Suomen ja Viron välisen tunnelin kustannukset voisi arvioida uudelleen, todetaan Turun yliopiston, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun, Merikotka-tutkimuskeskuksen ja Viron Meriakatemian laajassa tutkimuksessa.
Viime vuonna alkaneen tutkimuksen tavoitteena on hakea ratkaisuja huoltovarmuuden turvaamiseksi kriisitilanteissa. Vielä kesken olevan tutkimuksen rahoittajina ovat Euroopan unioni, Viron Meriakatemia, Huoltovarmuuskeskus ja Varsinais-Suomen liitto.
Tutkimus painottuu meri- ja maakuljetusten tehostamiseen normaalitilanteessa, mutta myös kriisien yllättäessä.
Raportissa otetaan kantaa Suomen ja Viron välisen tunnelin mahdolliseen rakentamiseen. Tutkijoiden mukaan tunneli ei missään mielessä ole kustannustehokas ratkaisu normaalitilanteessa, mutta kriisien yllättäessä se maksaisi itseään takaisin. Samalla se myös lisäisi huoltovarmuutta.
Arvioiden mukaan tunnelin rakentaminen maksaisi 6-7 miljardia euroa. Se nopeuttaisi maantie- ja rautatieliikennettä Suomen ja esimerkiksi Saksan välillä kymmenillä tunneilla.
Tutkijat esittävät, että Suomen ja Viron välisen tunnelin rakentamiskustannukset pitäisi laskea uudelleen vaihtoehtoiskustannusten kautta.
- Ainoastaan niin kutsutulla satamalakkovaikutuksella nämä vaihtoehtoiskustannukset riittävät kattamaan useissa tapauksissa kannattamattomaksi todetun Suomen ja Viron välisen tunnelin rakennusprojektin, kun tarkasteluvälinä on 30 vuotta, tutkijat toteavat.
- Jos mukaan otetaan luonnonmullistuksien ja esimerkiksi Itämeren merikuljetusten suuremman öljyvuodon mahdollisuus, niin näin laskettu kannattavuus nousee entisestään.
Korvaisiko maakuljetus lentorahdin?
Islannin tulivuorenpurkaus on lamauttanut lähes koko Euroopan lentoliikenteen. Vaikka lentorahdin osuus Suomeen koko tuonnista on vain noin 0,1 prosenttia tonneissa mitattuna, voi sen merkitsevyys pitkissä häiriötilanteissa, kuten lakkojen, onnettomuuksien ja luonnonilmiöiden kohdatessa olla suuri tietyille toimialoille.
- Jos yllättävät häiriötilanteet jatkuvat kovin pitkään, muut kuljetustavat ja varmuusvarastot tulevat yrityksillä lisääntymään. Yritysten hankinta- ja logistiikkastrategiat ja jopa teollisuuden sijoittelu tulee tulevaisuudessa muuttumaan, sillä kiristyvä öljyn hinta ja tiukemmat ympäristömääräykset nostavat kuljetuskustannuksia, toteaa logistiikan professori Ulla Tapaninen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta.
- Kumipyörä- ja raidepuolella voidaan vastata lentorahdin aiheuttamaan kysyntään, sillä kapasiteettia on riittävästi kummallakin vapaana. Tämä siis tilanteessa, jos ja vain jos lähialueilla on lentokapasiteettia käytössä. Ainoastaan Suomen lentokapasiteetin ollessa pois käytöstä, voitaisiin hyödyntää lähialueiden lentokapasiteettia erityisesti Ruotsin, Tanskan ja Saksan osalta, sillä näillä alueilla sijaitsevat tiettyjen lentoyhtiöiden suuret keskuskentät, toteaa logistiikan professori Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Tärkeintä näissä tulevaisuuden epävarmoissa tilanteissa on tutkijoiden mukaan se, että Suomella on kaikkiin naapurimaihin hyvät ja toimivat suhteet. Kyseessä ei ole ainoastaan Suomen ja Viron yhteistyö, vaan Ruotsi, Saksa ja Venäjä on otettava täysimääräisesti mukaan toimintaan.
