H:gin asetinlaitteen remontti ei ole uudishanke, vaan se kuuluu olemassolevan rataverkon ylläpitoon. Samaa voi sanoa osittain myös Snj–Ol -rataosan perusparannuksesta. Perusparannukset ylipäätään ovat olemassolevan radan normaalia ylläpitoa, joka vaan tapahtuu aika harvoin, koska radan rakenteet ovat pitkäikäisiä. Muuttaminen kaksoisraiteeksi on uudishanke, mutta sen toisen raiteen kunnostaminen on perusparannusta eli olemassaolevan ylläpitoa.
Välillä on vaikea erottaa, mikä on perusparannusta ja mikä uudisrakentamista. Minä olen käsittänyt, että Seinäjoki - Oulu välille ollaan suunnittelemassa ja tekemässä vähän samanlaista "peruskorjausta" kuin tehtiin maantiepuolella viitostielle Lusin ja Mikkelin välillä. Sitä kutsuttiin suurimmalta osin perusparannukseksi, vaikka montaakaan metriä vanhaa tietä ei jäänyt jäljelle. Käytännössä koko matkalle rakennettiin uusi tie suunnilleen samaa linjausta pääosin noudattaen ja vanha tie purettiin sitten pois. Seinäjoki - Oulu välillä on käsittääkseni paljon rataa, jossa pohja pettää pahasti, kun radalle ei ole koskaan rakennettu nykyiset kuormat kestäviä perustuksia ja maaperä on savea tai suota. Lisäksi toki Snj-Ol radalle tulee pitkät pätkät kaksiraiteista osuutta ja pidempiä kohtauspaikkoja.
Suomessa on muuten erilaista rataa, aikoinaan esimerkiksi Riihimäki - Pietari rata rakennettiin Suomen puolella harjun päälle ja suoraksi, joten Lahti - Luumäki väliä ei ole samalla lailla tarvinnut viime vuosien korjauksissa rakentaa uusiksi kun pohja pitää ja rata on jo valmiiksi varsin suora.
Myös Helsingin ratapihalla on kyse osin myös ratojen uudelleen rakentamisesta ja perusteellisesta tekniikan uudistamisesta.
---------- Viesti lisätty kello 20:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:19 ----------
Niin on. Sillä kaikkien uudishankkeiden edelle ajaa olemassaolevan rataverkon ylläpito. Ei ole kovin suurta järkeä päästää nykyinen noin 6000 km:n rataverkko rapautumaan siksi, että tehdään esim. 7 km tunnelia Helsingin alle.
Ei minusta uudisrakentamista voi kokonaan lopettaa. Kasvuedellytyksille tärkeitä ratahankkeita, kuten Pisara, Espoon kaupunkirata tai kaivosradat pitää pystyä toteuttamaan riittävästi, ei infraa voi kasvualueilla jättää rapautumaan.
Esimerkkeinä jatkuvien investointien merkityksestä voidaan ottaa kaksikosta Pariisi ja Lontoo eli Ranska ja Britannia. Molemmissa oli suunnilleen samantasoinen joukkoliikenne ja lentoinfra 60 vuotta sitten. Sen jälkeen ranskalaiset ja britit valitsivat eri tien. Pariisissa panostettiin jatkuvasti joukkoliikenteen kehittämiseen ja Lontoossa tehtiin pitkälti vain välttämättömimmät uudistukset.
Nyt Pariisissa on oikein toimiva ja sujuva joukkoliikenneverkko ja lentokentätkin toimivat ihan mukavasti. Lontoossa sen sijaan tuskaillaan yhä sietämättömämmän ruuhkautumisen kanssa ja matka-ajat ovat viisikymmenluvun tasolla.
Sama tilanne on nopeissa junissa, Ranskassa kulkevat TGV:t joka puolelle ja Britanniassa madellaan. Myös muissa isoissa kaupungeissa on samanlainen tilanne, esimerkiksi Manchesterin liikennejärjestelmä ei ole paljon kehittynyt, kun Ranskan kaupungeissa on paljon uusia automaattimetroja ja ratikoita.
Minusta Helsingin seudulle ja Suomelle sopii paremmin Ranskan kuin Britannian malli.
