Rail Baltica

Tässä täysin hypoteettinen ideaheitto. Olisi hienoa jos asiantuntijat kertoisivat, mikä tässä mättää, tai miksei tällaisesta ole puhuttu (vai onko?).

Ennen kuin rakennetaan kokonaan uusia, superkalliita ratoja, eikö nykyresursseillakin realististen parannustöiden avulla voitaisi alkaa liikennöidä hitaahkoja (<120km/h) yöjunia Tallinnasta Riian kautta Vilnaan? Lähtö alkuillasta Tallinnasta, Riiassa myöhään illalla/iltayöstä, aamulla Vilnassa. Jos ei aivan kirkkaasti nopeudessa, niin ainakin matkustusmukavuudessa nuo päihittäisivät bussit mennen tullen. Liettuan ja Puolan rajan ratatöiden jälkeen vaihtamalla junaa Kaunasissa myös Puola ja sitä kautta Keski-Eurooppa olisivat Tallinnasta käsin junailtavissa, mikä vetäisi varmasti matkustajia myös Suomesta.

Nykylinjauksia katsomalla reitti olisi (jo käynnissä olevia) parannustöitä vaille valmis, ja vanhan itäblokin makuuvaunukalustoa tulee oletettavasti poistumaan käytöstä alkavan vuosikymmenen aikana. Entä mitä käy VR:n vanhojen sinisten makuuvaunujen poistuessa käytöstä? Olisiko niitä teknisesti mahdollista liikennöidä tällä reitillä?

En jostain syystä keksi, mikä tässä ideassa on hullua. Ikään kuin Rail Baltica -suurnopeusratahaaveilu muistuttaisi pk-seudun metrohaaveilua: sitten joskus vuosikymmenten päästä saatetaan ehkä alkaa tehdä jotain niin suurta, että nyt ei tarvitse tehdä mitään.

Millaistahan olisi aloittaa interrail Tallinnasta EuroCity "Arvo Pärtillä".

jpe sanoi:

eikö nykyresursseillakin ... voitaisi alkaa liikennöidä hitaahkoja (<120km/h) yöjunia Tallinnasta Riian kautta Vilnaan? Lähtö alkuillasta Tallinnasta, Riiassa myöhään illalla/iltayöstä, aamulla Vilnassa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Matkustin syksyllä 1997 Tallinnasta yöjunalla Liettuan Sestokaihin, jossa tapahtui vaihto Varsovaan menevään päiväjunaan, joka oli perillä iltapäivällä. Ehkä joku asiantuntija kertoo, miksi tällainen tai Vilnaan päättyvä juna ei kulje nykyään?

Jouni Seilonen sanoi:

Matkustin syksyllä 1997 Tallinnasta yöjunalla Liettuan Sestokaihin, jossa tapahtui vaihto Varsovaan menevään päiväjunaan, joka oli perillä iltapäivällä. Ehkä joku asiantuntija kertoo, miksi tällainen tai Vilnaan päättyvä juna ei kulje nykyään?

Klikkaa laajentaaksesi...

Bussiin verrattuna harvoin kulkeva, hidas ja kallis => liian vähän matkustajia.

Max sanoi:

Bussiin verrattuna harvoin kulkeva, hidas ja kallis => liian vähän matkustajia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos vuonna 1997 on pässyt yhdellä vaihdolla noin vuorokaudessa Tallinnasta Varsovaan niin, että yön on voinut viettää makuuvaunussa, niin ihmettelen tosissani, miten bussit ovat vetäneet matkustajat junista. Eurolinesin aikatauluja katsellessa bussi ei tänä päivänäkään ole (juurikaan) tuota nopeampi, ja matkustusmukavuutta lienee turha näiden välillä verratakaan.

Olin itse spekuloinut yhteyden puutteen olevan jäänne neuvostoajoilta - että liikenteen painopistettä oltaisiin silloin poliittisista syistä kallistettu Leningradiin, ja pohjois-etelä -suuntaiset yhteydet sen takia lakkautettu. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole.

jpe sanoi:

Jos vuonna 1997 on pässyt yhdellä vaihdolla noin vuorokaudessa Tallinnasta Varsovaan niin, että yön on voinut viettää makuuvaunussa, niin ihmettelen tosissani, miten bussit ovat vetäneet matkustajat junista. Eurolinesin aikatauluja katsellessa bussi ei tänä päivänäkään ole (juurikaan) tuota nopeampi, ja matkustusmukavuutta lienee turha näiden välillä verratakaan.

Olin itse spekuloinut yhteyden puutteen olevan jäänne neuvostoajoilta - että liikenteen painopistettä oltaisiin silloin poliittisista syistä kallistettu Leningradiin, ja pohjois-etelä -suuntaiset yhteydet sen takia lakkautettu. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole.

Klikkaa laajentaaksesi...

Itse matkustin junilla Baltiassa 1995 ja tein sen havainnon että Latviassa ja Liettuassa radat olivat hyväkuntoisia mutta Virossa ei. Yöjunamatka oli sangen epämukavaa koska koko Virossa olivat kiskot hitsaamattomia ja Valgan ja Tarton välillä koko rata ala-arvoisessa kunnossa. Toisaalta Siian ja Tallinna välisessä yöjunassa oli täyttä ja siihen aikaan kulki peräti 2 yöjunaa /suunta sillä reitillä.

Kuvittelisin että Baltian yöjunat tulivat kannattamattomia mm siksi että ne sitoivat paljon henkilökuntaa, vanhoissa neuvostomallisissa junissa piti olla 1 konnari tai vaunuemäntä joka vaunua kohden. Toinen mahdollinen syy lienee että tavaraliikenne, varsinkin öljyjunat, Venäjältä Viron ja Latvian satamiin veivät niin paljon ratakapasiteettia että ne oli priorisoitu matkustajajunien edelle.

t. Rainer

R.Silfverberg sanoi:

Kuvittelisin että Baltian yöjunat tulivat kannattamattomia mm siksi että ne sitoivat paljon henkilökuntaa, vanhoissa neuvostomallisissa junissa piti olla 1 konnari tai vaunuemäntä joka vaunua kohden. Toinen mahdollinen syy lienee että tavaraliikenne, varsinkin öljyjunat, Venäjältä Viron ja Latvian satamiin veivät niin paljon ratakapasiteettia että ne oli priorisoitu matkustajajunien edelle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Lisäksi Baltian maat olivat tuolloin autoistumassa hyvin nopeasti, eikä junayhteyttä toisaalta markkinoitu Suomessa millään lailla vaihtoehtona Keski-Euroopan lennoille. Ennen Baltian maiden EU-jäsenyyttä oli rasitteena vielä yölliset tarkastukset jokaisen rajanylityksen yhteydessä.

Nykyään junayhteyden esteenä on Baltian edelleen voimakkaana jatkuva autoistuminen ja halpalennot niin Baltiasta, kuin Suomestakin Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

Move on sanoi:

Lisäksi Baltian maat olivat tuolloin autoistumassa hyvin nopeasti, eikä junayhteyttä toisaalta markkinoitu Suomessa millään lailla vaihtoehtona Keski-Euroopan lennoille. Ennen Baltian maiden EU-jäsenyyttä oli rasitteena vielä yölliset tarkastukset jokaisen rajanylityksen yhteydessä.

Nykyään junayhteyden esteenä on Baltian edelleen voimakkaana jatkuva autoistuminen ja halpalennot niin Baltiasta, kuin Suomestakin Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on. Lisäksi muistan että suomalaista mediaa myöten leviteltiin huhuja Baltian yöjunissa hääräävistä rosvoliigoista jotka putsaavat matkustajat heidän nukkuessaan. Kukaan ei toisaalta välittänyt siitä että Baltian läpi autolla ajamisessa oli kanssa omat riskinsä ja että bussit olivat monasti romukuntoisia ja että rajanylitys maantie-raja-asemalla saattoi viedä useita tunteja. Sitä Baltian läpi kulkevaa junaa olisi esim Suomen VR voinut vanhoilla sinisillä vaunuillaan operoida, viimeistään maiden liityttyä EU:hun mutta eipä ole näkynyt.

t. Rainer

Matkustin kesällä linja-autolla Tallinnasta Riikaan. Bussi oli tilava, siinä oli kolme istuinta rivissä (1+2) ja reilusti jalkatilaa. Ilmainen WLAN, lisäksi autoemäntä tarjoili kahvia, virvokkeita, pikkupurtavaa ja mm. salaattiannoksia.

Suomalaisiin busseihin verrattuna Baltiassa ollaan ihan toisella tasolla.

petteri sanoi:

Matkustin kesällä linja-autolla Tallinnasta Riikaan. Bussi oli tilava, siinä oli kolme istuinta rivissä (1+2) ja reilusti jalkatilaa. Ilmainen WLAN, lisäksi autoemäntä tarjoili kahvia, virvokkeita, pikkupurtavaa ja mm. salaattiannoksia.

Suomalaisiin busseihin verrattuna Baltiassa ollaan ihan toisella tasolla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Suomalaisten bussien ei kannata kilpailla ravintolapalvelulla suomalaisten kaukojunien ravintolavaunujen kanssa. Suomessa kulkee busseja, joissa on kolme istuinta rivissä, esim. yölinjalla Helsinki-Kajaani(-Oulu). Olettaisin, että Baltiassakin 1+2 on poikkeus.

EE-LV-LT-rajoja ylittävä liikenne 1983

jpe sanoi:

Jos vuonna 1997 on pässyt yhdellä vaihdolla noin vuorokaudessa Tallinnasta Varsovaan niin, että yön on voinut viettää makuuvaunussa, niin ihmettelen tosissani, miten bussit ovat vetäneet matkustajat junista.

Olin itse spekuloinut yhteyden puutteen olevan jäänne neuvostoajoilta - että liikenteen painopistettä oltaisiin silloin poliittisista syistä kallistettu Leningradiin, ja pohjois-etelä -suuntaiset yhteydet sen takia lakkautettu. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole.

Klikkaa laajentaaksesi...

Käsitykseni mukaan Tallinna-Sestokai-yöjuna oli lähinnä Viron Rautateiden yritelmä 1990-luvulla, eikä sitä ollut neuvostoaikana.

1980-luvun puolivälissä Viron ja Latvian rajan ylittävää liikennettä (Valgassa) oli seuraavasti:
Tallinna - Riika -yöjuna
Tallinna - Riika - Vilna - Minsk -päiväjuna Tshaika
Leningrad - Pihkova - Valga - Riika: 2 yöjunaparia, joista toinen nimetty Baltika
(90-luvulla siirrettiin Rezeknen kautta kulkevalle reitille Viron alueen kauttakulun välttämiseksi)

Samaan aikaan Latvian ja Liettuan rajan ylittävää liikennettä oli yllämainitun päiväjunan lisäksi paljonkin:
Riika - Vilna -yöjuna
Riika - Vilna - Minsk - Kiova/Simferopol, kesällä myös Gomel/Novorossiisk/Sotshi
Riika - Vilna - Lida - Lvov, kesällä myös Odessa/Simferopol
Riika - Klaipeda -päiväjuna, joka ylitti rajan kolmesti ja oli joka ylityspaikalla ainoa juna
Riika - Kaliningrad
Daugavpils - Siauliai
Moskova - Vitebsk - Daugavpils - Siauliai - Klaipeda - Kaliningrad: kesällä 2, talvella 1 junapari
Daugavpils - Vilna 3 junaparia
Tällä välillä oli myös kaukoliikennettä Leningradista Vilnaan, Kaliningradiin, Berliiniin Leningrad Ekspress, Lvoviin ja kesällä Truskavetsiin; Berliinin junassa oli vaunuja myös Dresdeniin/Kölniin, Lvovin junassa Prahaan, Budapestiin ja Sofiaan. Tallinnasta ja Riiasta oli suorat vaunut Varsovaan kesäisin, Riiasta Berliiniin ympäri vuoden.

Lähde: Ukazatel zheleznodorozhnyh passazhirskih soobshtshenii, MPS SSSR 1983. "Transport" Moskova 1983

Toisaalta Tallinnasta kulki Leningradiin 4 junaparia. Pian tämä määrä junia kulkee Helsingin ja Pietarin välillä, vaikka Tallinna-Pietari-reitillä on tarjolla vain bussikyytiä. Niin ne ajat muuttuvat.

jpe sanoi:

Ennen kuin rakennetaan kokonaan uusia, superkalliita ratoja, eikö nykyresursseillakin realististen parannustöiden avulla voitaisi alkaa liikennöidä hitaahkoja (<120km/h) yöjunia Tallinnasta Riian kautta Vilnaan?

Klikkaa laajentaaksesi...

Minä ainakin kannatan tätä. Ja mielestäni olen jossain ehdottanutkin. Hidaskin juna on parempi kuin ei junaa lainkaan. Ja junaa voidaan nopeuttaa sitä mukaa kun rataa parannetaan.

Jouni Seilonen sanoi:

Käsitykseni mukaan Tallinna-Sestokai-yöjuna oli lähinnä Viron Rautateiden yritelmä 1990-luvulla, eikä sitä ollut neuvostoaikana.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kas kun sattuikin tässä esille Neuvostoliiton aikataulukirjanen vuodelta 1981. Junanumeroilla 188/187, 27/28, 77104/77103 kulki vaunu Tallinnasta Riian, Vilnan ja Hrodnan kautta Varsovaan.

Matka kesti 31 tuntia 11 minuuttia, takaisinpäin 30 tuntia 6 minuuttia. Vaunussa oli toisen luokan neljän vuoteen hyttejä. Tallinnasta juna lähti kello 6.42, kello 14.04-14.22 seisoi juna Riiassa ja kello 20.05-23.55 Vilnassa. Hrodnassakin vierähti tunti ja Kuznicassa melkein neljä. Vauhdikasta matkantekoa!

vompatti sanoi:

Kas kun sattuikin tässä esille Neuvostoliiton aikataulukirjanen vuodelta 1981. Junanumeroilla 188/187, 27/28, 77104/77103 kulki vaunu Tallinnasta Riian, Vilnan ja Hrodnan kautta Varsovaan.

Matka kesti 31 tuntia 11 minuuttia, takaisinpäin 30 tuntia 6 minuuttia. Vaunussa oli toisen luokan neljän vuoteen hyttejä. Tallinnasta juna lähti kello 6.42, kello 14.04-14.22 seisoi juna Riiassa ja kello 20.05-23.55 Vilnassa. Hrodnassakin vierähti tunti ja Kuznicassa melkein neljä. Vauhdikasta matkantekoa!

Klikkaa laajentaaksesi...

Nimenomaan vaunu, ei juna! Vuodelta 1983 olevan lähteeni mukaan Tallinna-Varsova-vaunu kulki sitäpaitsi vain kesäisin.

Aikatauluja vuodelta 1983 suorille VAUNUILLE kesällä:

06.30 23.39 Tallinna, vaunu kulki Tallinna-Minsk-päiväjunassa
20.05 10.00 Vilna
23.50 06.20 Vilna, vaunu kulki Vilna-Varsova-junassa
11.27 15.57 Varsova "Tsentr."

21.11 07.01 Riika, vaunu mennessä Riika-Lvov-junassa, palatessa Vilna-Riika-junassa
02.58 23.14 Vilna
06.00 15.46 Vilna, vaunu kulki Leningrad-Varsova-junassa
13.50 00.07 Varsova

Ympäri vuoden:
23.58 07.01 Riika, vaunu kulki Riika-Vilna-junassa
07.50 23.14 Vilna
12.00 21.30 Vilna, vaunu kulki Leningrad-Berliini-junassa
07.00 22.06 Berliini "Vost."

Mielestäni Tallinna-Sestokai-junaa ei oikein voi verrata yllä oleviin. Koska juna oli Riiassa ja Kaunasissa yöllä, se soveltui lähinnä virolaisten (ja suomalaisten) käyttöön. Ennen junan loppumista sen aikataulua taidettiin myöhentää niin, että se oli Riiassa aamulla ja Liettuassa päivällä. Tällöin Varsovaan saavuttiin vasta illalla eli jatkoyhteydetkin vaihtuivat myöhemmiksi. Tämä ei aina ollut parannus. Olikohan saapuminen Berliiniin keskellä yötä tms? Juna myös muuttui joka toinen päivä kulkevaksi ennen loppumistaan.

Jos Tallinna-Sestokai-junassa olisi kelvannut InterRail-kortti, se olisi varmaan ollut paljon suositumpi suomalaisten keskuudessa. Joka tapauksessa junalle olisi toivonut pitempää ikää - tai uutta tulemista EU:n tuella.

Odotetaan nyt ihan rauhassa, että liettualaiset saavat RB-kuvionsa järjestykseen. Uskoisin sen -ainakin kaiken aiheesta lukemani, kenties väärinkin tulkitun(!) materiaalin perusteella- kyllä olevan odottamisen väärti.
Sitävastoin Tallinnan ja Riian välille voisi hyvin vapaalle kilpailulle myönteisessä Baltiassa kuvitella syntyvän vaihdottoman päiväjunayhteyden vaikka nykyisiä ratoja ja VR:n hylkäämää sinistä vaunukalustoa hyväksikäyttäen, jos vain joku viitsisi nähdä sen vaivan...

Balti Ekspress 1993-1998

Tallinna-Sestokai-junalla oli nimenä Balti Ekspress. Jatkoyhteys Varsovaan oli nimeltään Balti. Syyskuussa 1997 Postimees (sivun yläosassa neljäs linkki) ja Õhtuleht näyttävät kirjoittaneen, että junaa oltiin lopettamassa. Samassa yhteydessä kerrotaan, että juna aloitti 1993. Pallontallaajat.net-sivustolla (linkatun sivun toiseksi viimeinen viesti) tiedetään, että juna kulki vielä 1998.

Aikataulu, lähde: Thomas Cook European Rail Timetable Special Summer Edition 1997

--8-- --7-- juna
17.20 12.15 Tallinna
21.35 08.01 Valga
21.55 07.41 Valga
00.05 05.20 Riika
00.25 05.00 Riika
05.34 00.06 Kaunas
05.49 23.51 Kaunas
07.25 22.17 Sestokai
VAIHTO
91002 91001 juna
07.40 21.57 Sestokai
13.12 14.42 Varsova "Centralna"
VAIHTO
EC 40 EC41 juna
22.33 08.04 Berliini Lichtenberg

Juna pysähtyi myös: Tapa, Tartto, Jelgava, Siauliai, Radviliskis sekä Puolassa Suwalki, Sokolka, Bialystok, Varsova "Wschodnia"

Matka-aika Tallinna-Varsova oli noin 21 tuntia ja Tallinna-Berliini 30/27 tuntia.

Riian ja Berliinin välillä kulki suora vaunu Vilnan ja Valko-Venäjän kautta kahdesti viikossa, mutta matka kesti kaksi yötä. Lähtö Riiasta tiistaina ja perjantaina 23.45, perillä torstaina ja sunnuntaina 6.16. Lähtö Berliinistä torstaina ja sunnuntaina 23.03, perillä Riiassa lauantaina ja tiistaina 6.55. Kummassakin suunnassa kannatti antaa suoran vaunun mennä, nousta sitten Sestokain reitin junaan ja saapua perille ennen suoraa vaunua!

Muistikuvan mukaan Balti Ekspress oli syksyllä 1997 lyhyehkö juna, vähintään viisi vaunua kuitenkin. Ravintolavaunukin oli. Puolalainen Balti oli ehkä vähän pitempi. Kenties joku muistaa tarkemmin?

Kuvia vaunut.org:ssa

TEP70 sanoi:

Ei siellä kyllä kukaan oikeasti kuvittele, että kansainvälinen matkustajaliikenne kiertäisi Riiasta Vilnaan Daugavpilsin kautta. Daugavpilsin ja Vilnan välillä ei kulje tällä hetkellä mitään muuta liikennettä rajan yli kuin Vilna-Pietari-yöjuna. Ei siis edes tavaraliikennettä. Ei näillä liikennemäärillä Latvia eikä Liettua rahoita radan perusparannusta ja todella toivon, ettei myöskään EU rahoita sitä, vaan ainoastaan suoraa Rail Balticaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

TimppaTT sanoi:

Kaipa tuo Daugavpilsin suunta Latvian sisäisessä liikenteessä jollakin tasolla on potentiaalinen ja merkittävä koska .ko radalla pääsee Valko-venäjälle ja aina Ukrainaan asti?

Eli ajan takaa, että Rail Baltica, sisäinen liikenne ja kansainvälinen liikennöinti näkökulmat tulisi yhdistää Latviassa.
Kun "matkustaja syöttöliikenne" kunnossa suoraan Rail Balticaan niin vasta silloin tulisi rakentaa suora etelä-pohjoinen rata.

Klikkaa laajentaaksesi...

Siirsin tähän pari enemmänkin RB-aiheista kommenttia Latvian rautatieliikennettä käsittelevästä langasta. Ainakin sen perusteella, mitä itse Liettuassa marraskuussa näin, voin väittää suoran pohjois-etelä-suuntaisen radan syntyvän -jos siis ylipäätään se syntyäkseen on- Riika-Jelgava-Siauliai-Kaunas-Suwalki-linjaukseen. Ja keskieurooppalaisella raideleveydellä, eli tarvittaessa PKP:nkin junat voisivat ajaa Riikaan asti. Poikittaisyhteys Kaunasin ja Vilnan välillä on jo nykyään sen verran hyvä ja toimiva, että on idioottimaista edesuhrata ajatuksia mahdollisuudelle viedä Rail Baltica Vilnaankin.
Mielenkiintoisin kysymys koko paketissa onkin tuo raideleveysjuttu. Toivottavasti EU:n kasöörit sen verran asioista ymmärtävät, etteivät lähde tukemaan pohjois-etelä-suuntaisia hankkeita millään muulla kuin keskieurooppalaisella leveydellä. Jos joku haluaa idän eksotiikkaa, hänelle itä-länsi-suunnassa on sitä jatkossakin tarjolla yllin kyllin.