Raitioverkon keskinopeus laskenut

Olympialaiturin jälkeen olevat Jokeri-valot syttyvät n. 10 sek pysähdyksissä olon jälkeen. Eli siinäkin katkaistaan autoliikenne, jos jäädään aikataulua tasaamaan.

Tuo ongelma ratkeaa helposti, kun vetäisee kevyesti virroittimennarusta tunnistimen kohdalla, joka sijaitsee ajolangassa joitakin kymmeniä metrejä ennen pysäkkiä. Eipä syty jokerivalot silloin. Tosin tämä temppu ei onnistu Variotramilla, joten silloin autoilijat saavat kärvistellä minuutin verran.
 
Tuo ongelma ratkeaa helposti, kun vetäisee kevyesti virroittimennarusta tunnistimen kohdalla, joka sijaitsee ajolangassa joitakin kymmeniä metrejä ennen pysäkkiä. Eipä syty jokerivalot silloin. Tosin tämä temppu ei onnistu Variotramilla, joten silloin autoilijat saavat kärvistellä minuutin verran.

Saa virroittimen alas Variobahnistakin. Ihan nappia painamalla.
 
Onko kokeiltu? Voisin jopa väittää virtapuskurien (joilla normaalisti pidetään ainakin sisävaloja ja linjakylttejä päällä ilman virroitinta) riittävän mainiosti muutamaksi kymmeneksi sekunniksi jos ajotehoja ei tarvita.
 
Eräs raitioteiden parissa elämäänsä viettävä henkilö kertoi minulle tänään huhun, jonka todenperäisyyttä pyytäisin arvioimaan. Eli Helsingin raitioliikenteen KESKIinopeutta oltaisiin laskemassa arvoon 12km/h liikenneturvallisuuden nimissä! Jostain muistan lukeneeni nykyisen keskinopeusarvon olevan 16km/h, eli suhteellisesti pudotus on huima.

Jos asia on oikeasti näin, aikooko HKL-Raitioliikenne lopettaa raitioliikenteen hidastamalla sen kuoliaaksi? Siihen suuntaanhan tässä on koko ajan menty, kuten vaihteet ja ristikot 10km/h -sääntö. Matkustajat yleensä haluavat päästä paikasta toiseen rivakkaan tahtiin...
 
Eräs raitioteiden parissa elämäänsä viettävä henkilö kertoi minulle tänään huhun, jonka todenperäisyyttä pyytäisin arvioimaan. Eli Helsingin raitioliikenteen KESKIinopeutta oltaisiin laskemassa arvoon 12km/h liikenneturvallisuuden nimissä! Jostain muistan lukeneeni nykyisen keskinopeusarvon olevan 16km/h, eli suhteellisesti pudotus on huima.

Kai se on totta, kun lähteesi kerran viettää elämäänsä siellä paikan päällä.

Toihan on myös hirmu hyvä uutinen liikenneturvallisuuden kannalta. Kuulostaa aivan kuin Rautatievirasto olisi ottanut kapearaiteiset sähköradat myös valvottavikseen.
 
On väärää logiikkaa moittia sitä, että liikennöintisääntöjä muutetaan olosuhteiden mukaisiksi. Väistämätön totuus on, etteivät nykyiset laipan varassa ajettavat ristikot kestä reippaita nopeuksia. Vauhti jolla ristikot tärveltyvät on aivan uskomaton. Jopa vain kuukauden ikäiseen Bulevardi-Freda-ristikkoon on jo muodostunut aaltoilua, ja lähes kaikki yhdestä kahteen vuotta vanhat ristikot ovat hionta- elleivät jo uusimiskunnossa.

Ratojen varrella myös asuu ihmisiä, joiden pitäisi saada nukkua eikä kuunnella kaappien ja ikkunoiden helinää aamuin illoin.

Toki nopeusrajoitukset vaihteissa ja ristikoissa ovat olleet matalat jo kauan. Valvontaa vain ei ole järjestetty tehokkaasti, joten tiukkojen aikataulujen kanssa pärjätäkseen moni ajaa ylinopeutta. Sikäli uusi tiukennus 15->10km/h on lähinnä muotoseikka.

Oikea haukkumisen suunta olemme me, kunnan asukkaat, jotka emme halua vaatia poliitikoilta rahaa kattavaan raitiotieinfran uudistukseen. Asia etenee pikkuhiljaa, mutta järkevässä maailmassa tuo uudistus olisi tehty vaiheittain viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Samalla olisi päästy jo säästämään alentuneissa ylläpito- ja liikennöintikuluissa sekä voitettu matkustajia muilta liikennemuodoilta.
 
Sillä ei ole matka-ajan kannalta juuri minkäänlaista käytännön merkitystä, jos reitin varrelle osuvissa muutamissa vaihteissa ja ristikoissa ajetaan 20-30km/h sijasta 10 km/h. Kyse on vain joistakin kymmenistä sekunneista. Oleellisempaa olisi karsia turhat pysähtymiset eli seisomiset kaiken maailman suojatievaloissa ja pikkuristeyksissä. Monilla linjoilla tällaiseen turhanpäiväiseen seisomiseen kuluu yhteensä jopa vuorovälin verran aikaa (siis pl suuret risteykset), joten oikeasti tehokkaasti järjestetyssä raitioliikenteessä voitaisiin joiltakin linjoilta parhaimmassa tapauksessa poistaa kokonainen vuoro vuorovälin siitä kärsimättä.
 
Sillä ei ole matka-ajan kannalta juuri minkäänlaista käytännön merkitystä, jos reitin varrelle osuvissa muutamissa vaihteissa ja ristikoissa ajetaan 20-30km/h sijasta 10 km/h.

Liikennevalot juurikin eskaloivat ongelmaa. 5km/h nopeuden tiputus riittää siihen, että ei ehditä enää tietyistä valoista läpi. Esim. Kaivokadulla tulee nyt yksi pysähdys enemmän kuin ennen.
 
Eli Helsingin raitioliikenteen KESKIinopeutta oltaisiin laskemassa arvoon 12km/h liikenneturvallisuuden nimissä! Jostain muistan lukeneeni nykyisen keskinopeusarvon olevan 16km/h, eli suhteellisesti pudotus on huima.

Keskinopeus on mitattava suure. Ei se perustu mihinkään määräykseen. Viime vuosina keskinopeus on ollut 14 - 15 km/h koko verkolle laskettuna sekä aikataulunopeutena että mitattuna toteutuneena nopeutuneena.

10 km/h rajoitus ristikoissa tietysti hidastaa liikennettä, mutta vielä ei ole tiedossa miten paljon se vaikuttaa aikatauluihin.
 
Liikennevalot juurikin eskaloivat ongelmaa. 5km/h nopeuden tiputus riittää siihen, että ei ehditä enää tietyistä valoista läpi. Esim. Kaivokadulla tulee nyt yksi pysähdys enemmän kuin ennen.

Silloin liikennevalot on ohjelmoitava siten, että rajoitusten mukaan ajava vaunu pääsee läpi. Kaivokadulla valo-ohjelmointi on mielestäni siten, että Rautatieaseman pysäkin valojen vaihtuessa maalle päin liikkeelle lähtevä vaunu pääsee yhdellä kerralla Kaisaniemen mäkeen asti ja toiseen suuntaan sama juttu, kun liikkeelle lähdetään Mikonkadun risteyksen valotolpalta. Tilanne tietenkin muuttuu, jos ensimmäiseltä valotolpalta joutuu lähtemään "väärään aikaan" tai muita vaunuja on samalla alueella liiaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Silloin liikennevalot on ohjelmoitava siten, että rajoitusten mukaan ajava vaunu pääsee läpi. Kaivokadulla valo-ohjelmointi on mielestäni siten, että Rautatieaseman pysäkin valojen vaihtuessa maalle päin liikkeelle lähtevä vaunu pääsee yhdellä kerralla Kaisaniemen mäkeen asti ja toiseen suuntaan sama juttu, kun liikkeelle lähdetään Mikonkadun risteyksen valotolpalta. Tilanne tietenkin muuttuu, jos ensimmäiseltä valotolpalta joutuu lähtemään "väärään aikaan" tai muita vaunuja on samalla alueella liiaksi.

Kaisaniemestä Rautatieasemalle ei pääse yhdellä aallolla kuin joko pienellä ylinopeudella tai erittäin hyvällä tuurilla.

Jos tuo aaltojen korjaaminen onnistuisi, niin mikä sitten on kaikki nämä vuodet estänyt OIKEIDEN valoetuuksien toteuttamisen? Ei tässä mitään parannuksia olla saamassa, syntyneitä vahinkoja vain vähän tilkitään sieltä mistä vähimmillä myönnytyksillä saadaan.
 
Liikennevaloetuuksissa ongelmana arvelen olevan tekniikan sekä motivaation haasteet. Tekniikassa tulee vastaan vanhat ja/tai vääränmalliset liikennevalolaitteet sekä ratikkalaitteisto (molemmat ohjelmistoineen), motivaatiossa tekniikan tuntemus ja näkemys riittävän monella asiasta huolehtivalla henkilöllä.

Vaikka nyt saataisiin taikaiskusta kaikki henkilöt yhteistyökykyisiksi ja oikeanlainen visio johtajan pallille kestää aikansa (=budjetti tulee vastaan) saada liikennevalojärjestelmät uusituksi ja ohjelmoiduiksi huipputasolle. Hommaan voi liittyä ohjelmointia, uutta laitteistoa, tietoliikenneyhteyksiä ja näiden yhdistelmiä. Kaikki maksaa.
 
Takaisin
Ylös