Raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelma 2020

->Minkälaista teknistä laitteistoa vaatisi esimerkiksi NRI ja NRII -vaunujen ajaminen kahden vaunun yksikköinä ja mitä se maksaisi? Toisekseen, mitkä pysäkkilaiturit linjojen 4 ja 10 varrella vaatisivat pidennystä, että kahden vaunun yksiköt niille mahtuisivat?

Asia tuli mieleen HSL:n säästökuurista. En edes kuvittele, että HSL yrittää säästää muuten kuin karsimalla, mutta saahan näitä pohtia...
 
->Minkälaista teknistä laitteistoa vaatisi esimerkiksi NRI ja NRII -vaunujen ajaminen kahden vaunun yksikköinä ja mitä se maksaisi? Toisekseen, mitkä pysäkkilaiturit linjojen 4 ja 10 varrella vaatisivat pidennystä, että kahden vaunun yksiköt niille mahtuisivat?

Siitä pitäisi varmaan lähinnä saada vuoromäärää laskettua ainakin Oopperan ja Nordenskjöldinkadun välissä. Kun ratikoita tulee pysäkille kolme kerralla, saa se olle melkoisen pitkä jotta ne voisivat olla junia.

Ja totta kai tuo jonottuminen pitäisi ylipäänsä ratkaista, mikä taas edellyttäisi joko reipasta uudistusta, tai Topeliuksenkadun rataa, joka taas saattaa joutua säästölistalle.
 
Pääasiassa raitioliikennettä palveleva liikennevalokierto ei minusta ole mahdollinen Mannerheimintiellä ja Kaisaniemenkatu - Hämeentiellä niin kauan kuin noilla kaduilla liikkuu valtavasti busseja.

Voimakkaat etuudet raitioliikenteelle varsinkin Mannerheimintiellä taitaisivat vaikuttaa aika negatiiviisesti bussiliikenteen sujuvuuteen.
 
Voimakkaat etuudet raitioliikenteelle varsinkin Mannerheimintiellä taitaisivat vaikuttaa aika negatiiviisesti bussiliikenteen sujuvuuteen.

En oikein ymmärtänyt tätä. Eivätkös bussit ja ratikat aja Mannereheimintiellä enimmäkseen samaan suuntaan? Väittäisin, että bussien kanssa risteäviä raitiovaunuja on kuitenkin aika paljon vähemmän kuin bussien kanssa risteäviä autoja.
 
Busseilla on eri verran pysäkeitä ratikkaan nähden ja viettävät pysäkeillään ratikkaan nähden eripituisia aikoja. Täysoptimointi toiselle heittää toiset helposti punaiseen putkeen, koska ne ajavat liian nopeasti tai liian hitaasti.
 
Busseilla on eri verran pysäkeitä ratikkaan nähden ja viettävät pysäkeillään ratikkaan nähden eripituisia aikoja. Täysoptimointi toiselle heittää toiset helposti punaiseen putkeen, koska ne ajavat liian nopeasti tai liian hitaasti.

Ah, se on kyllä totta. En kuitenkaan usko että kukaan on tosissaan ollut vaatimassa täydellistä optimointia jollekin joukkoliikennemuodolle toisen kustannuksella.

Toisaalta voisi tietysti miettiä sitäkin, onko järkeä ajaa sellaista määrää bussilinjoja samaa reittiä.
 
Ensinnäkin, johtuen mm. siitä että eri busseilla on eri määrä pysäkkejä Mannerheimintiellä toimivien valoetuuksien tekeminen niille on joka tapauksessa mahdotonta. Minulla on ylipäänsä välistä vähän vaikeuksia ymmärtää liikennevalosuunnittelijoita, ensin perustellaan vakuuttavasti että vihreä aalto autoille vaikkapa Mannerheimintiellä on käytännössä täysin mahdoton, ja sitten toisaalta todetaan että raitiovaunuille ei voi antaa etuuksia koska ne sotkee autojen valo-ohjauksen. Kun ei niitä kumipyöräliikenteen valoja kuitenkaan saada toimimaan niin mitä väliä sillä on?

Toiseksi, jos tehtäisiin niin että bussien ja ratikoiden pysäkit olisivat samoissa kohdin ja ajettaisiin ratikan valorytmillä niin hidastaisiko tuo edes busseja kokonaisuudessaan? Täsmällisyys paranisi ja sitä kautta myös pysäkkitoiminnot nopeutuisivat. Toki ylinopeuden ajaminen olisi vaikeampaa, mutta tämä ei ole minusta ei toivottavaa hidastumista.

Kolmanneksi, ainakin ratikoiden jalankulkijavalot tulisi irrottaa muista valoista. Itseasiassa en ole vakuuttunut että valoja tarvitaan ollenkaan, ihmiset kävelevät joka tapauksessa yli kiskoista ihan sen mukaan tuleeko ratikkaa vai ei, sanoo valot mitä sanoo.

Neljänneksi, rakenteellinen ratkaisu olisi hoitaa ratikkakiskot tien sivulle. Esimerkiksi Mannerheimintiellä on nelisen kilometriä kiskoa, ei tuon rakentaminen uudestaan nyt niin kauheasti maksaisi. Toinen rakenteellinen ratkaisu olisi jakaa esimerkiksi se Mannerheimintie Itä- ja Länsi-Mannerheimintieksi, ja niin että vaikka Itä-Mannerheimintie olisi bussikatu.

---------- Viesti lisätty kello 15:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:08 ----------

Vielä esimerkkki tuosta bussiliikenteen junittamisesta, eli ajamisesta samassa rytmissä ratikan kanssa. Otetaan väli Hakaniemi - Kurvi:
- Oletetaan että Käenkujan ratikkapysäkki on poistettu. Haapaniemen kohdalla ja Hakaniemessä on erittäin pitkät bussipysäkit.
- Busseja kulkee tuolla välillä jotain 80 tunnissa. Jos oletetaan että ratikoita kulkisi yksi kolmen minuutin välein, esimerkiksi ykkönen ajaisi tuota kautta, niin per ratikka olisi alle kolme bussia. Nuo mahtuvat pysäkeille yhtä aikaa.
- Oletetaan että kolmeen minuuttiin mahtuisi kaksi valokiertoa. Vaikka bussi ajaisi jäisi esimerkiksi lipunmyynnin takia yhden valokierron niin siinä ei ole muita busseja tukkimassa pysäkkejä.
- Pysäkkiväli on reilu 500 metriä, täysvaloetuuksilla en oikein ymmärrä miksei 90s riittäisi per pysäkinväli vaikka Toisen Linjan ja Hesarin vaihteisiin joudutaankin hidastamaan, ne ovat kuitenkin lähes pysäkkien vieressä. Ja kai ne voisi korjata. Tarkoittaa noin 20km/h keskinopeutta.

Eli kolme minuuttia Hakaniemestä Kurviin.

Esimerkiksi h77 tai s730 aikataulun mukainen ajoaika Hakaniemestä Kurviin on neljä minuuttia. Jos ne pysyvät tuossa ratikan vauhdissa niin ajoaika nopeutuu minuutilla, jos ne jäävät yhden valokierron jälkeen niin ajoaika on reilu neljä minuuttia eli suurinpiirtein sama kuin nyt. Kutosen aikataulun mukainen ajoaika taas on kuusi minuuttia, eli se puolittuisi. Tuolla logiikalla siis bussiliikenne nopeutuu 25% ja raitiovaunuliikenne 50%.

---------- Viesti lisätty kello 16:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:35 ----------

Ja edellisessä alkeellinen jakolaskuvirhe ihan vaan sen testaamiseksi että lukeeko noita jorinoita kukaan. Siis 3 - 4 bussia per kolme minuuttia.
 
Toiseksi, jos tehtäisiin niin että bussien ja ratikoiden pysäkit olisivat samoissa kohdin ja ajettaisiin ratikan valorytmillä niin hidastaisiko tuo edes busseja kokonaisuudessaan?

Ei, mutta ratikka- ja bussipysäkit eivät monessa paikassa mahdu samoihin kohtiin. Kadun leveys ei riitä. Sekä Hämeentiellä että Mannerheimintiellä on bussi- ja ratikkapysäkkejä valojen eri puolilla.

Matkalaisen kanssa voin helposti olla samaa mieltä siitä, ettei busseja kannattaisi ajattaa laajassa mitassa keskustaan. Silloin optimointi ratikoiden mukaan helpottuisi ja näinhän esimerkiksi Saksassa usein tehdään. Nykyisten bussien matkustajien siirtäminen pelkkiin ratikoihin ei olisi kuitenkaan mikään pikkutemppu. Ratikkalinjojen nopeus ja kapasiteetti pitäisi saada aivan eri tasolle eikä siltikään välttämättä riittäisi. Sen sijaan lähijunien ja Pisaran avustuksella voisi olla aika lailla helpompaa. Isoimmat virrat ratikoihin ja pienemmille virroille vaihtopisteitä, joissa voi valita joko junan tai ratikan. Iso Liityntäkin on tähän yksi ratkaisu, mutta tuskin paras.
 
Olen ihan samaa mieltä siitä että busseja pitäisi keskustaan tulla vähemmän, mutta nillitän tästä kuitenkin:
Ei, mutta ratikka- ja bussipysäkit eivät monessa paikassa mahdu samoihin kohtiin. Kadun leveys ei riitä. Sekä Hämeentiellä että Mannerheimintiellä on bussi- ja ratikkapysäkkejä valojen eri puolilla.
Onko pakko käyttää syvennyksiä? Jos bussit ajavat kiltisti ryppäissä jonossa ja pysähtyvät samoilla pysäkeillä niin ei niitä niiden takia tarvita. Tuosta tosin seuraa että autojen oikealla kääntymistä voi joutua rajoittamaan, mutta se ei välttämättä ole ongelma koska noita oikealla kääntymispaikkoja on runsaasti.

Otetaan esimerkiksi Kurvi ja Hämeentie etelään päin. Siirretään pysäkit siihen ratikkapysäkin kohdalle ihan vaan niin että pysähdytään nykyisen jalkakäytävän viereen. Ongelma on tietenkin se että Helsinginkadulle kääntyvät autot jonottaisivat pysäkillä, mutta tästä pääsee poistamalla kääntymisen Helsinginkadulle. Ei tuo ole autojen kannalta yhtään mikään pulma, kokeneemmat kuskit käyttävät joka tapauksessa Aleksis Kiven katua kun se on nopeampi (vähemmän valoja) ja onhan siinä Torkkelinkatu heti Helsinginkadun jälkeen. Vaasanaukio sitten laajenee kiskoihin saakka ja risteys yksinkertaistuu.
 
Henkilöautojen oikealle kääntymisen voisi ratkaista bussiliikennevaloilla. Tai lakiteknisesti kenties helpommilla kaistakohtaisilla liikennevaloilla, jos nyt edes on helpompia toteuttaa. Ensin päästetään bussit oikealla kaistalla risteyksestä, sitten päästetään vasen kaista, jossa siis myös oikealle kääntyvät odottavat. Jos oikealle kääntyvän turvallisuus on kaiken lähtökohta, bussiliikennevalot voisivat mennä kiinni kun muun liikenteen valot avautuvat.

Bussiliikenteen lähtökohtana pitää tietysti olla se, ettei ohituksia tapahdu kuin poikkeustapauksissa, kuten tielle hajonneen bussin kiertämisessä.
 
Onko pakko käyttää syvennyksiä? Jos bussit ajavat kiltisti ryppäissä jonossa ja pysähtyvät samoilla pysäkeillä niin ei niitä niiden takia tarvita.

Bussiliikenteen sujuvuus kyllä kärsisi tästä raskaasti, vaikka oikealle kääntyvät autot poistettaisiin. Useampaan osaan jaetuilla pysäkeillä bussit voivat nyt syvennysten avulla ohittaa toisiaan päästäkseen omalle paikalleen. Tämä on keskeinen tapa lisätä bussiväylän välityskykyä, jonka määrää juuri pysäkkien kapasiteetti. Tarpeeksi montaa bussipysäkkiä ei läheskään aina mahdu ratikoiden kanssa samalle korttelivälille puhumattakaan mahdollisista kortteliväliä jakavista jalankulkijavaloista. Eipä se bussien keskinäinen ohittelukaan onnistuisi täyden naapurikaistan kautta.

Tässä tullaan juuri siihen, että bussit tarvitsevat enemmän tilaa vastatakseen ratikoiden kapasiteettiin. Ratikoiltakin alkaa kyllä keskustassa olla pysäkkikapasiteetti loppu tai jopa ylitettynä muutamassa paikassa nykyisellä linjastolla ja yksikkökoolla.


Ongelma on tietenkin se että Helsinginkadulle kääntyvät autot jonottaisivat pysäkillä, mutta tästä pääsee poistamalla kääntymisen Helsinginkadulle. Ei tuo ole autojen kannalta yhtään mikään pulma, kokeneemmat kuskit käyttävät joka tapauksessa Aleksis Kiven katua kun se on nopeampi (vähemmän valoja) ja onhan siinä Torkkelinkatu heti Helsinginkadun jälkeen.

Toisaalta tuo on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että Hämeentiellä olisi Kurvista keskustaan päin mahdollisimman vähän autoilua. Saattaa myös vaikeuttaa vasemmalle kääntymisten rajoittamista, joka olisi keskeinen tapa sujuvoittaa ratikoita. Vasemmalle kääntymiset kannattanee yleensä sallia niissä suurissa risteyksissä, joissa joka tapauksessa tahtoo tulla viiveitä. Varsinkin, jos kyseiset pysäkit ovat joukkoliikenteen solmukohtien vieressä, jolloin joukkoliikennevälineetkin seisovat pysäkeillään pitkään.

Hankaluutta on siinäkin, että pysäkin sijoittaminen valojen eteen toimii parhaiten pysäkkiajan ollessa ennakoitava. Ratikoiden kuljettajarahastuksen poistuessa näin on aika pitkälti ja ratikkapysäkkejä on jo hiukan alettu sihtailla valojen eteen. Busseille näin ei ole käymässä ja muutenkin optimointi oli tässä tarkoitus tehdä ratikoiden pysäkkiaikojen mukaan, joten se ei välttämättä sopisi busseille. Kurvi keskustaan on tosin lähinnä purkupysäkki, joten siinä mielessä se on helpommasta päästä.
 
Bussiliikenteen sujuvuus kyllä kärsisi tästä raskaasti, vaikka oikealle kääntyvät autot poistettaisiin. Useampaan osaan jaetuilla pysäkeillä bussit voivat nyt syvennysten avulla ohittaa toisiaan päästäkseen omalle paikalleen. Tämä on keskeinen tapa lisätä bussiväylän välityskykyä, jonka määrää juuri pysäkkien kapasiteetti. Tarpeeksi montaa bussipysäkkiä ei läheskään aina mahdu ratikoiden kanssa samalle korttelivälille puhumattakaan mahdollisista kortteliväliä jakavista jalankulkijavaloista. Eipä se bussien keskinäinen ohittelukaan onnistuisi täyden naapurikaistan kautta.
Toisaalta ensinnäkin bussikaistojen kunnioitus paranisi, ei autot kovin kauan jaksa ajella kaistaa jossa joutuu seisomaan pysäkin kohdalla bussin takana. Toiseksi jos noita busseja ajettaisiin ryppäissä niin ei niiden nyt joka pysäkillä tarvitse hoitaa järjesteystä kuntoon. Kolmanneksi, tekisin tuon niin että pitkä bussipysäkki on jaettu kahteen pysäkin joiden välillä on suojatie. Kummallekin pysäkille mahtuisi kaksi bussia ja niiden järjestyksellä ei olisi väliä eli matkustajat liikkuvat vähän, toimii käytännössä ihan hyvin näin esimerkiksi 71/73/74/75/77 pysäkillä Kurvissa pohjoiseen päin. Ja siinä pysäkissä ei ole syvennystä.

Joka korttelinvälille ei tietenkään mahdu pitkää pysäkkiä tai leveys ei riitä, tulee mieleen vaikka Kisahallin pysäkki Mannerheimintiellä. Hämeentieltä en kuitenkaan Kurviin saakka tällaista keksi, jos Käenkuja poistetaan joka tapauksessa.

Toisaalta tuo on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että Hämeentiellä olisi Kurvista keskustaan päin mahdollisimman vähän autoilua. Saattaa myös vaikeuttaa vasemmalle kääntymisten rajoittamista, joka olisi keskeinen tapa sujuvoittaa ratikoita. Vasemmalle kääntymiset kannattanee yleensä sallia niissä suurissa risteyksissä, joissa joka tapauksessa tahtoo tulla viiveitä. Varsinkin, jos kyseiset pysäkit ovat joukkoliikenteen solmukohtien vieressä, jolloin joukkoliikennevälineetkin seisovat pysäkeillään pitkään.
En kyllä oikein pysy tuossa mukana. Haetko takaa sitä että isoissa risteyksissä tarvitaan henkilöautoille erillinen kaista vasemmalla, jolloin poikittaistila on kortilla?

Hankaluutta on siinäkin, että pysäkin sijoittaminen valojen eteen toimii parhaiten pysäkkiajan ollessa ennakoitava. Ratikoiden kuljettajarahastuksen poistuessa näin on aika pitkälti ja ratikkapysäkkejä on jo hiukan alettu sihtailla valojen eteen. Busseille näin ei ole käymässä ja muutenkin optimointi oli tässä tarkoitus tehdä ratikoiden pysäkkiaikojen mukaan, joten se ei välttämättä sopisi busseille. Kurvi keskustaan on tosin lähinnä purkupysäkki, joten siinä mielessä se on helpommasta päästä.
Myös siihen vasemmalla kääntymiseen liittyen, pysäkin sijoittelu ennen valoja on vähän ongelmallista jos pysäkki on ison pääkadun risteyksessä. Otetaan esimerkiksi Hattulantien pysäkki Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyksessä. Minusta sen palvelualue on painottunut Sturenkadun pohjoispuoleen, sekä sen takia että pääliikennesuunta on etelä että Sturenkadun estevaikutuksen vuoksi. Vähänkin etelämpänä Mäkelänkatua kannatta jo kävellä Päijänteentien pysäkille ettei joudu ylittämään kaksia valoja ja lisäksi on yhden pysäkinvälin lähempänä keskustaa. Tämän takia minusta niitä pysäkkejä ei minusta välttämättä kannatta ylipäänsä sijoittaa isoihin risteyksiin vaan hieman etäämmällä niistä, ja Mäkelänkadun nopeuttamisesta puhuttaessa olin samasta syystä sitä mieltä että olisi parempi poistaa Hattulantien kuin Rautlammintien pysäkki. Kääntöpuolena on sitten vaihdot sitä risteävää pääkatua kulkevaan liikenteeseen
 
Otetaan esimerkiksi Kurvi ja Hämeentie etelään päin. Siirretään pysäkit siihen ratikkapysäkin kohdalle ihan vaan niin että pysähdytään nykyisen jalkakäytävän viereen. Ongelma on tietenkin se että Helsinginkadulle kääntyvät autot jonottaisivat pysäkillä, mutta tästä pääsee poistamalla kääntymisen Helsinginkadulle. Ei tuo ole autojen kannalta yhtään mikään pulma, kokeneemmat kuskit käyttävät joka tapauksessa Aleksis Kiven katua kun se on nopeampi (vähemmän valoja) ja onhan siinä Torkkelinkatu heti Helsinginkadun jälkeen. Vaasanaukio sitten laajenee kiskoihin saakka ja risteys yksinkertaistuu.

Jos tuon tekisi, pitäisi poistaa myös se ratikkapysäkin toisen pään suojatie, jotta siihen saataisiin järkevämpi ratkaisu bussipysäkille. Toisaalta minusta tuo ratkaisu on muutenkin täysin älytön. Hesarille kääntyvät myös muutkin kuin Hesaria läpi ajavat, joten tuossa olisi bussi, henkiöauto, bussi, henkilöauto, bussi, bussi, henkilöauto, henkilöauto,... samalla kaistalla ja liikenne tukkisi varmaan Hämeentien ja Mäkelänkadun/Lautatarhankadun risteyksenkin siinä samalla. Nykyinenkin Kurvin pysäkki voisi olla ainakin 50 metriä alempana kuin se nyt on. Ruuhka-aikaan ei tahdo tuokaan pysäkki riittää.
 
->Minkälaista teknistä laitteistoa vaatisi esimerkiksi NRI ja NRII -vaunujen ajaminen kahden vaunun yksikköinä ja mitä se maksaisi?
Vähän lisää elektroniikkaa, mutta mielellään myös välyksettömät kytkimet säköisine kytkentöineen. Kallein osa olisi todennäköisesti juuri kytkinlaitteisto, jonka kanssa yhteisajolaitteiston kustannus asettunee välille 50–100 k€.

Hinta saattaa tuntua korkealta, mutta toisen kuljettajan vuosikustannus on suurempi. Tämä ei tarkoita sitä, että yhden kuljettajan vuosiansiot ja muut henkilökulut ovat enemmän kuin 100.000 € vaan sitä, yhden ympärivuotisen vuoron kuljettajakustannukset ovat enemmän. Se vuorohan ei toimi varhaisaamusta myöhäisiltaan 7 päivää viikossa yhden kuljettajan palkkaamisella.

Antero
 
Hesarille kääntyvät myös muutkin kuin Hesaria läpi ajavat
Esimerkiksi AKK - Harjukatu - Hesari on nopeampi kuin Kurvin kautta Hesarille, Torkkelinmäkeen ajettaessa mitään käytännön eroa siinä ajaako reittiä Helsinginkatu-Pengerkatu vai Torkkelinkadun kautta ei ole.
 
Takaisin
Ylös