Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Porvoon radassa ja Lahden oikoradassa on yksi iso ero. Lahden oikoradan reitti oli käytännössä asumaton ja Porvoon radan reitti ei koko pituudeltaan ole. Lisäksi osa asemista (esim. Söderkulla) pitäisi saada asutuksen sisään, joka helposti moninkertaistaa kustannuksen. Asutuilla alueella ratojen rakentaminen on todella paljon kalliimpaa kuin asumattomalla.
Olet oikeassa, siksi Stetson–Harrison-menetelmällä oletan tuon kolmanneksen verran lyhyemmän ja geometrisesti vähemmän kunnianhimoisen radan olevan samassa hintaluokassa Keravan–Lahden radan kanssa, jolloin niitä kymppimiljoonia voidaan käyttää Östersundomin, Söderkullan, Porvoon ja myös Tapanilan erityisolosuhteisiin.

---------- Viesti lisätty kello 11:34 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:28 ----------

Jaahas, myönnettäköön, että stetsonini lensi vähän väärään suuntaan, jos Straficaa on uskominen – Porvoon rata maksaisikin hulppeat 700–750 miljoonaa! http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/os...ssuunnitelma_liikennejarjestelmaarviointi.pdf
 
Suuri muutos VR:n lähiliikennekartassa: nyt ensimmäistä kertaa linja on kuvattu käyttämättä pystysuoraa viivaa. Kehärata tuskin saa näin laimean käsittelyn?
Lahi_reittikartta_Fi.png
 
Suuri muutos VR:n lähiliikennekartassa: nyt ensimmäistä kertaa linja on kuvattu käyttämättä pystysuoraa viivaa. Kehärata tuskin saa näin laimean käsittelyn?

Lisätään tuohon nyt, mikä ei tähän ketjuun kuitenkaan kuulu, että Keravan ja Kirkkonummen asemat (HSL:n seutu3 -alue) ovat saaneet violetin värin ja G-juna poistettu.

Kehärata todennäköisesti yhdistetään I - ja M-juniin kivalla kaarella tai vaakasuoralla viivalla M:n ja I:n välillä jossei kaartevia linjoja haluta käyttää.
 
Olisi kyllä ihan älyttömän hienoa ja näppärää, jos tekisivät ihan kunnolliset lähijuna- ja metroliikennekartan, joka perustuisi tietyin yksinkertaistuksin maantieteeseen. Auttaisi jopa hahmottamaan Helsingin seutua muutoinkin. Noi pitkät lineaariset palkit alkaa olla yhä epäkäytännöllisempia ja epäkäytännöllisempiä kun liikenne laajenee. Ja uusin lisäys oli jo aika järkyttävä :(
 

Ei hullumpi. Otaksun että lukumäärät ovat lähijunia ja tämän päälle tulevat kaukojunat? Tämä olisi ihan realistinen toteuttaa, ja paljon edullisempi kuin Lentorata vaikka tarjoaa lähes saman palvelutason. Itse Kehärata ei tietysti tässä kuvassakaan näytä hirveän perustellulta, mutta sille ei voi kauheasti mitään, kun se on jo ajettu läpi väkisin. 20 min vuoroväli lentoasemayhteyksillä on ihan linjassa Saksan S-Bahnien kanssa (ainakin München ja Düsseldorf) ja olisi aika vaikea argumentoida, että Helsinki kaupunkina tarvitsisi välttämättä tiheämpää yhteyttä. Varsinkin ottaen huomioon Kehäradan projektoidut matkustajavolyymit, jotka ovat paremmin pikaraitiotielle kuin raskaalle paikallisjunalle sopivaa luokkaa.
 
Otaksun että lukumäärät ovat lähijunia ja tämän päälle tulevat kaukojunat? Tämä olisi ihan realistinen toteuttaa

Kuvassa on Lentoasemalla lähiliikenteen juna 10 min välein ja lisäksi samalla raideparilla (oletan) kaikki Pääradan kaukoliikenteen junat. Miten realistista mahtaa olla? Toinen asia on sitten se, että pisimmät Pääradan junat eivät taida mahtua 230 m laiturille.
 
Kuvassa on Lentoasemalla lähiliikenteen juna 10 min välein ja lisäksi samalla raideparilla (oletan) kaikki Pääradan kaukoliikenteen junat. Miten realistista mahtaa olla? Toinen asia on sitten se, että pisimmät Pääradan junat eivät taida mahtua 230 m laiturille.

Ei sanottu ovatko kaikki pääradan junat siellä. Huomattava osa ainakin voisi olla. Pisimmät ja raskaimmat voisivat olla ongelma, mutta toisaalta jos tällainen lisätunneli Pasilasta Kehäradalle rakennetaan, niin on aika pieni asia miettiä liikennöintikonseptia osittain uusiksi. Eihän sekään ole kirkossa kuulutettu etteikö lentoaseman laitureita voisi jossain vaiheessa pidentää: ei varmasti halpaa touhua, mutta kenties mahdollista? Aika paljon kaikenlaista voi tehdä ja silti ollaan pienemmässä budjetissa kuin Lentorata. Toki Lentorata sinällään olisi äärettömän hyödyllinen, mutta olisiko lopultakin aika pohtia miten saadaan sovellettua 80/20-periaatetta infrainvestointeihin? Siis miten saataisiin 80 % hyödyistä 20 %:lla investoinneista. Ehkä saataisiin joskus valmistakin eikä tarvitsisi odotella 2100-luvulle kuten tyypillisissä suomalaishankkeissa?
 
Mites nuo ulottuvuudet menee? Mahtuuko kaksikerroskalusto Kehäradan tunneliin? Mahtuuhan se normaaliradallakin piuhan alle, eli sinänsä voisi kuvitella, että mahtuisi. Mahtuuhan ne tunneleihin, jotka on jo aiemmin tehtyjä.
 
Mites nuo ulottuvuudet menee? Mahtuuko kaksikerroskalusto Kehäradan tunneliin?

Mahtunee. Ajolanka kaiken järjen mukaan on suurinpiirtein nimelliskorkeudellaan, koska kaluston virroittimet on suunniteltu toimimaan parhaiten sillä korkeudella. Vaikka ajolanka olisi alimmalla nykyään sallitulla tasolla (kuten se on joidenkin siltojen kohdalla), mahtuu kaksikerrosvaunu silti ali.
 
Mites nuo ulottuvuudet menee? Mahtuuko kaksikerroskalusto Kehäradan tunneliin?

Muistaakseni Kehäradan suunnittelun aikoihin lähijunien kalustoksi jopa suunniteltiin kaksikerroskalustoa yhtenä vaihtoehtona. Junakalusto Oy:hän jopa teki tarjouspyynnön joko 55-metrisistä kaksikerrosjunista tai 75-metrisistä yksikerrosjunista. Ei olisi tehnyt, jollei kaksikerroskalusto mahtuisi Kehäradalle.

Onneksi kuitenkin päädyttiin jälkimmäiseen. Metromaiseen liikenteeseen kapea portaikko ei yksinkertaisesti sovi. IC2-junien ja Sm4:n korvaajaksi InterRegio-tyyppiseen liikenteeseen se Talgo 22 olisi kyllä ollut mainio.
 
Takaisin
Ylös