Raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelma 2020

Laitetaan nyt tähän ketjuun. Olen muutamaan otteeseen kuullut että se olisi jotenkin kauhean hankalaa ja kallista jatkaa kiskot Ilmalasta toiselle puolelle Rantarataa ja Pasilanväylää.

Miksei sitä voi vaan tehdä näin: Tehdään Ilmalankujan rinteeseen tunneli, toinen pää Ilmalanrinteen alikulun kohdalle kallioleikkaukseen. Kiskot siitä läpi ja edelleen Postikeskukselle ja uuden asuinalueen viereen. Tuo on noin 150-200 metrin tunneli joka voi ihan hyvin olla yksiraiteinen kun ei siinä nyt 10 minuuttia mene että ratikka käy Postikeskuksella kääntymässä ja tulee takaisin. Eli ei tuo nyt niin paljoa maksa. Alikulusta tuskin tulee sellaista määrää autoliikennettä että se kummemmin haittaisi ratikkaa, lisäksi siitä pääsee ylös asemalaiturille. Ainoa ongelma mitä tulee mieleen on että onko se alikulku liian matala, ja jos kyllä niin kai sitä voi korottaa.

Hyötynä että 22 voidaan korvata, sen vuosikustannukset lienee noin 700 000 euroa ja 10 minuutin vuorovälillä tuo pidennys ratikalle vaatisi ehkä puolikkaan vuoron, eli tuo on jotain 300 - 400 000 vuodessa säästöä liikennöintikuluista. Lisäksi kun se Pohjois-Pasilan asuinalue rakentuu niin tarve toki kasvaa, eli bussiliikennettä pitäisi kasvattaa.. Jos Maunula-Pasila välille tarvitaan bussilinja niin 62 voi ajaa Pasilan kautta.
 
Laitetaan nyt tähän ketjuun. Olen muutamaan otteeseen kuullut että se olisi jotenkin kauhean hankalaa ja kallista jatkaa kiskot Ilmalasta toiselle puolelle Rantarataa ja Pasilanväylää.
Hankaluus tulee korkeuserosta. Jos ollaan kohtuullisia, niin ratikka nousee 6 % mäkeä. Siis 6 metriä sadalla metrillä. Ilmalantori taitaa olla noin 20 m korkeammalla kuin Postintaival. Mutta kun siinä välissä on Hakamäentie ja Rantarata, joka kumpikin pitäisi ohittaa eri tasossa.

Ja sinne on rakennettu vielä yksi korkeustaso lisää, eli lmalanrinne-katu, joka kiertää Ilmalan aseman alta. Siten käytännössä kaikki tila, niin vaaka- kuin pystytasossa on jo pyhitetty kaikkein tärkeimmälle eli autoille.

Eli siis ajattelen sitä, miten päästään Ilmanaltorilta radan toiselle puolelle muuta reittiä kuin Ilmalankatua ja Ilmalanrinnettä. Minusta ainoa vaihtoehto on silta Hakameäntien ja Rantaradan yli, mutta kun sielläkin alkaa olla tila käytetty, jotta ratikka pääsee sieltä yläilmoista Postintaipaleen tasolle. Ja ratikalle tällainen silta on tietenkin aivan liian kallis. Näitä siltojahan voidaan tehdä vain autoille, kuten Hakamäentiellä on tehtykin, koska autoille ne ovat välttämättömiä eikä hinnalla ole väliksi.

Antero
 
Hankaluus tulee korkeuserosta. Jos ollaan kohtuullisia, niin ratikka nousee 6 % mäkeä. Siis 6 metriä sadalla metrillä. Ilmalantori taitaa olla noin 20 m korkeammalla kuin Postintaival. Mutta kun siinä välissä on Hakamäentie ja Rantarata, joka kumpikin pitäisi ohittaa eri tasossa.

Ja sinne on rakennettu vielä yksi korkeustaso lisää, eli lmalanrinne-katu, joka kiertää Ilmalan aseman alta. Siten käytännössä kaikki tila, niin vaaka- kuin pystytasossa on jo pyhitetty kaikkein tärkeimmälle eli autoille.
Kun minä tarkoitin niin että ratikka käyttäisi sitä Ilmalanrinteen alikulkua:
http://maps.google.fi/maps/ms?ie=UT...d=117772242812241292903.000493ef0bc68e59cdef8

Tunnelin pituus jotain 250 metriä, eli 15 metriä pudotusta 6% kulmalla, eli voi olla että korkeusero tulee siltikin vastaan.
 
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on ensi viikolla tilannekatsaus. Listateksti

Oho! :shock: Vaikea uskoa todeksi. Puoli vuosisataa kestänyt pysähtyneisyys raitioliikenteen todellisessa kehittämisessä näyttää vihdoin päättyvän. Loistavaa, että vihdoinkin ongelmille aiotaan ihan aidosti tehdä jotakin. Vielä kun mukaan saisi ö-mappiin piilotetun syväuraraportin toteutukseen, niin oltaisiin jo todella pitkällä.
 
Musta tuntuu, että näitä suunnitelmia suunnittelevat vain munkkipossuniemeläiset ja suunnittelevat mm. 7:lle lisäkierroksen Töölön kautta. Uskokaa tai älkää niin myös Pasilassa voi asua työntekijöitä, jotka tarvitsevat 7:a työmatkaansa.
 
Oho! :shock: Vaikea uskoa todeksi. Puoli vuosisataa kestänyt pysähtyneisyys raitioliikenteen todellisessa kehittämisessä näyttää vihdoin päättyvän. Loistavaa, että vihdoinkin ongelmille aiotaan ihan aidosti tehdä jotakin.

Ööö... siis tilannekatsauksessa sanotaan, että joitain osia monta vuotta vanhoista suunnitelmista "on etenemässä toteutukseen vuoden 2013 aikana" ja esitetään, että lautakunta merkitsee saanensa tämän tiedoksi. En nyt kovin korkealle hyppisi riemusta.
 
Ööö... siis tilannekatsauksessa sanotaan, että joitain osia monta vuotta vanhoista suunnitelmista "on etenemässä toteutukseen vuoden 2013 aikana" ja esitetään, että lautakunta merkitsee saanensa tämän tiedoksi. En nyt kovin korkealle hyppisi riemusta.

Onhan tässä sentään jotain 8:n parannussuunnitelman osia ruvettu toteuttamaan (ja toteutettukin jo). Mechelininkadun pysäkkien yhdistäminen on esitetty jo aiemmin, ja nyt näissä tuoreissa kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitettävissä projekteissa Runeberginkadun rata korotetaan ja oiotaan, sekä erityisesti Hesarilla pysäkkejä yhdistetään ja rataa suoristetaan ja mikä tärkeintä, erotetaan omille kaistoilleen. Toki parannettavaakin suunnitelmista löytyy, vasemmalle saa edelleen kääntyä kiskojen yli monin paikoin ja toki ratikkakaistat ovat kovin kapeita. Toivottavasti kadunparannustöiden yhteydessä myös liikennevalojakin säädettäisiin, kuten ilmeisesti onkin tehty jo ainakin Hesarin ja Sturenkadun risteyksessä.

Eiväthän nämä mitään isoja parannuksia ole, mutta jotain sentään. Mielestäni Hgin tilanteessa pienistäkin parannuksista on syytä iloita, vaikka toki ymmärrän että asiat voisi tehdä edelleen paljon paremminkin...
 
Vielä kun mukaan saisi ö-mappiin piilotetun syväuraraportin toteutukseen, niin oltaisiin jo todella pitkällä.

Syväurat odottavat käytännössä sitä, että Varioiden pyörien heittelehtiminen saadaan mitattua. On nimittäin epäilys, että ne heiluvat niin, että hajottaisivat syväuraisten ristikoiden kärjet. Jos näin on, ei syviä uria oikein voisi käyttää niin kauan kun Varioita on liikenteessä.

Kuulema syväuraisia ristikoita ja akselittomia vaunuja ei juuri samoissa kaupungeissa olisi?

Mittaukset ollaan tekemässä nyt keväällä ilmeisesti, eli parin kuukauden päästä olemme viisaampia.
 
S-- Varioiden pyörien heittelehtiminen saadaan mitattua.

Nyt paljastui se vario-nimen merkityskin: oikein mikään paikka ei pysy staattisena. :) Vai olisko se ennemmin Dynamotram tai Vibratotram.

Otan takkini.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:59 ----------

Jos näin on, ei syviä uria oikein voisi käyttää niin kauan kun Varioita on liikenteessä.

Paitsi jos Vauriot voisi keskittää tietyille linjoille, esim. 8, 9 ja 6. Nelonen ja kymppi tarvitsevat muutenkin väliosavaunut, niin niistä voisi aloittaa. Saataisiin kuitenkin useiden vuosien työ jo sillä tehtyä, ja paljon syväuraisia, nivelvaunuja ja rataa säästäviä ajokilometrejä.
 
Syväurat odottavat käytännössä sitä, että Varioiden pyörien heittelehtiminen saadaan mitattua. On nimittäin epäilys, että ne heiluvat niin, että hajottaisivat syväuraisten ristikoiden kärjet. Jos näin on, ei syviä uria oikein voisi käyttää niin kauan kun Varioita on liikenteessä.

Kuulema syväuraisia ristikoita ja akselittomia vaunuja ei juuri samoissa kaupungeissa olisi?

Mittaukset ollaan tekemässä nyt keväällä ilmeisesti, eli parin kuukauden päästä olemme viisaampia.

No voi elämä nyt taas... Johan tuota pyörien liikettä on kuvattu videolle 2010 vuoden toukokuussa, eikä ainakaan minun silmiini silloin näkynyt mitään sellaista, mikä estäisi syvien urien käytön raideristeyksissä.

Sen sijaan näkyi sellaista, mikä puhuu matalia uria vastaan, kuten vasemman puoleisen pyörän videossa näkyvä pyörän tippuminen "kynnykseltä alas" ja törmääminen risteyskärkeen Kolmikulman ohitusraiteen myötävaihteen ristikossa.

Videot ovat katsottavissa Youtubessa, vasen pyörä: http://www.youtube.com/watch?v=w_d20msomGM ja oikea pyörä: http://www.youtube.com/watch?v=R689Fp6DsDM
 
No voi elämä nyt taas... Johan tuota pyörien liikettä on kuvattu videolle 2010 vuoden toukokuussa, eikä ainakaan minun silmiini silloin näkynyt mitään sellaista, mikä estäisi syvien urien käytön raideristeyksissä.

Sen sijaan näkyi sellaista, mikä puhuu matalia uria vastaan, kuten vasemman puoleisen pyörän videossa näkyvä pyörän tippuminen "kynnykseltä alas" ja törmääminen risteyskärkeen Kolmikulman ohitusraiteen myötävaihteen ristikossa.

No nyt laser-mitataan ihan viimeisen päälle. Ja eikö pyörän törmääminen risteyskärkeen olisi ongelma syvissäkin ristikoissa? Tai siis jos pyörä tekee sen matalassa, niin miksi ei syvässä? Ja syvienkärkien korjailu on kalliimpaa kun ne on tehty kovemmasta metallista (ja myös tärkeämpää, koska niiden on tarkoitus kantaa, toisin kuin matalien kärkien).

Monenko minuutin kohdalla tuo muuten on? En jaksaisi 14min selata läpi

---------- Viestit yhdistetty klo 11:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:35 ----------

Paitsi jos Vauriot voisi keskittää tietyille linjoille, esim. 8, 9 ja 6. Nelonen ja kymppi tarvitsevat muutenkin väliosavaunut, niin niistä voisi aloittaa. Saataisiin kuitenkin useiden vuosien työ jo sillä tehtyä, ja paljon syväuraisia, nivelvaunuja ja rataa säästäviä ajokilometrejä.

Jos Variot paljastuvat epäyhteensopiviksi syvien urien kanssa, niin sitten täytynee aloittaa keskustelu tästä. Ymmärrettävästi liikennepuoli ei kauheasti tykkää ajatuksesta, että osa fleetistä kelpaisi vain osalle radasta...
 
Kuulema syväuraisia ristikoita ja akselittomia vaunuja ei juuri samoissa kaupungeissa olisi?

Joltensakin pakko olla. Vaunutyypeittäin:

1. Combino-kaupungeista ainakin Freiburgissa on kuvieni ja muistikuvieni perusteella syviä uria.
2. Omieni kuvieni perusteella Strasbourgissa on syviä uria. Strasbourgin Eurotramit ja Arpege-teliset Citadikset ovat molemmat akselittomia. Vaakasuuntainen kardaani Arpegessä taisi olla. Melkeinpä uskallan ekstrapoloida tästä, että myös muilla uusilla ranskalaisilla raitioteillä on syvät urat ja vastaavia Citadiksiahan siellä riittää.
3. Zürichissä on syviä uria ja Cobra-pyöräkertavaunut ovat akselittomia.
4. Berliinissä on syviä uria ja Flexity Berlin / Incentro-vaunut ovat akselittomia. Nottinghamissa on myös Incentrot ja Englannissa käytetään aina syviä uria.
5. Varsinaisia akseleita ei ole myöskään GTxN-vaunuissa, joita käytetään Berliinissä. Kardaani löytyy.
6. Uusittuja Stadlerin variotrameja on ajossa Croydonissa, jossa on syvät urat ja suorastaan rautatietyyppinen kiskotus. Veikkaan, että Bergenissäkin on syvät urat.

Alkuperäisistä akselittomista 100 % Variotrameista en pysty varmasti sanomaan. Pitäisi tarkistaa Sydney ja Chemnitz, jossa hyvin todennäköisesti on syvät urat. RNV-alueen Variotramit ovat 70 % matalia, joten vetävissä teleissä lienee akselit. Juoksuteleissä tuskin on.
 
No voi elämä nyt taas... Johan tuota pyörien liikettä on kuvattu videolle 2010 vuoden toukokuussa, eikä ainakaan minun silmiini silloin näkynyt mitään sellaista, mikä estäisi syvien urien käytön raideristeyksissä.

Sen sijaan näkyi sellaista, mikä puhuu matalia uria vastaan, kuten vasemman puoleisen pyörän videossa näkyvä pyörän tippuminen "kynnykseltä alas" ja törmääminen risteyskärkeen Kolmikulman ohitusraiteen myötävaihteen ristikossa.

Videot ovat katsottavissa Youtubessa, vasen pyörä: http://www.youtube.com/watch?v=w_d20msomGM ja oikea pyörä: http://www.youtube.com/watch?v=R689Fp6DsDM

Missä ajassa tuo tippuminen tapahtuu? Hirveän pitkä video, jota ei osaa oikein katsoa oikealla silmällä, kun ei ole alan ammattilainen.
 
Takaisin
Ylös