Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Onneksi kuitenkin päädyttiin jälkimmäiseen. Metromaiseen liikenteeseen kapea portaikko ei yksinkertaisesti sovi. IC2-junien ja Sm4:n korvaajaksi InterRegio-tyyppiseen liikenteeseen se Talgo 22 olisi kyllä ollut mainio.

Pariisin RER:ssä on ainakin linjalla C kaksikerroskalustoa. Konfiguraatio on kuitenkin erilainen kuin IC2-vaunuissa. Sisäänkäynnit ovat kaksilehtiset ovet lähellä vaunun päätyjä korkealattiaisessa osassa ja keskellä on kaksikerrososastot siten että alakertaan mennään yhdet rappuset alas ja yläkertaa yhdet rappuset ylös. Tämän lisäksi vaunun päissä on korkealattiasuudella muistaakseni muutama penkki.
 
Pariisin RER:ssä on ainakin linjalla C kaksikerroskalustoa. Konfiguraatio on kuitenkin erilainen kuin IC2-vaunuissa. Sisäänkäynnit ovat kaksilehtiset ovet lähellä vaunun päätyjä korkealattiaisessa osassa ja keskellä on kaksikerrososastot siten että alakertaan mennään yhdet rappuset alas ja yläkertaa yhdet rappuset ylös. Tämän lisäksi vaunun päissä on korkealattiasuudella muistaakseni muutama penkki.
Myös Zürichin S-Bahn perustuu muutamaa marginaalista erikoistapausta lukuun ottamatta kaksikerroksiseen junakalustoon. Sisäänkäynneiltä on sielläkin siirtymistä puoli kerrosta joko ylös tai alas päin riippuen siitä, kummassa kerroksessa aikoo matkustaa. Muistaisin nähneeni ratkaisuja muuallakin - toki joissakin tapauksissa lähempänä taajamajunamaisia reittejä.
 
Viimeksi muokattu:
Pariisin RER:ssä on ainakin linjalla C kaksikerroskalustoa. Konfiguraatio on kuitenkin erilainen kuin IC2-vaunuissa. Sisäänkäynnit ovat kaksilehtiset ovet lähellä vaunun päätyjä korkealattiaisessa osassa ja keskellä on kaksikerrososastot siten että alakertaan mennään yhdet rappuset alas ja yläkertaa yhdet rappuset ylös. Tämän lisäksi vaunun päissä on korkealattiasuudella muistaakseni muutama penkki.

Sitten tietysti kun yksikerroskaluston kapasiteetti ei riitä, on pakko laittaa kaksikerroksista. Tuskin RER C:lläkään sitä huvikseen on laitettu ennen kuin yksikerroksinen kapasiteetti loppui.

Talgo 22 tosin olisi tehty ihan erilaiseksi. Siinä koko juna oli matalalattiaista ja vaunujen ylikulku molemmissa kerroksissa. Muistaakseni yksikössä oli neljä ovea ja jokaisen kohdalla portaat yläkertaan. Tuo RERin malli ei taida soveltua suomalaiselle laiturikorkeudelle vaan vaatisi korkeammat laiturit.

Tällaista näyttäisi RER A:lla olevan: http://en.wikipedia.org/wiki/Altéo Tuosta en kyllä pysty suoraan sanomaan, mikä laiturikorkeus on. Ei se ihan metron tasoa taida olla, mutta tuskin on vain 550 mm.
 
Tällaista näyttäisi RER A:lla olevan: http://en.wikipedia.org/wiki/Altéo Tuosta en kyllä pysty suoraan sanomaan, mikä laiturikorkeus on. Ei se ihan metron tasoa taida olla, mutta tuskin on vain 550 mm.

Kysymys RER:n laiturikorkeudesta on historian painolastista johtuen kompleksisempi kuin luulisi. Tästä dokumentista sivulta 44 löytyy kartta Pariisin alueen laiturikorkeuksista. Nimelliskorkeudet RER A:lla ovat yli 1000 mm, mutta RER C:llä pääsääntöisesti 550-600 mm, mutta poikkeuksia on (pahimpana ihan keskustassa Saint-Michel Notre Dame 380 mm). Useimmissa tapauksissa junan lattiataso on laituria ylempänä. RER A:lla ollaan lähellä laiturikorkeutta, parhaimmillaan vain muutaman sentin ero. Mutta käytännössä RER C:llä matkustettaessa täytyy kiivetä parin portaan verran ylöspäin päästäkseen junaan sisään. Kaksikerrosvaunuissa alatasolle taas mennään tuosta junan lattiatasosta portaat alaspäin.

Dokumenttia eteenpäin selaamalla löytyy keskustelua eri vaihtoehdoista laiturikorkeuksien ja junan lattiakorkeuksien yhteensovittamiseksi sekä kuvasto käytössä olevasta kalustosta, mukana hyviä kuvia joissa näkyy myös millaisia portaita kaluston ovella on ja miten suhtautuvat laituriin.
 
Viimeksi muokattu:
Voisi siis todeta, että kun esteettömyys joka tapauksessa on mahdotonta, siihen ei kannata kiinnittää huomiota. Mutta Suomessa kun se on, siitä vähintään pitää pitää kiinni. Eli sanoisin siis, että kaluston lähtökohta täytyy olla, että alakerta on laituritasolla ja ja yläkerta kokoportaat siitä ylöspäin. Ja että laituritason rakentaminen välikerrokseen ei onnistu eikä olisi ainakaan hyödyllistä.

Mutta siis RERillä kai on kaksikerroksiseen siirrytty, kun yksikerroksinen kapasiteetti loppui. Eli siis että vapaaehtoisesti ei minusta edelleenkään kannata kahden kilometrin pysäkkivälillä kaksikerroksisiin siirtyä. Asiaan toki vaikuttaa myös pysäkkivälin lisäksi keskimääräisen matkan pituus. Lähes 200 km pitkällä RERillä kai tehdään suurempi osuus pitkiä matkoja kuin meidän 50 km pitkällä Kehäradalla (joka on pisin kaupunkiratayhteys).
 
Kehäradan uusi arvioitu valmistumisaika on kesällä 2015, koska aikataulua tarkistettiin lentoaseman maaperästä löytyneen glykolin aiheuttamien lisätöiden vuoksi. Lisäksi on päätetty, että Vehkalan asema toteutetaan yhtäaikaa neljän jo suunnitellun aseman kanssa. Myös Kivistön aseman kattaminen ja kolmannen sisäänkäynnin rakentaminen toteutuu samanaikaisesti radan avaamisen kanssa.

Liikenneviraston tiedote
 
"Vehkalasta suunnitellaan tärkeää työpaikka-aluetta Vantaalla, ja siksi Vantaa halusi aseman mukaan Kehäradan ensimmäiseen vaiheeseen, kertoo Kehäradan Vantaan projektipäällikkö Harri Johansson."

Koska pääkaupunkiseudulla onkin niin paha pula toimistoneliöistä ja moottoritiebisnesparkeista. Just joo.
 
"Vehkalasta suunnitellaan tärkeää työpaikka-aluetta Vantaalla, ja siksi Vantaa halusi aseman mukaan Kehäradan ensimmäiseen vaiheeseen, kertoo Kehäradan Vantaan projektipäällikkö Harri Johansson."

Koska pääkaupunkiseudulla onkin niin paha pula toimistoneliöistä ja moottoritiebisnesparkeista. Just joo.

Hmm. Ehkäpä pulaa onkin uusista ja käytännöllisistä toimistotiloista, jonne pääsee nopeasti julkisilla lentokentältä? Miksi kaikkien pitäisi puskea jonnekin Ruoholahteen?
 
Ehkäpä pulaa onkin uusista ja käytännöllisistä toimistotiloista, jonne pääsee nopeasti julkisilla lentokentältä? Miksi kaikkien pitäisi puskea jonnekin Ruoholahteen?

Tosiaan hienoa, jos lentokentän lukuisten asukkaiden ei tarvitse matkustaa Ruoholahteen asti töihin :)
 
Tosiaan hienoa, jos lentokentän lukuisten asukkaiden ei tarvitse matkustaa Ruoholahteen asti töihin :)

Ajattelin lähinnä firmoja, joilla on paljon liikennettä maakuntiin tai maailmalle, mutta eipä autoilevien ympäryskuntalaistenkaan tarvitse vaivautua tietullien uhkaamaan Helsinkiin, jos konttori sijaitsisi tuolla...
 
Ajattelin lähinnä firmoja, joilla on paljon liikennettä maakuntiin tai maailmalle, mutta eipä autoilevien ympäryskuntalaistenkaan tarvitse vaivautua tietullien uhkaamaan Helsinkiin, jos konttori sijaitsisi tuolla...

Mä kun luulin sun pointiksi hyvät joukkoliikenneyhteydet. Ja hyvien autoiluyhteyksien päässä kehyskunnista sitä toimistotarjontaa nimenomaan on. Aika harvalla firmalla on niin paljon liikennettä maailmalle/maailmalta, että se syrjäyttäisi tarpeena työntekijöiden hyvät kulkuyhteydet. Lentokentälle kun saa aina taksin. Ja maakuntiin tuolta on lähinnä autoyhteys. Ja niitä taas löytyy muualtakin.
 
Mä kun luulin sun pointiksi hyvät joukkoliikenneyhteydet. Ja hyvien autoiluyhteyksien päässä kehyskunnista sitä toimistotarjontaa nimenomaan on. Aika harvalla firmalla on niin paljon liikennettä maailmalle/maailmalta, että se syrjäyttäisi tarpeena työntekijöiden hyvät kulkuyhteydet. Lentokentälle kun saa aina taksin. Ja maakuntiin tuolta on lähinnä autoyhteys. Ja niitä taas löytyy muualtakin.

Hyvät joukkoliikenneyhteydet yhdistettyinä siihen, että autollakin pääsee paikalle ei ole huono yhdistelmä. Jos toimistolle pääsee kymmenen minuutin välein keskustasta lähtevällä junalla (tai kahdellakin vaihtoehdolla), ei yhteys ole todellakaan huono. Pääradan ja Vantaankosken radan vaikutuspiireissä asuvien ihmisten määrä lasketaan kuitenkin sadoissa tuhansissa. Vai katsotaanko matkan sujuvuus ainoastaan Espoosta tai itäisestä Helsingistä?

Noissa takseissa kentältä on sellainen piirre, että työnantaja joutuu ne maksamaan. Jos taksikuitin sijaan matkalaskulle tuleekin 1/10 hintainen paikallisjunamatka, niin se on firmalle pelkkää säästöä.
 
Noissa takseissa kentältä on sellainen piirre, että työnantaja joutuu ne maksamaan. Jos taksikuitin sijaan matkalaskulle tuleekin 1/10 hintainen paikallisjunamatka, niin se on firmalle pelkkää säästöä.

Aika harvassa firmassa tulee taksikuitteja niin paljon, että sen takia kannattaisi sijoittautua paikkaan, jonne työntekijät pääsevät huonosti. Petaksessa nyt vain ei Kehäradasta huolimatta ole kovin kummoiset joukkoliikenneyhteydet. Sitä voi verrata siihen, kuinka paljon toimistot kiinnostavat Keravalla tai Kauklahdessa. Ei sen yhteydet ehkä huonot ole, mutta kun toimistotilasta on ylitarjontaa paljon parempienkin yhteyksien varrella. Vaikkapa nyt Pitäjänmäellä. Eli miksi rakentaa lisää keskinkertaisten yhteyksien toimistotilaa, jos hyviäkään ei käytetä?
 
Vs: Pisararata

EDIT: Kehärata poistaa käännöt I- ja M-junilta myös maakunnissa, mutta siellä on mahdollisuus aikaa tasata ja kiriä Lentokentällä, 10 minuutin vuorovälin vuoksi (Pisarassa 5). Oletan siis, että Lentoasemalle tulee jokusen minuutin seisahdus, viimeistään Pisaran myötä.

Voi hyvä isä sentään... Jos noin "nerokkaasti" toimitaan niin sehän on sitten kalliin tunnelin mahdollisimman tehokasta käyttöä? Syödä kapasiteettia linjalla seisomalla?

Itse pidän edelleen kiinni siitä ajatuksesta että ennemmin tai myöhemmin, olettaen että lentorataa ei ole vielä olemassa, on pakko saada ajettua edes rajoitetusti kaukojunia lentoasemalle kehärataa pitkin. Olkoot sitten kyseessä vaikka kaukojunakäyttöön sisustetut Flirtit tai mitkä hyvänsä vekotukset, joilla on sama tekninen suorituskyky kuin Sm5:llä jottei siitäkään päästä valittamaan. Jos kehäradan normaali liikennöinti tapahtuu 10 minuutin vuorovälillä, ei liene mahdotonta esim. kerran tai pari tunnissa ujuttaa väliin yhtä kaukojunaa, jolla olisi ympäröiviin lähijuniin 5 min vuoroväli. Kyseiset kaukojunat pysähtyisivät vain lentoasemalla, mutta ne voisi ihan hyvin synkronoida aikataulullisesti lähijunien vuorovälin kanssa siten, että niiden linjanopeus on hieman alhaisempi kun pysähdyksiä ei ole väliasemilla. Tällöin vuoroväli pysyisi tasaisena 5 minuuttina, minkä ei kai pitäisi olla ongelma nykyisellekään kulunvalvonnalle, jolta ilmeisesti onnistuisi jopa 4 minuuttia? Varsinkin kun muulloin vuoroväli olisi edelleen sen 10 minuuttia, mikä mahdollistaisi sen että häiriö kaukojunavuoron kanssa ei vaikuttaisi negatiivisesti kuin välittömästi seuraavaan lähijunaan -- sitä seuraavaan mennessä epätäsmällisyydestä olisi ehditty joka tapauksessa jo toipua.

Jos tuota väitetään mahdottomaksi niin toinen vaihtoehto lienee ruveta kampanjoimaan kehäradan lähijunaliikenteen vuorovälin muuttamiseksi 15 minuuttiin 10 minuutista? Silloin taatusti väliin mahtuisi 7 min vuorovälillä myös kaukojunia. Ja toisaalta lähijunaliikenteen liikennöintikustannukset alenisivat kun tunnissa ajettaisiin 6 junan sijasta 4 junaa. Silti palvelutaso ei heikkenisi radikaalisti, kun keskimääräinen odotusaika kasvaisi 5 minuutista 7,5 minuuttiin eli 2,5 minuuttia odotusta lisää. Ja tuskin linja tässä vaiheessa on niin kuormitettu, että vuoromäärän harventaminen saisi ihmiset matkustamaan kuin sillit suolassa? Kehäradallehan ennustetaan suunnilleen raitiolinjan verran matkustajia, jotka varmaan mahtuisivat 4 junaan tunnissa ihan hyvin? Mutta sanotaan niin että tämä idea on jokerikortti, jonka vedän taskusta vasta sitten kun joku rupeaa vastustamaan kaukojunien ajamista sillä perusteella, että 5 min vuoroväli ei ole mahdollinen. ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Pisararata

Voi hyvä isä sentään... Jos noin "nerokkaasti" toimitaan niin sehän on sitten kalliin tunnelin mahdollisimman tehokasta käyttöä? Syödä kapasiteettia linjalla seisomalla?

Hmph. Ei sinne Kehäradalle nyt muutenkaan tule 10 minuuttia lyhyempää vuoroväliä, niin mitä haittaa?
 
Takaisin
Ylös