksia ja alueita.
Näin juurikin. Zürichissäkin saatiin vähän aikaa sitten käyttöön vastaavalla tavoin toteutettu Glattalbahn eli raitiolinja 10 Lentoasemalta kaupungin keskustaan. Yhteys palvelee erityisesti väliinjääviä alueita, mutta jos tykkää katsella rauhallisessa tahdissa maisemia, kuten minä tykkään, silloin tuo noin 36 minuuttia kestävä matka kentältä keskustaan on oikea ratkaisu. Kilometrejä tuolla yhteydellä näkyy olevan 12,7. Hitaus johtunee siitä, että kantakaupungin alueella mennään melko pitkä matka hidasratikoiden tahdissa.
 
Näin juurikin.
Erinomaista. Juuri tällaista ajattelua tarvitaan, kun puhutaan joukkoliikenneverkosta. Linjan päätepisteiden väliset matkat ovat marginaalitekijä, tarkoitus on palvella useita yhteysvälejä reitin varrella.

Tuli tästä mieleeni vertauksena: Miltä tuntuisi katu-/tieverkko, jossa kaikille tarkoitetuille yhteysväleille olisi oma katu-/tie, jolta ei ole haaroja eikä risteymiä. Varrella olisi vain parkkiruutuja, sillä katua/tietä olisi ”sallittu” käyttää vain kadun/tien varrella oleviin kohteisiin. Jos joku haluaisi matkustaa muuhun suuhtaan kuin mihin tämä katu-/tieliikenteen suunnitteluyksikön päättämä liikennepalvelu vie, hänen tulee hankkia toinen auto, jolloin hän voi vaihtaa kadulta/tieltä toiselle käyttäen lähimipiä parkkiruutuja.

Todella typerä systeemi, mutta juuri niin vaihtamiseen perustuva joukkoliikenne toimii, kun käsitteinä käytetään autoliikenteen käsitteitä.

Tammiston asemakaavassa muuten on jo Harri Turusen ratikkarata.

Antero
 
Tammiston asemakaavassa muuten on jo Harri Turusen ratikkarata.

Jopas jotakin. En löytänyt itse asemakaavaa verkosta, mutta tämän mielenkiintoisen dokumentin: http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/E36B...AE3CEA68E24/0/pojo_loppuraportti_B2004_14.pdf

Siinä on tosiaan suunnitelma (Vuosaaseren-)Itäkeskuksen ja Lentokentän välisestä raitiotiestä. Samaisessa dokumentissa kerrotaan myös suunnitelmasta siirtää 1:n päätepysäkki Käpylän asemalle. Mielenkiintoista oli myös lukea Länsisataman ja Katajannokan matkustajaterminaalien yhdistämisestä raitiotielinjalla. LISÄYS: Siis jos vaikka jatkaisi 1:stä tunnelissa Telakkakadulta Länsisatamaan...
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Jos näin, niin metrohankeen hyödyt kustannuksiin nähden joutuvat hyvin outoon valoon. Vantaan kehärata vielä oudompaan ja vieläpä hyvin hämärään valoon (jos kerran vaihtoehtona Vantaan joukkoliikenteen käyttäjämäärää vain 0,2 % nostavalle kaupunkiradalle oli Pääradan veto lentokentän kautta).

Kehäradan vaikutus näkyykin siinä, että sen varrelle on kiva kaavoittaa asuntoja ja liiketiloja. Olisi tietysti raitiotienkin, mutta junarata on raskaampi ja johtaa tarpeeseen keskittää toimintoja enemmän harvojen asemien ympäristöön, mikä luonnollisesti nostaa maan hintaa näissä paikoissa -- enemmän kuin raitiotie nostaisi, koska se palvelisi aluetta tasaisemmin eivätkä hyvän saavutettavuuden alueet jäisi yhtä niukoiksi resursseiksi (=kalliiksi) kuin junaradalla.

Näkisin että suurin hyötyjä kehäradasta on se taho, joka omistaa (tai on joskus omistanut) maa-alueet tulevien asemien ympäristössä. Siitä suunnasta kannattaa siis etsiä tahoa, joka on onnistunut lobbaamaan tämän massiivisen siltarumpuhankkeen päätökseen saakka. En tunne nykyisiä (tai menneitä) maanomistusoloja, joten en ota kantaa siihen keitä tahot ovat. Spekulatiivisia anekdoottejahan tästä on ollut liikkeellä foorumillakin jo kauan aikaa sitten. Varmasti lehmänkauppakin on auttanut: jotta Espoo sai länsimetron, piti Vantaan saada kehärata.

Lukemani perusteella en muuten muista, että kaukoliikenteelle olisi uhrattu ajatustakaan kun kehärataa (tai tarkemmin tuolloista Marja-rataa, joka oli suoraan nimetty kaavoitettavan Marja-Vantaan alueen mukaan) suunniteltiin. Ulkopuolelta asiaa seuranneen näkökulmasta oli aika käsittämätöntä, että tämä kyseinen rata suunniteltiin kaartamaan kehämäisesti lentokentälle, vaikka on ilmeistä että lentokenttäyhteytenä suora rata on nopeampi ja muutenkin kaikin puolin parempi. Varsinkin kun kokemukset maailmalta osoittavat että kehämäiset radat eivät oikein missään ole suuria menestyksiä tai toimi tarkoituksenmukaisesti (kyllä, tämä koskee myös Lontoon Circle Linea, joka on olemassa itse asiassa vain siksi, että kaksi erillistä metroyhtiötä päättivät yhdistää linjansa päistään yhdeksi renkaaksi -- Lontoossa käyneet lienevät kaikki havainneet että Circle Line ei yleensä ole nopein yhteys yhtään minnekään, koska se kiertää eikä mene suoraan).

Kieltämättä minulle on tullut tunne, että nämä kiusalliset kysymykset kaukoliikenteen lentokenttäyhteydestä ja kehäradan konseptuaalisista ongelmista on haluttu vaieta kuoliaiksi toistelemalla mantranomaisesti tyhjiä sloganeita, jotka tarkemmin tarkasteltuna eivät pidä paikkaansa. Näitä samoja juttuja toistetaan kyseenalaistamatta kaikissa kehärataa koskevissa julkisissa lausunnoissa, mukaanlukien liikenneministerin puheet ja aiheeseen liittyvä uutisointi. Erityisen outo on usein toistettu perustelematon kommentti, jonka mukaan kaukoliikenteen lentokenttäyhteys kuuluu kauas tulevaisuuteen, 2050-luvulle tai myöhempään ajankohtaan. Miksi? Ne jotka näitä toistelevat eivät yleensä esitä tälle mitään rationaalisia perusteluja.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

tuolloista Marja-rataa, joka oli suoraan nimetty kaavoitettavan Marja-Vantaan alueen mukaan

Marja = MArtinlaakson Radan JAtke, ainakin minun tietääkseni. Marja-Vantaan nimi on peräisin tästä lyhenteestä, ei päinvastoin.
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Marja = MArtinlaakson Radan JAtke, ainakin minun tietääkseni. Marja-Vantaan nimi on peräisin tästä lyhenteestä, ei päinvastoin.

Tätä en ollutkaan koskaan kuullut, kiitoksia tiedosta. Ihmettelinkin joskus millaisia miten satoisia mättäitä tuolla Vantaan korvessa onkaan, kun nimenomaan tuollaista nimeämiskriteeriä käytetään. ;) Vaikka toisaalta onhan Valkeakoskikin "mansikkapaikka" markkinoinnissaan.

Taitaa tässä tapauksessa kuitenkin olla niin, että radan ja kaavoitettavan alueen käsitteet kietoutuvat joka tapauksessa kiinteästi yhteen riippumatta siitä kumpi tuli ensin. Nimi "kehärata" lienee selkeä yritys päästä mielikuvan tasolla irti kytköksestä kiinteistöhankkeisiin.
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Lukemani perusteella en muuten muista, että kaukoliikenteelle olisi uhrattu ajatustakaan kun kehärataa (tai tarkemmin tuolloista Marja-rataa, joka oli suoraan nimetty kaavoitettavan Marja-Vantaan alueen mukaan) suunniteltiin.

Martinlaakson radan jatkaominen parilla asemalla on sinänsä varmaan ihan järkevää, kun rata kuitenkin Martinlaaksoon asti on jo olemassa ja uusia alueita on tarpeen kaavottaa jonnekin.

Suurimpia syitä tuohon lentokenttäkoukkaukseen lienee se, että sillä saadaan radalle "valtakunnallista merkitystä" ja siten valtio maksumieheksi. Jos Marja-vantaalle tehtäisiin ratikka, valtio ei varmaan maksaisi mitään, ja tavallisesta kaupunkijunanradastakaan tuskin enempää kuin länsimetrosta.

Vantaan kehärata vielä oudompaan ja vieläpä hyvin hämärään valoon (jos kerran vaihtoehtona Vantaan joukkoliikenteen käyttäjämäärää vain 0,2 % nostavalle kaupunkiradalle oli Pääradan veto lentokentän kautta).

Onko tälläisestä siis olemassa jotain muutakin tietoa kuin foorumispekulaatiota? Että pääradan linjausta olisi harkittu vaihtoehtona kehäradalle. Itselleni on syntynyt kuva, että niitä on pidetty aivan erillisinä hankkeina, joista päärata on vasta hyvin kaukana tulevaisuudessa.
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Martinlaakson radan jatkaominen parilla asemalla on sinänsä varmaan ihan järkevää, kun rata kuitenkin Martinlaaksoon asti on jo olemassa ja uusia alueita on tarpeen kaavottaa jonnekin.

Ehdottomasti näin. Tästä ei olisi pahaa sanottavaa, ja hintalappukin olisi varsin kohtuullinen.

Suurimpia syitä tuohon lentokenttäkoukkaukseen lienee se, että sillä saadaan radalle "valtakunnallista merkitystä" ja siten valtio maksumieheksi. Jos Marja-vantaalle tehtäisiin ratikka, valtio ei varmaan maksaisi mitään, ja tavallisesta kaupunkijunanradastakaan tuskin enempää kuin länsimetrosta.

Uskoisin, että näin se meni. Vaikka aika pöljää siinä mielessä, että pitää heittää hirveästi omaakin rahaa kankkulan kaivoon, jotta saadaan muita maksajia mukaan.

Onko tälläisestä siis olemassa jotain muutakin tietoa kuin foorumispekulaatiota? Että pääradan linjausta olisi harkittu vaihtoehtona kehäradalle. Itselleni on syntynyt kuva, että niitä on pidetty aivan erillisinä hankkeina, joista päärata on vasta hyvin kaukana tulevaisuudessa.

Siinä vaiheessa kun Marja-rataa alunperin puuhattiin, en muista että kukaan julkisuudessa olisi edes maininnut pääradan siirtoa vaihtoehtona. Miksi ei, se on minulle avoin kysymys. Kenties siksi, että jos se olisi mainittu, olisi pitänyt perustella millä perusteella Marja-rata on parempi. Vastaus olisi ollut kiinteistöhankkeiden kannalta, mutta se tuskin olisi ollut riittävän painava argumentti sivuuttaa muuten paljon laajemmin hyödyllistä hanketta.

Sitten kun suorasta kaukoliikenteen lentokenttäradasta on ryhdytty puhumaan (ja ei pelkästään tällä foorumilla vaan myös Finnairin entinen pääjohtaja on pitänyt sitä kehärataa parempana vaihtoehtona, ja se on myös mainittu joissakin RHK:n tulevaisuusvisioissa sekä osittain jopa tutkittu osana Pietarin suurnopeusradan selvitystä), sitä on aina luonnehdittu hyvin kauas tulevaisuuteen sijoittuvana hankkeena. Mutta sanat ovat aina samat eikä kukaan ole esittänyt perusteluja tälle annetulle "viralliselle" totuudelle.

Siinä mielessä mielikuvasi on minusta täysin oikea. Näin on puhuttu julkisuudessa ja viesti on uponnut yleisöön täydestä, koska sitä on parhaiden propagandan periaatteiden mukaan toistettu aina samalla tavalla ja automaattisesti totena, ilman perusteluja, analyysia tai kyseenalaistamista.

Jos joku kysyy miksi kehärata on parempi kuin kaukoliikenteen lentokenttärata, niin "virallinen" vastaus on, että kehärata tarjoaa nopean junayhteyden lentokentälle ja mahdollistaa Vantaan poikittaisliikenteen sekä Marja-Vantaan kehittämisen, ja että kaukoliikennerata on pitkän tähtäimen hanke, joka sijoittunee aikaisintaan 2050-luvulle. Vastauksessa siis sivuutetaan täysin kysymys, puhumattakaan että punnittaisiin näiden konseptien eroja ja hyötyjä/haittoja toisiaan vasten. Sen sijaan heitetään aina näitä samoja väitteitä, ilman perusteluja.

Muuten: sikälikin ihmettelen Vantaan toimia, että jos kaukoliikennerata olisi päätetty rakentaa, niin Vantaa ei mahdollisesti olisi joutunut maksamaan siitä mitään, tai ehkä korkeintaan mahdollisten lähiliikenneasemien kustannukset. Minusta ainakin olisi täysin oikeutettua, että valtio rahoittaisi tällaisen kaukoliikenneradan 100 % osuudella vaikka siinä sivussa sitten ajettaisiinkin myös lähiliikennettä. Olisi kannattanut rakentaa Martinlaakson radan jatko muutaman aseman verran (laajennusmahdollisuus Klaukkalan suuntaan on aina tietenkin olemassa), päärata lentoaseman kautta Keravalle sekä nämä ynnä päärata yhdistämään Vantaan poikittaisliikennettä palveleva pikaraitiotie. Paljon järkevämpää sekä Vantaan että valtakunnan veronmaksajien kannalta, kun ajatellaan hyötyjä ja kustannuksia. Tuo vaihtoehto olisi myös luonut oikeasti nopean yhteyden lentokentälle Helsingin keskustasta ja Pasilasta (sekä myös muualta maasta, mikä ei ole lainkaan merkityksetön asia). Kehärata on lentokenttäyhteytenä hidas ja epämukava, koska se kiertää kaukaa ja pysähtyy usein.
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Näin on puhuttu julkisuudessa ja viesti on uponnut yleisöön täydestä, koska sitä on parhaiden propagandan periaatteiden mukaan toistettu aina samalla tavalla ja automaattisesti totena, ilman perusteluja, analyysia tai kyseenalaistamista.

Näinhän poliittinen päätöksenteko menee yleensä kaikissa asioissa Suomessa. Ensiksi joku onnistuu vakuuttamaan asioita valmistelevat virkamiehet asiasta. Virkamiehillä ei ole aikaa tai kompetenssia (yleensä ei kumpaakaan) perehtyä asiaan, joten jos asia on esitetty hyvin, se uppoaa virkamiehiin, ja jos heille on esitetty suoraan hyviä argumentteja asian puolesta, he alkavat toistaa niitä. Tiedotusvälineiden toimittajat kopioivat virkamiesten kertomat asiat suoraan juttuihinsa, koska vain harvoilla erikoisaloilla on toimittajia, joilla on syvällistä asiaosaamista. Useimmissa asioissa poliitikoillakaan ei ole asiaosaamista, joten hekin uskovat virkamiesten kertomiset ja alkavat levittää samaa sanomaa. Sanomaa ei siis levitetä tahallaan propagandamielessä, vaan kukaan ei vaan osaa kyseenalaistaa sitä oikealla tavalla tai osaa vaatia oikeisiin kohtiin perusteluja tai analyysiä.

Päättäjät kyseenalaistavat asiat vasta sitten, jos jokin vakavasti otettava toimija (esim. etujärjestö) esittää heille mielekkäitä kyseenalaistuksia. Joukkoliikennehankkeissa tälläistä lobbaamista tulee lähinnä asukasyhdistyksiltä, joille hankkeet voivat olla LULU, mutta esim. Laajasalon ratikkasillassa Museovirasto on ollut esittämässä kyseenalaistuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Näkisin että suurin hyötyjä kehäradasta on se taho, joka omistaa (tai on joskus omistanut) maa-alueet tulevien asemien ympäristössä. Siitä suunnasta kannattaa siis etsiä tahoa, joka on onnistunut lobbaamaan tämän massiivisen siltarumpuhankkeen päätökseen saakka. En tunne nykyisiä (tai menneitä) maanomistusoloja, joten en ota kantaa siihen keitä tahot ovat. Spekulatiivisia anekdoottejahan tästä on ollut liikkeellä foorumillakin jo kauan aikaa sitten. Varmasti lehmänkauppakin on auttanut: jotta Espoo sai länsimetron, piti Vantaan saada kehärata.
Ratavarren maiden omistajan piti olla Vantaan kaupunki, ja Marja-Vantaan piti olla Vantaan kova ase kilpailussa Espoon ja Helsingin kanssa 1980-luvun nousukauden huumassa. Marja-rataa alkuperäisen Klaukkalan suunnan sijaan sekä radan varren rakentamista suunnitteli Vantaan kaupungin yleiskaavapäällikkö.

Mutta avainasemassa olevat vantaalaiset poliitikot ja virkamiehet junailivat maat itselleen ohi kaupungin ostoaikeiden vuonna 1988. Sitten keinottelijat järjestivät Vantaan kaupunginvaltuustolta päätöksen maiden kaavoittamisesta keinottelijoiden omassa konsulttitoimistossa.

Keinottelu tuli kuitenkin ilmi, hanke pysähtyi ja keinottelijat päätyivät tuomiolle. Yksi heistä päätti päivänsä oman käden kautta. Maat päätyivät valtiolle, joka myi ne lopulta noin 20 vuotta myöhemmin Vantaan kaupungille 60 miljoonalla eurolla, kun keinottelijat maksoivat maista vuonna 1988 vanhoille omistajasuvuille 35 milj. markkaa.

Näin siis syntyi, Pentti Murolen ilmaisua lainaten, hups-hanke. Eli mittava liikennerakentamishanke, joka ilman pitkän tähtäimen suunnittelua ja strategista harkintaa ilmestyy toteutettavaksi kuin tyhjästä. Murole käytti tätä käsitettä Lahdessa Paikallisliikennepäivien esitelmässään sekä myös YLEn aikaisen haastattelussa autottomana päivänä.

Tämä historia ja herrojen nimet löytyvät Risto Hietasen kirjasta Kun kulissit kaatuivat. Kirja käsittelee myös varsin ajankohtaista aihetta, puolueiden rahoitusta. Siis jo 20 vuotta sitten.

Antero
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Näin siis syntyi, Pentti Murolen ilmaisua lainaten, hups-hanke. Eli mittava liikennerakentamishanke, joka ilman pitkän tähtäimen suunnittelua ja strategista harkintaa ilmestyy toteutettavaksi kuin tyhjästä.

Aika uskomatonta, että kaiken tämän jälkeen kyseistä ratahanketta ajetaan edelleen yhtä päättäväisesti eteenpäin. Kerran liikkeelle laitettu juna ei pysähdy vaikka mitä tapahtuisi?
 
Kehärata on ollut useita vuosia vireillä ja missään nimessä ei ole kyse mistään hups-hankkeesta. Vai mainitsiko prof. Murole kehäradan nimenomaisena esimerkkinä ns. hups-hankkeesta? Vai halutaanko nyt uskotella, että prof. Murole sanoi tätä hanketta hups-hankkeeksi, vaikka ei edes ehkä sanonut?
Hups-hankkeita löytyy yllin kyllin maakunnista erilaisten toinen toistaan turhempien tiehankkeiden muodossa, kiitos tämän RAY-puolueen siltarumpupolitiikan.

On kiistaton tosiasia, että pääradan siirto kulkemaan lentoaseman kautta on ollut esillä jo vuosia. Yhtä totta on, että ns. aluepoliittisista syistä sitä on pidetty peikkona, joka tappaa osan maakuntakentistä. Esim. Pohjois-Savon liitto on ollut voimakkaasti ko. ratalinjauksen kannalla, mutta esim. Pirkanmaan ja Turun seuduilla suhtautuminen on ollut täysin toisenlaista. Esimerkiksi Maaherra Rauno Saaren työryhmä esitti jo 3 vuotta sitten, että Turun oikorataa ei linjata kentän kautta.
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:379161,0

Puhuttaessa siis pääradan linjaamisesta kentän kautta pitäisi nyt olla sen verran rehellinen, että hanke ei ole saavuttanut niin laajaa poliittista kannatusta, eikä siitä ole olemassa mitään tarkkoja kannattavuuslaskelmia. Yksi kysymys on itäradan kysymys, joka on melkeinpä pakko ratkaista samassa yhteydessä pääradan siirron kanssa.

Kehärataan, kepun vaalirahoitukseen, metroon ja ties mihin on Suomessa liittynyt ja liittyy edelleen likaista poliittista peliä. Aivan kuten tiehankkeisiin, ja yhteiskunnan maksamiin eritasoliittymiin, joita peltomarketit kaipaavat. Se ei kuitenkaan tee yksittäisistä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantavista hankkeista automaattisesti turhia.

Kehärata on täysin johdonmukaisesti ollut YTV:n ja kuntien listojen kärjessä ja sitä on valmisteltu erittäin huolella. Vantaa pystyy kaavoittamalla ja muillakin toimenpiteillä hyötymään hankkeesta rahallisesti. Kaiken lisäksi asuntorakentamisen velvoitteet täytetään. Kyse on hankkeesta, jonka takana on laaja poliittinen yksimielisyys ja jota on tutkittu erittäin tarkasti. Tätä palstaa seuratessa tuntuu enemmänkin, että hanke ei kelpaa, koska se on peikko, eli raskasta raideliikennettä. Sellainen editti vielä, että on ihan turha puhua "muista maksajista". Pk-seudulla kunnat osallistuvat erittäin merkittävillä summilla ratainfran rakentamiseen, kuten teihinkin. Muistaakseni samanlaisia prosenttiosuuksia ei ole maakunnissa paljon näkynyt. Mutta Helsingiltähän saa ottaa, eikö? Mielenkiintoinen on myös väite jostain "virallisesta totuudesta". Nyt on päädytty laajalla yksimielisyydellä tähän ratkaisuun ja se nyt ei vaan tunnu olevan kaikkien mieleen. Näinhän on aina: karavaani kulkee ja...

Ja tuo ratikkaesimerkki on ihan hauska: 43 min nilkuttamista kentälle: ei kiitos.
 
Viimeksi muokattu:
Kehärata on ollut useita vuosia vireillä ja missään nimessä ei ole kyse mistään hups-hankkeesta. Vai mainitsiko prof. Murole kehäradan nimenomaisena esimerkkinä ns. hups-hankkeesta?

Ei maininnut eikä kehärata olekaan hups-hanke, sehän on ollut tulevaisuudessa toteutettavien hankkeiden listalla ainakin 90-luvulta lähtien. Prof. Murole mainitsi esimerkkinä hups-hankkeesta Lahden oikoradan: sitä ei ollut mukana missään pitkänkään aikavälin suunnitelmissa, mutta yht'äkkiä se vaan päätettiin tehdä. Radasta ei edes ollut suunnitelmia valmiina, vaan rakennustöiden aloittamista varten piti odottaa, että saadaan suunnitelmat tehtyä ensin.
 
Takaisin
Ylös