Raitioverkon keskinopeus laskenut

Entäs nopeutus?

Pienehköillä kustannuksilla voi tehdä seuraavaa:

  • Poistaa jalankulkijoiden liikennevalot pelkkien raitiokiskojen yli. Toimii se Aleksillakin, miksei vähemmän kuormitetuilla ylikuluilla?
  • Ohjata liikennettä pois ratikkakaduilta kuten Bulevardilta ja Tehtaankadulta asentamalla kylttejä vaihtoehtoreiteille ja läpiajokieltoja asettamalla
  • Maalaamalla aloittaen ahtaista paikoista ratikan ulottuman tiehen

Vähän kalliimpaa tai vaikeampaa jo:

  • Aidoitus hankaliin ylikulkupaikkoihin
  • Parkkipaikkojen vähentäminen ratikkakatujen varrelta
  • Transponderilla laskeutuvat pollarit läpikulkuliikennettä rajoittamaan
  • Liikenteellisesti vähäpätöisten risteysten poisto kokonaan kapeilta ratikkakaduilta
  • Liikennevaloetuuksien kehittäminen edelleen luotettavammaksi pahimmista ongelmakohdista lähtien

Ehkä joskus-tason ratkaisuja:

  • Ratageometrian parantaminen koko verkostossa
  • Parkkipaikkojen vähentäminen ratikkakatujen varrelta?
  • Ongelmallisten liikennepaikkojen rakentaminen uudelleen ja liikennevirtojen optimointi, kuten Rautatientorin keskenään kättelevät bussi- ja ratikkavaiheet Mikonkadun nurkassa

Mitäs muuta löytyy? Kuka päättäisi mistäkin? Ovatko vaikeusasteet ihan hatusta vedettyjä?
 
Vs: Entäs nopeutus?

Poistaa jalankulkijoiden liikennevalot pelkkien raitiokiskojen yli. Toimii se Aleksillakin, miksei vähemmän kuormitetuilla ylikuluilla?

En kannata suojateitä 30km/h+ raitiotieosuuksille. Kahdestakympistä jalankulkijan "väistäminen" vielä onnistuu jotenkuten. Nopeammissa paikoissa tarvitaan tasoristeystä muistuttavia ylikulkuja.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Entäs nopeutus?

Mitäs muuta löytyy? Kuka päättäisi mistäkin? Ovatko vaikeusasteet ihan hatusta vedettyjä?
Tekisi mieli väittää että nuo pienehköillä kustannuksilla tehtävät on itseasiassa vaikeampia kuin nuo vähän vaikeammaksi arvioidut. Esimerkiksi jalankulkijoiden valot tarvitaan autoja varten ja se on vähän sekavaa jos on eri valot tai ei valoja ollenkaan autokaistojen välissä oleville kiskoille. Toisaalta taas noiden liikenteellisesti vähäpätöisten risteyksien sulkeminen tuskin on mikään iso ongelma, tulee mieleen vaikka Itäinen Brahenkatu ja Helsinginkatu.

Parkkipaikoilla voi pelata nollasummapeliä jos haluaa, eli lisätään toisaalla lähistöllä.
 
Monessa Saksalaisessa kaupungissa ei ole suojatietä raitiovaunukiskojen yli, vaan pelkät punaiset tai keltaiset valot jotka vilkkuvat tai palavat vaunun lähestyessä. Lisäksi löytyy raitiovaunukiskojen suuntaukseen nähden poikittaisia valkoisia kapeita katumerkintöjä, jotka rajaavat ylityskohtaa leveyssuunnassa.

Jalankulkijalle tehdään näin selväksi, että ei ole suojatietä ja raitiovaunulla on etuajo-oikeus. Joskus ei löydy edes valoja eikä tiemerkintöjä vaan pelkkä madallus jalkakäytävän kohdalla.

Aitaukset eivät sovellu keskustaan kovinkaan hyvin. Niin suuria jalankulkijamääriä ei voi ohjata aitauksilla ja lopputulos on, että porukka kävelee aidan vierestä tai hyppii yli. Lisäksi se nopeuttaa autoliikennettä. Keskustan ulkopuolella, harvemmin asutulla alueella, jossa vaunut ajavat 50km/h+ aitaukset voivat tietyissä tapauksissa sopia.
 
Liikennemestari Eija Tuomonen mainitsi eilen, että raitioverkon keskinopeus juuri ennen 10km/h ristikkorajoitusta oli 12,3km/h. Eli voidaan olettaa että seuraavassa mittauksessa se tulee olemaan vielä alempi.
 
12,3 km/h on todella vähän, tosin näissä olosuhteissa siinä ei ole mitään ihmeellistä. Odotan "innolla" seuraavaa lukemaa. Päästäänköhän jo yksinumeroisiin lukuihin? Nykyisellä pääosin kävelyvauhtia kulkevalla ratikkaliikenteellä se ei ole vaikeaa.

Viimeksi tänään jouduin taas todistamaan hitautta matkusttaessani 70V:llä 14.40 aikaan. Otimme kiinni linjan 7A vaunun Mäkelänrinteen jälkeen, sekä ajoimme ohi että heilahti. Bussi pysähtyi Mäkelänrinteen ja Hakaniemen välillä Haapaniemeä lukuunottamatta kaikilla pysäkeillä ja lisäksi jäätiin muutamiin valoihin. Bussi oli Hakaniemessä neljä minuuttia ennen raitiovaunua.

Eikä tämä ole todellakaan ainutlaatuista tai harvinaista, vaan täysin normaalia. Viimeksi alkukuusta matkustin hammastapurren Rautatieasemalta Vilhonvuoreen vain 14 minuuttia, vaikka aamuruuhka oli jo loppunut!

Täällä on vatvottu välillä nopeinta tapaa kulkea Sörnäisistä Rautatientorille. Käytännössä poikkeuksetta bussi on nopein, välillä vain 5 minuutin ajalla. Seuraavana tulee metro tai raitiovaunu. Riippuu mitä laskee ajaksi kulkemiseen maan alle ja pinnalle sekä odottamiseen. Käytännössä kuitenkin (yleensä ilman valoetuukisa kulkeva) bussi on nopein. Valitettavasti.

On vaikeaa sanoin kuvailla tunnetta, kun yli viikon Saksassa raitiovaunuilla ajelun jälkeen "pitää" matkustaa Helsingissä raitiovaunulla. Vaatii ennenkaikkea hyvää huumorintajua ja harrastajahenkeä. Ei yksinkertaisesti voi ymmärtää, miksi kaikki on täällä päin p..settä? :mad:
 
Tuo Hakaniemi - Kurvi (ja Mäkelänkatu) väli olisi saatava kuntoon jotta laajennukset Jokerille voisi toimia, onko siitä mitään suunnitelmaa? Kun ihan harrrastelijapohjaltakin keksii tuhannen monta tapaa nopeuttaa sitä, etelästä pohjoiseen:
- Pitkällesillalle omat kaistat ratikoille. Ohjataan henkilöautoliikenne Rantatielle ja Siltavuorenrantaan.
- Tämän jälkeen täysvaloetuus suhteessa Hakaniemenrannan liikenteeseen ei voi olla mikään ongelma.
- Hakaniemen pysäkiltä jalankulkijavalot ja suojatie pois
- Ympyrätalolle kiskojen yli kääntyminen pois, liikenne Toisen linjan
- Toiselle linjalle täysi valoetuus, samoin Neljännelle ja koko välille Kurviin saakka. Kaksi ratikkalinja ei ole niin tiheää liikennettä etteikö risteävä liikenne voi odottaa. Samoin jalankulkijavalot pois, tehdään vaikka sellaisia ziksakkeja.
- Jos toisen Linjan vaihteita ei käytetä niin eikö sen voi purkaa.
- Se toinen pysäkki Hämeentieltä pois.
- AKK:lta kiskojen yliajo suljetaan, vastaavasti avataan Teollisuuskadun liittymä henkilöautoille.
- Mäkelänkadun jarruttelu on täysin käsittämätöntä peeloilua, se on pitkä pätkä suorastaan pikaratikkarataa ilman sanottavaa risteävää liikennettä kahta risteystä lukuunottamatta. Puolet pysäkeistä pois ainakin pohjoispäässä, ja mitään Mäkelänrinteen autoja nyt esimerkiksi ei tarvitse odotella.
 
Tuo Hakaniemi - Kurvi (ja Mäkelänkatu) väli olisi saatava kuntoon jotta laajennukset Jokerille voisi toimia, onko siitä mitään suunnitelmaa? Kun ihan harrrastelijapohjaltakin keksii tuhannen monta tapaa nopeuttaa sitä, etelästä pohjoiseen:...
Ei mikään muutu ennen kuin asennevammat paranevat. Perusongelma on autopuolueen valta-asema ja heidän mielikuvansa. Eilisen Hesarin juttu parkkisakkojen ja liputta matkustamisen tarkastusmaksujen suhteesta kertoo kaiken. Lainaan asiaa pohtivan työryhmän puheenjohtajaa Jaakko Rautiota:
Jaakko Rautio sanoi:
Jos pysäköi auton jalkakäytävälle, jalankulkijat joutuvat ottamaan lisäaskelia, mutta ei se välttämättä haittaa ketään.
Siis se haittaa, että autoilija joutuu ottamaan lisäaskelia. Muille kuin autoilijoille aiheutettu haitta ei ole haitta.

Bussiliikenne sujuu monin paikoin siksi, että autoilu on tehty mahdollisimman sujuvaksi. Samoilla valoilla ja ajoradoilla menevät molemmat. Kun ratikkakaistoilla ei saa ajaa autoilla, niistä kaistoista tulee toissijaisia, ja niiden liikenne saa mennä sen jälkeen kun autot ovat menneet ensin. Asia perustellaan ovelasti sillä, että jos autot eivät pääse ensin, ne tukivat risteyksen. Totta tietenkin, sillä viisi autoa ja niiden autoilijat tukkivat usein risteyksen vieden yhtä paljon tilaa kuin yksi ratikka. Siellä ratikassa vaan voi olla 100 ihmistä, joten kumpien odottaminen onkaan suurempi haitta.

Sama asennevamma on jalankulkuvaloissa, joiden ratikkaliikenteelle aiheuttamaa haittaa ei muka voi poistaa. Totta kai voi poistaa. Kun lähtökohtana on, että jalankulkijan vihreä ei sotke ratikkaliikennettä, jalankulkuvalot ajoitetaan ratikan mukaan. Jos yli kadun ei saa olla sekaisin vihreää ja punaista, niin ajoitetaan ajoratojen ylityksien jalankulkuvalot ratikan mukaan. Siinä se, tehdään vain päinvastoin kuin nyt, ja annetaan autoilijoiden purnata.

Ei Helsingissä ole mitään liikenteellisiä esteitä järjestää ratikkaliikenne samalla tavalla sujuvaksi kuin muuallakin Euroopassa. Eli vaunut pysähtyvät vain pysäkeillä, ja välillä voi olla vaikka 20 liikennevaloa, joissa autot odottavat sen hetken kun ratikka ajaa ohi.

Ainoat esteet ovat asenteissa, myös joukkoliikenteen sisällä.

Antero
 
Ei tosiaan lupaa hyvää tuon Raution muutkaan kommentit.

On tosi surullista kun vallalla on juristiajattelu, jossa ei yritetäkään poistaa epäkohtia, vaan keksitään perusteluja hölmöilyn luvallisuudelle.

Tavallisen kadunkulkijan järjellä pysäköintivirhe on rötös, josta pitää olla tuntuvat seuraamukset.

Mutta juristipa selittää meille ymmärtämättömille. Pysäköintivirhe ei ole liikennerikkomus, josta määrätään rikesakko, eikä rikos, josta määrätään sakko. Se onkin jotain ihan muuta, josta määrätään hallinnollinen maksu.

Ahaa! Koko jutun ongelma ovat nykyiset säädökset. Juuri tuon asian korjaamiseksi ja säädöksien järkevöittämisen edistämiseksi on pantu työrymä pystyyn, me tavikset kuvittelemme. Kylläpä me ollaan tyhmiä.

Työryhmä kuitenkin taitaa olla ihan muulla asialla. Rautio ainakin HS:n mukaan selittää juuri noihin säädöksiin vedoten, ettei pysäköintivirhemaksu ei voi olla nykyistä suurempi.
 
Viimeksi muokattu:
Liikennemestari Eija Tuomonen mainitsi eilen, että raitioverkon keskinopeus juuri ennen 10km/h ristikkorajoitusta oli 12,3km/h.

Kuka lie rikkonut puhelimen ja missä. Joka tapauksessa sekä viimeisin mittaustieto että viimeisin aikataulunopeus ovat yli 14 km/h.

---------- Viesti lisätty kello 14:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:23 ----------

Sama asennevamma on jalankulkuvaloissa, joiden ratikkaliikenteelle aiheuttamaa haittaa ei muka voi poistaa.

Mikä lie sitten se oikea asenne. Minusta jalankulkijoilla on suurin painoarvo keskustassa. Keski-Eurooppaa vastaavat etuudet edellyttävät yleensä yhtenäisten kadunylitysten katkaisemista. Jos aletaan viritellä jalankulkijoiden ylityksiä eri aikaan kuin ratikoiden kulkua, ratikoiden kanssa samaan suuntaan kulkeville autoille ei monissa paikoissa pahemmin aikaa enää jää.
 
Jos aletaan viritellä jalankulkijoiden ylityksiä eri aikaan kuin ratikoiden kulkua, ratikoiden kanssa samaan suuntaan kulkeville autoille ei monissa paikoissa pahemmin aikaa enää jää.
Saat tämän jotenkin kuulostamaan huonolta asialta :)

Voitaisiin tehdä niin kuin Autopuolue haluaa, valot pois ja lisää parkkipaikkoja. Esimerkiksi Kaivokatu: Sallitaan pysäköinti kadun varteen toisella kaistalla, korotetaan suojatiet ja poistetaan valot. Autojen vauhti hidastuu kun katu kapenee, pitää varoa ja vartoa parkkiruudusta lähteviä, suojatielle joutuu jarruttamaan ja siinä on lisäksi jatkuva jalankulkijavirta. Ratikat ja jalankulkijat liikkuu sujuvammin, ja tekisi mieli väittää että autotkin.
 
Mikä lie sitten se oikea asenne. Minusta jalankulkijoilla on suurin painoarvo keskustassa.
Niin minustakin. Eikä jalankulku ja raitioliikenne samassa keskustassa ole mikään ongelma. Ongelma ovat autot, joita on liikaa ja jotka ajavat liian nopeasti.

Tulipa mieleeni tuosta Temen kommentista, että kumma kun parkkiluolissa ei tarvita jalankulkijoille liikennevaloja. Miksi sama ei toimi maanpinnalla? Mutta sehän toimiikin, kun ei yritetä järjestää autoille etuisuusjärjestelmää, jossa saa ajaa niin nopeasti kuin uskaltaa. Hollannissahan on kaupunki, joka poisti liikennevalot ja hyvällä menestyksellä. Kun autoilija joutuu pelkäämään – kuten Temekin kirjoitti – liikkeelle lähteviä autoja ja niiden välistä tulevia ihmisiä kaikkialla, niin alkaa kaasuvarvas keventyä. Sama on havaittu myös asuinkaduilla, jossa jalkakäytävien rakentaminen heikentää turvalliuutta, koska nopeudet nousevat, mutta katujen ylitykset eivät jalkakäytävistä vähene.

Liikennevaloilla on sama efekti. Vihreä valo merkitsee lupaa olla piittaamatta jalankulkijoista ja poikkeavan kadun autoista. Jotaa hanaa vaan, että ehtii ennen valojen vaihtumista.

Antero
 
Raitioliikenteen nopeuttamiseksi ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Autojen ja bussien määrän vähentäminen. Tai autojen kohdalla autojen määrän kasvun pysäyttäminen. Ne on ratkaisuja raitioliikenteen nopeuttamiseen. Autoja ja busseja vähennetään nopeilla ratayhteyksillä, kuten Espoon metrolla ja toisella metrolinjalla. Kun näitä linjoja on tehty, voisi olla tarpeen tarkastaa raitioliikenteelle suotavia erityisjärjestely yli muun katuliikenteen.
 
Raitioliikenteen nopeuttamiseksi ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Autojen ja bussien määrän vähentäminen. Tai autojen kohdalla autojen määrän kasvun pysäyttäminen. Ne on ratkaisuja raitioliikenteen nopeuttamiseen. Autoja ja busseja vähennetään nopeilla ratayhteyksillä, kuten Espoon metrolla ja toisella metrolinjalla. Kun näitä linjoja on tehty, voisi olla tarpeen tarkastaa raitioliikenteelle suotavia erityisjärjestely yli muun katuliikenteen.
Sillä että ratikka seisoo vaikkapa Flemarin valoissa ei ole kyllä mitään tekemistä autoliikenteen määrän kanssa. Ja noin yleisesti ottaen, autoliikenteen määrä keskustassa tuskin riippuu sanottavasti joukkoliikenteestä. Tilaa on niin vähän ihmisliikennemääriin nähden että pienelläkin osuudella autot on käytännössä niin kuin kaasua, ne täyttää kaiken tilan mitä niille annetaan. Ratkaisu on olla antamatta tilaa.
 
Takaisin
Ylös