Raitiovaunulinjasto 2015

Pasilalaiset? Minä olen aina ollut siinä luulossa, että töölöläiset vastustivat tätä...

Kyllä nimenomaan Länsi-Pasilan asukkaat vastustivat seiskan siirtämistä Kampin kautta kulkevaksi koska haluttiin säilyttää suora ja nopea yhteys keskustaan.
 
Kyllä nimenomaan Länsi-Pasilan asukkaat vastustivat seiskan siirtämistä Kampin kautta kulkevaksi koska haluttiin säilyttää suora ja nopea yhteys keskustaan.

Selvä. Joka tapauksessa Manskulta on myös vaihde vasemmalle, joten sen kolmosen olisi saanut siitäkin Kamppiin käännettyä. Ei olisi tarvinut koko Mikonkadun pätkää tehdä ollenkaan.
 
HSL:n blogissa käsitellään nyt rengaslinjoja. Hyvät puolet tunnustetaan ja huonoista halutaan eroon lopettamalla linjat. Sellaista vaihtoehtoa ei nostettu esiin, jossa tolkuttoman pitkiä päättäritaukoja voisi lyhentää tekemällä liikenteestä luotettavampaa. Epäluotettavuus ja hajontahan niiden taukojen syynä ovat.

Keskustelu jäänee torsoksi, sillä konkreettisia vaihtoehtoja nykymallille ei vielä tarjota, joten kuntalaisella ei ole mitään, mihin nykytilannetta vertaisi.
 
Viimeksi muokattu:
Selvä. Joka tapauksessa Manskulta on myös vaihde vasemmalle, joten sen kolmosen olisi saanut siitäkin Kamppiin käännettyä. Ei olisi tarvinut koko Mikonkadun pätkää tehdä ollenkaan.
Muistelen, että yksi kääntymisvaihe lisää tuohon erittäin vilkkaaseen ja haavoittuvaan risteykseen katsottiin liian riskialttiiksi. Lisäksi yhteys Kampista Kaivokadulle, keskusrautatieaseman eteen, katsottiin tärkeäksi, varsinkin kun sillä oltiin korvaamassa bussilinjan 18 silloista reittiä.
 
Muistelen, että yksi kääntymisvaihe lisää tuohon erittäin vilkkaaseen ja haavoittuvaan risteykseen katsottiin liian riskialttiiksi. Lisäksi yhteys Kampista Kaivokadulle, keskusrautatieaseman eteen, katsottiin tärkeäksi, varsinkin kun sillä oltiin korvaamassa bussilinjan 18 silloista reittiä.

Jos Makasiiniterminaalilta tuleva ratikka kulkisi Aleksanterinkatua pitkin Mannerheimintielle ja siitä sitten kääntyisi Simonkadulle, olisi se mahdollisimman hankala ja epäkäytännöllinen laivalta junalle menijöille. Tällöin nimittäin täytyisi käyttää Aleksanterinkadun Stockmannin edustalla olevia pysäkkejä. Nykyinen kakkosen reitti on tässä mielessä kyllä paljon parempi vaihtoehto. Kaivokadun pysäkeiltä on kaikkein yksinkertaisin vaihtaa junaan, kun Rautatieasema on siinä aivan silmien edessä, toisin kuin Ylioppilastalon pysäkiltä Aleksanterinkadullla tai Lasipalatsin pysäkiltä. Sitä paitsi keskustan kautta kulkevien ratikoiden on syytä pysähtyä joko Kaivokadulla tai Lasipalatsin edustalla, kun nuo kulmat ovat sitä Helsingin ydinkeskustaa ja myös hyviä paikkoja vaihtaa ratikasta toiseen. 2/3-yhdistelmän ongelma on pitkät seisonta-ajat Eläintarhan pysäkillä, eikä niinkään numeroiden käyttö sinällään. Kyllä nykyinen systeemi on mielestäni tarpeeksi selkeä.
 
Sellaista vaihtoehtoa ei nostettu esiin, jossa tolkuttoman pitkiä päättäritaukoja voisi lyhentää tekemällä liikenteestä luotettavampaa. Epäluotettavuus ja hajontahan niiden taukojen syynä ovat.

Niin, kun tätä ei voida hoitaa ilman KSV:tä ja HKL:llää. Oma valistunut arvaukseni on, että tässä on perimmäinen syy HSL:n bussi-innostukseen: se on ainoa joukkoliikenteen laji joka on ihan oikeasti HSL:n käsissä eikä joku naapurivirasto ole kampittamassa suunnitelmia. Eiköhän ihan minimimuutos nykytilanteeseen olisi HKL:n siirtäminen HSL:n alaisuuteen kaupungilta, ainakin infrapuoli.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:26 ----------

Sillähän olisi jo psykologinenkin vaikutuksensa, kun raitiotieliikenne olisi omaa.
 
Niin, kun tätä ei voida hoitaa ilman KSV:tä ja HKL:llää. Oma valistunut arvaukseni on, että tässä on perimmäinen syy HSL:n bussi-innostukseen: se on ainoa joukkoliikenteen laji joka on ihan oikeasti HSL:n käsissä eikä joku naapurivirasto ole kampittamassa suunnitelmia. Eiköhän ihan minimimuutos nykytilanteeseen olisi HKL:n siirtäminen HSL:n alaisuuteen kaupungilta, ainakin infrapuoli.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:26 ----------

Sillähän olisi jo psykologinenkin vaikutuksensa, kun raitiotieliikenne olisi omaa.



Tai infrasta automaattiprojekti länsimetrolle, tuntuu olevan enemmän toimintaa ja vähemmän politikointia sunntaan ja toiseen.
 
HSL:n rikkinäiset työkalut eivät tietenkään osanneet ennustaa Länsiterminaalin matkustajamääriä lähellekään oikein, ja kun totuus sitten paljastui, niin ensin sorvattiin 9X ja sitten 6T. Noista pitäisi päästä eroon, ja looginen ja selkeä ratkaisu on tihentää ysin vuoroväliä. Sille vaan ei ole kysyntää pohjoispäässä, joten kysyntä pitää luoda keinotekoisesti lopettamalla kolmosen Alppilan-osuus.

HSL on jo joutunut tihentämään ysin vuoroväliä iltapäivän lauttamatkustajien takia. Iltaruuhkassa ajetaan 8 minuutin vuorovälein kolmen ruuhkavuoron voimin.


Itse Lauttasaaressa asuvan sanoisin Petterin ehdottaman 6'n reitin jatkon olevan mahdollinen. Vastaavaa linjausta on muistaakseni esitetty vuosia sitten, tosin linjan 8 jatkona. Kannatan ideaa.

Lauttasaarelaisten suora keskustayhteys on jatkossa metro, joten ei liene perusteltua tarjota sen rinnalla päällekkäistä ratikkayhteyttä keskustaan. Sen sijaan kasin jatkaminen Vattuniemeen tarjoaisi lauttasaarelaisille liityntäyhteyden metroon ja samalla suoran poikittaisyhteyden alueille, jonne metrolla ei pääse.
 
Lauttasaarelaisten suora keskustayhteys on jatkossa metro, joten ei liene perusteltua tarjota sen rinnalla päällekkäistä ratikkayhteyttä keskustaan.

Minusta keskusta-alueilla S-bahntyypiset ratkaisut toimivat hyvin niin, että maan alla menee pitemmän vuorovälin nopea linja ja maan päällä tiheästi pysähtyvä ratikka. Ei tuossa ole ongelmaa päällekkäisyydestä, tiheässä kaupungissa tarvitaan eri pysäkkivälin ja linjanopeuden yhteyksistä.
 
Veikkaisin, että Alppila-gate on Tallinnan-matkailijoiden ja Verkkokaupan asiakkaiden syytä.

HSL:n rikkinäiset työkalut eivät tietenkään osanneet ennustaa Länsiterminaalin matkustajamääriä lähellekään oikein, ja kun totuus sitten paljastui, niin ensin sorvattiin 9X ja sitten 6T. Noista pitäisi päästä eroon, ja looginen ja selkeä ratkaisu on tihentää ysin vuoroväliä. Sille vaan ei ole kysyntää pohjoispäässä, joten kysyntä pitää luoda keinotekoisesti lopettamalla kolmosen Alppilan-osuus.

Busseihin viehkoutunut kuntayhtymä ei myöskään tahdo laittaa ratikoihin nykyistä enempää rahaa, joten ottamalla kolmonen pois Alppilasta vapautuu rahaa tihennettävälle ysille.

Mikko Särelä ja Otso Kivekäs ovat kommentoineet HSL:n blogissa rakentavasti mutta rajusti. Epäilen, että jos Alppila-gaten tapaisia keskustelunherättäjiä tulee lisää, niin suunnittelutiimillä on kohta niskassaan muitakin poliitikkoja. Ratikkareittien sohiminen kun on sittenkin vähän eri asia kuin jonkun 251BTK:n reittimuutos jossain syrjäpellolla.

Tsemppiä nyt sinne tiimiin ja yksi toive: älkää unelmoiko mistään uusista 17-53-busseista. Meillä on näitä tyhjiä ja kalliita busseja jo aivan liikaa.

Väitän, että pahimmat ongelmat nelosen ja ysin liikennöintiin on luotu nimenomaan lakkauttamalla terminaalien bussilinjat 15A ja Katajanokan 17.

Vakavimmin ilmenevää ongelmaa ei ratkaise vuorovälin tihentäminen, sillä tilanteen laukaisee samalla minuutilla rantaan saapuvat sadat matkustajat. Vakavin ongelma kun ei ole varsinaisesti laivamatkustajien kärrääminen pois alueelta vaan vakiomatkustajien käyttämien välipysäkkien palvelutason heikkeneminen.

Pysäkillä parveilevia satoja odottajia saadaan poistettua noin 70 matkustajaa, täysi vaunullinen, kerrallaan. Siksi vuorovälistä ja kapasiteetista (jos nyt pysytellään bussien ja ratikoiden luokassa) riippumatta Ruoholahden villoilla, Bunkkerilla ja Huutokonttorilla vakiomatkustajat joutuvat odottamaan usean vuorovälin verran päästäkseen matkaan, sillä pysäkeille saapuvat vaunut ovat portaikkoja myöten täynnä ulkopaikkakuntalaisia laivamatkustajia! Jätkäsaaren asuinkortteleista pois matkustaessa on siksi hyvin vaikea arvioida sopivaa lähtöaikaa, jos ei suostu kävelemään Kamppiin muiden linjojen luokse. Täyttä linjapituutta ajavien vakivaunujen lisääminen ei auta siihen, että välipysäkkien näkökulmasta 10 peräkkäistä lähtöä palvelevat yhtä hyvin kuin ajamatta jätetyt lähdöt. Toki Kamppiin käveleminen on myös ysin kulkiessa normaalisti matka-ajan kannalta kilpailukykyistä.

Toiseen suuntaan kysyntähuippu on leveämpi, ja saattaisi ratketa linjaa ylipäätään vahvistamalla. Tällöinkin tosin huipun purkaminen olisi kallista, kun vaunu päätyisi alta aikayksikön kolistelemaan tyhjänä Alppilaan.

Jos yleisötapahtumat ja ruotsinlaivat palveltaisiin erillisellä linjastollaan, ei vakiomatkustajien palvelun laatu romahtaisi aina laivan tullessa satamaan, ja tungoksesta kärsisivät vain sen aiheuttaneet. Tällöin myös lisättävät vaunut liikennöisivät nimenomaan ruuhkasta kärsivällä alueella - vaikkapa laivaterminaalien, vaihtopysäkkien ja kaukoliikenteen asemien välillä. h15A ei edes ollut juurikaan hitaampi kuin h9, vaikka foorumilla olikin varmaa tietoa ysin nopeudesta ennen kuin ensimmäistäkään vaunua oli ajettu.

Kustannuksia toki periaatteessa päällekkäisistä vaunuista tulisi, mutta säännöllisten ruuhkanpurkubussien hinta ei välttämättä olisi aivan yhtä korkea kuin bussiliikenteen yleensä. Laivamatkustajien aiheuttamat ruuhkahuiput ovat työmatkaruuhkien ulkopuolella, ja bussiliikennöitsijä voisi varmastikin yhdistellä autokiertoja, minkä hinnoittelussaan huomioiva liikennöitsijä saisi kilpailuetua. Laivalinjat myös tuottanevat kerta- ja vuorokausilippumyyntiä.

Niin, ja kuten varmasti tiedät, nykyinen 17 ei edusta virkamiesten suunnitteluosaamista. Sen sohlasivat paikalleen Kruunuhaan paremmista helsinkiläisistä ja heidän äänistään huolestuneet poliitikot, eikä sillä ole tarkoituskaan palvella mitään todellista kysyntää. Myöskään sillä 53-inhokillasi ei ole yhtään omaa autoa, vaan se hoidetaan 503:n autoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Sami Koskinen sanoi:
kun vaunu päätyisi alta aikayksikön kolistelemaan tyhjänä Alppilaan

Mikä estää ajamasta pelkästään laivojen tullessa ja mennessä kulkevaa linjaa, sanotaan vaikka Hakaniemen lenkkiin saakka? Tulkoon sinne vaikka 3 vaunua jonossa, jos se on kysyntä. Sitten kun joskus kuljettajarahastuksesta luovutaan, tällä linjalla se voitaisiin säilyttää ja terminaalille laittaa iso kyltti "Kuljettajarahastus vain linjalla 9T". Viinalasteineen Kamppiin ja asemalle pyrkivät maalaiset voivat jatkaa oravannahoilla maksamista ja Jätkäsaarelaisilla on oma ajallaan kulkeva vaunu, johon voi mahtua istumaankin.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä estää ajamasta pelkästään laivojen tullessa ja mennessä kulkevaa linjaa, sanotaan vaikka Hakaniemen lenkkiin saakka? Tulkoon sinne vaikka 3 vaunua jonossa, jos se on kysyntä. Sitten kun joskus kuljettajarahastuksesta luovutaan, tällä linjalla se voitaisiin säilyttää ja terminaalille laittaa iso kyltti "Kuljettajarahastus vain linjalla 9T". Viinalasteineen Kamppiin ja asemalle pyrkivät maalaiset voivat jatkaa oravannahoilla maksamista ja Jätkäsaarelaisilla on oma ajallaan kulkeva vaunu, johon voi mahtua istumaankin.

Vaikka niin. Ongelma on linjaston rakenteessa eikä siihen varsinaisesti liity se, mitä materiaalia pyörässä on käytetty. Tosin ratikoiden kierrättäminen esimerkiksi seutulinjoille on busseja hankalampaa, mikä voi liittyä tai olla liittymättä lisävaunujen hintaan. Huippuminuutilla rantaan muuten tulee varmasti kolmea bussia tai kolmea teräsjoukoa suurempi matkustajalössi.
 
Väitän, että pahimmat ongelmat nelosen ja ysin liikennöintiin on luotu nimenomaan lakkauttamalla terminaalien bussilinjat 15A ja Katajanokan 17.

Myös HKL:n suunnitteluyksikössä oli aikanaan vallalla sellainen harhaluulo, että suuret matkustajapurskeet kannattaa hoitaa nimenomaan busseilla. En tiedä, mistä se ajatus silloin syntyi, mutta kovin yksin HKL-Suy oli maailmalla sen ajatuksensa kanssa — muualla kun ajatellaan juuri päin vastoin.

Bussin 15A matkustajamäärä nousi 352 % vuodessa, kun bussi lakkasi olemasta ja muuttui ratikaksi. Tämä siis laskien ne matkustajat, jotka nousivat kyytiin sen Länsiterminaalin päättäriltä.

Bussi 13 puolestaan muistaakseni lakkautettiin siksi, ettei sitä käytetty riittävästi — tottelemattomat laivamatkustajat kävelivät nelosen pysäkille Vyökadulle.

Olisiko helsinkiläinen ratkaisu tähän ongelmaan se, että 9 pitäisi ovet visusti kiinni siinä terminaalin pääoven edessä seistessään ja pieni lappunen pysäkkitolppaan teipattuna kehottaisi kävelemään 250 m jonnekin bussipysäkille? Way to go :D
 
Olisiko helsinkiläinen ratkaisu tähän ongelmaan se, että 9 pitäisi ovet visusti kiinni siinä terminaalin pääoven edessä seistessään ja pieni lappunen pysäkkitolppaan teipattuna kehottaisi kävelemään 250 m jonnekin bussipysäkille? Way to go :D

Ehkä terminaalit on sitten pilattu totaalisesti ja lopullisesti HKL:n suunnitteluosaamisella. Noh, eräät tahot tahtovat joka tapauksessa siirtää laivat Vuosaareen.

Ehkä päätöksenteossa on salaa tajuttu, ettei ysillä ole tarkoituskaan toteuttaa edes etäisesti käyttökelpoista joukkoliikenneyhteyttä jätkäsaarelaisille. Päättäjät tietävät ratikan olevan olemassa siksi, että sitä on kiva näyttää turisteille ja sen väitetään piristävän kaupunkikuvaa, ja tosiasiassa joukkoliikenteen hoitavat muut välineet. Ilmeisesti ajatuksena onkin, että Jätkäsaaresta kävellään oikeiden välineiden luo - reippaasti yli 250 metriä - ja ehkä ysin hitauden tarkoitus on saada asukkaat kävelemään, jotta turistit voivat huristella imagomuseokatiskalla.

Eihän tässä mitään pahaa ole, mutta kaupunkikuvaratikan liikenteelle rahat pitäisi kaivella jostain matkailunedistämisen tai museotoimen budjetista sen sijaan, että kirskuttimilla kiusataan vakavasti otettavaa joukkoliikennettä kasaavaa HSL:ää.

Myös HKL:n suunnitteluyksikössä oli aikanaan vallalla sellainen harhaluulo, että suuret matkustajapurskeet kannattaa hoitaa nimenomaan busseilla. En tiedä, mistä se ajatus silloin syntyi, mutta kovin yksin HKL-Suy oli maailmalla sen ajatuksensa kanssa — muualla kun ajatellaan juuri päin vastoin.

Muissa eurooppalaisissa kaupungeissa ratkaisut ovat erilaisia, sillä niissä käytettävät ratikat eivät ole säälittävän pieniä eli bussien kokoisia. Vaikka lukisit tauotta mantraa, jonka mukaan ratikoissa nyt vaan on kapasiteettia, ei se kasvata helsinkiläisiä vaunuja. Helsingissä kun vaunujen kapasiteetissa on jääty pahasti jälkeen trendeistä ja taloudellisista realiteeteista - 39 istumapaikkaa ja seisomatila vain takasillalla on ratkaisu, jota varten ei missään muualla pidetä yllä ratikkajärjestelmän vaatimaa massiivista huolto- ja tukijärjestelmää.

Tukholmassa terminaalit on annettu Flygbussarnan hoidettavaksi, eikä järjestely pilaa Södermalmin tai Ladugårdsgärdetin asukkaiden matkoja. Siellä maksukykyiset asiakkaat voivat maksaa ruuhkattomasta premium-linjasta tai kävellä muutaman sata metriä vakinaisen liikenteen luokse. Kapasiteetti riittää jopa Vikingiä lähinnä olevalla Folkungagatanilla, vaikka sitä palvellaan aivan tavallisilla busseilla. Tosin monet matkustajat kokevat Tunnelbanan vetovoiman.
 
Viimeksi muokattu:
Samin mielipiteet ovat piristävän poikkeavaa huumoria.

Päättäjät tietävät ratikan olevan olemassa siksi, että sitä on kiva näyttää turisteille ja sen väitetään piristävän kaupunkikuvaa, ja tosiasiassa joukkoliikenteen hoitavat muut välineet. Ilmeisesti ajatuksena onkin, että Jätkäsaaresta kävellään oikeiden välineiden luo - reippaasti yli 250 metriä - ja ehkä ysin hitauden tarkoitus on saada asukkaat kävelemään, jotta turistit voivat huristella imagomuseokatiskalla.

Edelleen, ysiratikkaan nousee Jätkäsaaressa 352 % enemmän matkustajia kuin busseihin 15 ja 15A nousi. Onko väliä sillä, miksi matkustaja nousee juuri ratikkaan? Pääasia kai kuitenkin, että nousee joukkoliikennevälineeseen. Vaikka sitten imagon vuoksi, jos ei muuten. 352 %!

Helsingissä kun vaunujen kapasiteetissa on jääty pahasti jälkeen trendeistä ja taloudellisista realiteeteista - 39 istumapaikkaa ja seisomatila vain takasillalla on ratkaisu, jota varten ei missään muualla pidetä yllä ratikkajärjestelmän vaatimaa massiivista huolto- ja tukijärjestelmää.

Ennen kuin uskottavuutesi on kokonaan kadonnut, kannattaa tutustua HKL:n raitiovaunujen kapasiteettiin. Toki vielä muutaman vuoden ajan kalustossa on jonkin verran noita pieniäkin vaunuja, mutta ne ovat jo poikkeus — ei 14-bussiakaan ajeta pakettiautoilla. Minäkin toivoisin, että kalusto kasvaisi vielä 400-sarjaakin suuremmaksi, mutta 74 istumapaikkaa tai 200 matkustajapaikkaa on sentään oikea suunta.
 
Takaisin
Ylös