Juuri tuollaista 'cut and cover'-tunnelia olen ajatellut. Mitä lähempänä pintaa pysytään, sitä keveympinä pysyvät kaikki tunneliin liittyvät ratkaisut, ihan alkaen kaivutyön volyymistä ja ajoluiskien pituudesta (4% kaltevuudella: 4m = 100m luiska, 15m = 375m luiska). Voi olla, että tunnelin kansi kannattaa tehdä teräsrakenteena, jolloin siitä voisi saada ohuemman kuin betonista. Kun rata on lähellä pintaa, myös kävely pysäkille on vaivatonta.
Raitiovaunut mahtuvat käsittääkseni kapeampaan tilaan kuin autokaista? Niinpä koko tunneli olisi ehkä mahdollista kaivaa Mannerheimintien alle toispuoleisesti, jolloin työn aikanakin voisi ehkä pitää edes 1+1 kaistaa auki. Tarvittaessa liikennettä voisi ohjata Topeliuksenkadun ja/tai Urheilukadun kautta. Näistä voisi tehdä yksisuuntaiset tilapäisesti.
Laskeskelin tässä, että jos raitioliikenteelle tehdään tuollainen ehdottamasti cut'n'cover -tunneli, niin työvaroineen tämä vaatisi noin 7 m syvän ja vähintään 14,6 m leveän kuopan monen kuukauden ajaksi näille kaduille, joiden alle se halutaan rakentaa. Tuo minimileveys on laskettu metrotunnelin poikkileikkausmitoilla kaksiputkisena tunnelin, huomioiden kuitenkin kapeamman kaluston (2,65 m) ja pelastuskäytävät kavennettuna 1,2 metriin kuten Länsimetrossakin. Lisäksi on laskettu 1,5 m työvaroja betonitunnelin molemmille puolille. Lisäksi on huomioitava ramppien pituus, jotka 6 metrin syvyyteen 6 % kaltevuudella olisivat noin 100 m pitkät.
Yllämainittu siis pätee, jos tuo ehdottamasi ratikkatunneli rakennettaisiin vastaavasti kuten Hakamäentien tunneli Mannerheimintien ali. Jos on olemassa jokin vähemmän tilaa vievä tapa rakentaa se kuin edellä mainittu, niin olen oikeasti kiinnostunut asiasta.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Mannerheimintie jouduttaisiin katkaisemaan autoliikenteeltä useamman kuukauden ajaksi tuolla välillä. Samoin rampit muuttaisivat kaupunkikuvaa merkittävästi. En usko että menee läpi kaupungin päätöksenteossa. 100 vuotta sitten olisi voinut mennäkin, koska autoja oli hyvin vähän ja rampit olisivat olleet "moderneja".
Arvioisin kokemuksiini perustuen, että itse tunnelia pystyisi tekemään noin 30 metriä kuukaudessa. Tällöin jos tunnelia tehtäisiin molemmista päistä, niin kilometri valmistuisi noin 15 kuukaudessa. Vaatii tietysti kaksi työporukkaa. Ja tähän päälle kuopan kaivuu, mahdolliset louhinnat, johto- ja putkisiirrot ennalta, tunnelin vesieristykset ja täytöt. Vasta tämän jälkeen liikenne maan päällä voi palata normaaliksi. Lisäksi asemien rakentamisessa menee vielä oma aikansa.
Eikö Mannerheimintielläkin kaivettu Forumin ja Asematunnelin välinen jalankulkutunneli suoraan yhden Helsingin vilkkaimman risteyksen poikki?
Tietääkö joku forumilaisista enemmän näiden rakentamisesta ja työnaikaisista ratkaisuista? Olisin nimittäin kiinnostunut.
Pieni autotunneli tuolla paikalla olisi lähinnä oireiden hoitoa. Varsinainen ongelma on huonot yhteydet Helsingin niemen poikki, mikä johtaa toisaalta siihen että keskustaan tai aivan sen tuntumaan tunkee isoja liikennevirtoja, joilla ei ole oikeastaan mitään asiaa sinne ja toisaalta kasvattaa Kehä I:n kuormitusta tarpeettomasti. Taudin hoito vaatisi vähän järempiä, keskustan kokonaan ohittavia tunneliratkaisuja.
Mutta minkätakia nimenomaan keskustan ali pitäisi tehdä uusia liikenneväyliä? Ainahan voi mennä nimenomaan keskustan
ohi.