Sillat/tunnelit Suomesta Viroon ja Ruotsiin

Mitenkäs jostain Helsinki - Tallinna tunnelista saisi bisnestä esiin, joka on yli kaksi kertaa Englannin kanaalitunnelia pitempi, ja persnettoa kuulemma tämäkin tunneli tuottaa, vaikka väkimäärä molemmilla rannoilla on Suomeen ja Viroon verraten aivan eri kokoluokkaa.

Eipä tuo kahden miljardin hintaan kummoinen temppu olisi. Vaan jos noudatamme Anteron logiikkaa miljardin länsimetrosta, on tunnelinkin hinta vähintään 4 miljardia.

Kanaalitunneli hinnaksi arvioidaan Wikipedian mukaan 10 miljardia puntaa 80% kustannusylityksellä. 2 miljardin euron hintainen hanke kannattaa aika lailla helpommin kuin 15 miljardin hanke. Varsinkin, kun maailmantalouden muutosten takia raha on nykyään paljon halvempaa kuin Kanaalitunnelia rakennettaessa 80-luvu lopulla ja 90-luvun alussa. Valtiolla on myös vaatimattomampi tuotto-odotus kuin Kanaalitunnelin rakentaneella puhtaasti yksityisellä konsortiolla, joka ei myöskään noteeraa yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Ilman kohtuuttomia vuosien mittaan kertyneiden velkojen korkokustannuksia Kanaalitunnelikin silti ilmeisesti olisi pinnalla.

Täytyy tosin todeta, että toisella foorumilla Anteron "tupakka-askin kanteen" tekemässä laskelmassa oletettiin junien lipputulojen menevän suoraan tunnelin maksamiseen huomioimatta itse liikennöinnin ja ylläpidon kustannuksia ja oletettiin myös tunnelin korvaavan kokonaan matkustajalaivaliikenteen. Laskelma oli silti kiinnostava suuruusluokkaharjoitus ja näytti, että 2 miljadin hintaan hanke ei olisi ainakaan aivan mahdoton. Varsinkin, kun lippujen hinnat oli oletettu laivalippujen tasolle eli mahdollisuudet saada todella merkittävä osuus liikenteestä olisivat hyvät.
 
Valtiolla on myös vaatimattomampi tuotto-odotus kuin Kanaalitunnelin rakentaneella puhtaasti yksityisellä konsortiolla, joka ei myöskään noteeraa yhteiskuntataloudellisia hyötyjä.

Yhteiskuntataloudellisten hyötyjen takia tämä tunneli minusta kannattaisi rakentaa, ei kvartaalitalouden laskelmien mukaan. Kulttuurivaihtokin voidaan nähdä tärkeänä arvona. Samoin varautuminen ilmastonmuutokseen, joka tulee vähentämään lentoliikennettä roimasti. Kannattaa rakentaa se tunneli ajoissa, sillä vastaavia aletaan varmasti puuhata muuallakin tosi paikan tullen ja silloin projekti saattaa maksaa paljon enemmän, jos edes rakennusmiehiä on ylipäänsä saatavilla tänne pohjolan perukoille.
 
Kiva, kun nyt on tämäkin aihe taas käsittelyssä. :)

Mikäli nyt oikein tulkitsin merikarttaa, ei Eckerön ja Ruotsin rannikon välillä edes mitenkään hirveän syvää ole. Todella paljon pieniä saaria, luotoja ja matalikkoja, ihan mahdollinen silloille. Olisi mainiota, jos välillä Helsinki-Tukholma kulkisi vaikkapa kolmiraiteinen, tehokas, sähköistetty ja mahdollisesti standardiraideleveyksinen rata. Eiköhän tämä uusi matkustaja- ja rahtireitti olisi taloudellisesti ja ympäristönkin kannalta kannattava?

Se, mikä saa minut suhtautumaan näin intohimoisesti tähän asiaan on lukuisat matkustuskerrat Helsingistä Turkuun ja Turusta Tukholmaan. Tähän kun menee aikaa vähintään 13 tuntia, ja tämäkin vain äärimmäisen hyvällä tuurilla ja ajoituksella. Eli käytännössä Keski-Eurooppaan mennessä menee kokonainen päivä Ruotsiin matkatessa, kun toisena päivänä pääseekin jo pitkälle Saksaan. Viimeksi ehdin päivässä Tukholmasta Kölniin, huolimatta siitä, että juna myöhästyi Puttgardenin lautalta.

Mutta mikäpä olisikaan hienompaa kuin se, että Helsingin ja Tukholman välin voisi taittaa vaikkapa kuudessa tunnissa? Illalla olisi sitten jo Hampurissa!
 
Se, mikä saa minut suhtautumaan näin intohimoisesti tähän asiaan on lukuisat matkustuskerrat Helsingistä Turkuun ja Turusta Tukholmaan.

Lentokoneellahan pääsee nopeasti. Ja laivalla menemisessä ei ole ekologista etua, sillä se saastuttaa tuplasti lentokoneeseen nähden. Junan etu tulisikin nähdä ympäristöetuna pikemminkin kuin ajallisena etuna. Jatkossa ympäristöasiat tulevat yhä enemmän esille ja laivakuljetuksetkin varmsti joutuvat kritiikin eteen.

Katsokaapa vaikka sivua 2 tässä:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Liikenne/Opinnot/128/Ilmailun_ymparisto_ilma.pdf

ATR7-potkuriturbiinikoneen päästöt 161 g CO2/hkm. Eurooppaan suuntautuvan suihkukonelennon päästöt 163 g CO2/hkm. Matkustaja-autolautan päästöt 318 g CO2/hkm. Sähköjunan päästöt 16 g CO2/hkm. Linja-auto (12 matkustajaa) 50 g CO2/hkm. Bensiinikäyttöinen henkilöauto (1.8 matkustajaa) 94 g CO2/hkm.
 
Sillat Suomesta Ruotsiin

Lentokoneellahan pääsee nopeasti.
On muutama syy, jonka vuoksi en käytä ilmatietä juuri laisinkaan.

Ja laivalla menemisessä ei ole ekologista etua, sillä se saastuttaa tuplasti lentokoneeseen nähden.
Tosin troposfäärin alaosissa ja muutama sata saastuttava liikenneväline kyydissään.

Junan etu tulisikin nähdä ympäristöetuna pikemminkin kuin ajallisena etuna. Jatkossa ympäristöasiat tulevat yhä enemmän esille ja laivakuljetuksetkin varmsti joutuvat kritiikin eteen.
Tämän reitin varrelle voisi vielä pystyttää muutama sata tuulivoimalaa, niin ympäristö todellakin kiittäisi. Sitten vaan myyntiin vihreitä viikonloppulomia Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Hampuriin ja Berliiniin, niin johan tulisi äkkiä kannattavaksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Lentokoneellahan pääsee nopeasti. Ja laivalla menemisessä ei ole ekologista etua, sillä se saastuttaa tuplasti lentokoneeseen nähden. Junan etu tulisikin nähdä ympäristöetuna pikemminkin kuin ajallisena etuna. Jatkossa ympäristöasiat tulevat yhä enemmän esille ja laivakuljetuksetkin varmsti joutuvat kritiikin eteen.
Suhtaudun aikamoisin varauksin vertailuihin uivan hotellin ja muiden kulkuneuvojen välille, vastaavilla fasiliteeteilla varustettu junakaan tuskin olisi kovin energiatehokas. Rahtiliikenteessä konttikilometri laivalla on tietääkseni hyvinkin energiataloudellinen.
 
Suhtaudun aikamoisin varauksin vertailuihin uivan hotellin ja muiden kulkuneuvojen välille, vastaavilla fasiliteeteilla varustettu junakaan tuskin olisi kovin energiatehokas. Rahtiliikenteessä konttikilometri laivalla on tietääkseni hyvinkin energiataloudellinen.

Matkustajien kuljetuksesta puhuin enimmäkseen. Rahtikuljetukset laivalla ovat vähäpäästöisiä. Tosin voi olla, että tuulisähköllä ajettu sähköjuna olisi vielä vähäpäästöisempi. Riippuu, mitä energianlähteitä kehittävät tulevaisuudessa laivoihin.
 
Kummasti vaan keskustelu rönsyilee kauas otsikosta, nytkin jo puhutaan laivojen hiukkaspäästöistä, siihenhän minulla olisi yksinkertainen ratkaisu; pannaan paattiin purjeet! Mutta jos märehditään vielä Helsinki - Tallinna tunnelia, niin eikös lyhyin tunnelin paikka löydy jostain Porkkalanniemestä, jolloin Helsingin keskustasta Tallinnaan kestäisi junamatka äkkiä tunnin, jolloin kilpailuetu kantosiipilaivoihin pienenesi kummasti. Ja kukas tällaisen sitten rahottaisi. Suomen valtio: ei tahdo saada pikaisempiakaan ratahankkeita valmiiksi. Viron valtio: Nykyisten ratojenkin ratapölkyt lahoavat. Joku yksityinen: tuskin. Nimittäin pelkkä tunneli olisi vasta pieni osa kaikista kustannuksista, uutta rataa molemmin puolin rantaa ja joku suurnopeusrata Tallinna - Berliini lienee jo fantasiaa, jos rehellisiä ollaan.
 
Mutta jos märehditään vielä Helsinki - Tallinna tunnelia, niin eikös lyhyin tunnelin paikka löydy jostain Porkkalanniemestä...


Melojatuttuni mukaan väli Porkkala - Naissaare on vain noin 35 kilometriä, tarkalleen taisi olla 36,1. Olikohan Neuvostoliitolla aikoinaan jotain suunnitelmia näiden välille? Molemmathan olivat NL:lle tärkeitä tukikohtia. Naissaaressa on muuten jopa rautatie valmiiksi. :)
 
Viimeksi muokattu:
Lentokoneellahan pääsee nopeasti. Ja laivalla menemisessä ei ole ekologista etua, sillä se saastuttaa tuplasti lentokoneeseen nähden. Junan etu tulisikin nähdä ympäristöetuna pikemminkin kuin ajallisena etuna. Jatkossa ympäristöasiat tulevat yhä enemmän esille ja laivakuljetuksetkin varmsti joutuvat kritiikin eteen.

Määrittele minulle ympäristö. Onhan se ihanan hienoa, että on CO2-päästöt, joita voi orjallisesti lukea ja järjestellä hankkeita, mutta Ahvenanmaata halkova junarata olisi suuri ympäristörikos.

Vaikka kaupunkiympäristöön siltarakenteet sopisivat hyvinkin, on koskematon saaristoluonto ehdottomasti suojelemisen arvoista. Satojen kilometrien siltarakenne halki Turunmaan ja Ahvenanmaan saariston tuhoaisi saaristoalueet täysin. Asukkaat olisivat luonnollisesti hanketta vastaan, enkä tällä kertaa syyttäisi heitä nimby-aatteen edustamisestakaan. Asiaa voisi verrata kaikkien Helsinginniemen arvotalojen tuhoamiseen ja tonttimaan muuttamiseksi parkkipaikoiksi, tai vaikka ratapihaksi.

Laivakuljetukset kestävät varmasti hyvin kritiikkiä. Mikään kuljetusmuoto ei pysty vastaamaan konttilaivalle volyymissä ja konttilaivan ympäristövaikutuksetkin ovat varmasti kuljetettua tonnia kohden vähäpätöiset lentorahtiin verrattuna - asiaa tuskin muuttaa miksikään se, että olet väärin perustein päätellyt matkustaja-autolauttaliikenteen olevan saastuttavaa. Juna on varmasti myös ympäristövaikutuksiltaan pienimmästä päästä rahdin kuljetuksessa, mutta kiskoja on vaikea rakentaa veden päälle. Ennen konttilaivojen romutusta voisit rakentaa penger- ja siltareitit vaikka Atlantin ja Tyynenmeren yli. :D

ATR7-potkuriturbiinikoneen päästöt 161 g CO2/hkm. Eurooppaan suuntautuvan suihkukonelennon päästöt 163 g CO2/hkm. Matkustaja-autolautan päästöt 318 g CO2/hkm. Sähköjunan päästöt 16 g CO2/hkm. Linja-auto (12 matkustajaa) 50 g CO2/hkm. Bensiinikäyttöinen henkilöauto (1.8 matkustajaa) 94 g CO2/hkm.

Itämeren lauttaliikennettä tarkastellessa on hyvin huonoa verrata sopivia hankkeita CO2/hkm-mittapuulla. Suomen ja muun Euroopan välisestä rahdista suuri osa kulkee Suomesta Ruotsiin ja Saksaan ro-ro-aluksissa. Suomen sekä Ruotsin ja Viron välillä monet näistä jo rekkojen kuljetuksella toimintansa tarpeellisuuden perustelevilla aluksilla nyt vaan sattuu samoilla haitoilla kulkemaan tuhat tai pari matkustajaa. Kun rahti asettaa tarpeen kuljetuspalvelulle, on melko typerää suhteuttaa CO2-päästöt vain matkustajakapasiteettiin.

Lisäksi mm. Tallinnan tunneli-soopassa tulee ottaa huomioon, ettei reitin laivoilla matkustajat siirry automaattisesti junaan. Vaikka tarvematkustamisen osuus Tallinnan linjalla onkin ollut ja tulee olemaan kasvamaan päin, moni tulee laivalle vain kellumaan ja dokaamaan. Tätä "tarvetta" pikalaivat ja suurnopeusjunat eivät tyydytä.

Vielä vihreistä junalomista. Voiko mikään tarpeeton liikkuminen/energian kulutus olla vihreää? Jos pidetään turhana vuoden kahdeksannentoista kenkäparin hakemista Jumbosta lähiratikkapysäkin kivijalkakenkäkaupan sijasta, on varmasti sen hakeminen Lontoosta, Pariisista tai edes Kööpenhaminasta turhaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
ATR7-potkuriturbiinikoneen päästöt 161 g CO2/hkm. Eurooppaan suuntautuvan suihkukonelennon päästöt 163 g CO2/hkm. Matkustaja-autolautan päästöt 318 g CO2/hkm. Sähköjunan päästöt 16 g CO2/hkm. Linja-auto (12 matkustajaa) 50 g CO2/hkm. Bensiinikäyttöinen henkilöauto (1.8 matkustajaa) 94 g CO2/hkm.

Kyseisessä laskelmassa, jonka lähde toki on LIPASTO - tietokanta, oli matkustaja-autolautan päästöistä laskettu matkustajille 80%.

Tämä on ihan pelkkää harhaanjohtamista. Erityisesti Turku - Tukholma - välillä - todennäköisesti muuallakin - hyvin suuri osa laivojen kuormista on tavaraa. Päästöt tulisi jakaa aivan muussa suhteessa, toki eri reiteillä ja yhteyksillä eri tavoin.

Lisäksi nykyisin ollaan enenevästi menemässä ropax - konseptiin, jossa vielä selvemmin matkustajat kulkevat tavarankuljetuslaivan päällä.

Laivaliikenteen päästöt ovat toki todellinen ongelma, joka tulee ratkaista, mutta silti laskelmien pitää olla järjellisiä ja haitat kohdistaa oikeille aihauttajille.
 
Melojatuttuni mukaan väli Porkkala - Naissaare on vain noin 35 kilometriä, tarkalleen taisi olla 36,1. Olikohan Neuvostoliitolla aikoinaan jotain suunnitelmia näiden välille? Molemmathan olivat NL:lle tärkeitä tukikohtia. Naissaaressa on muuten jopa rautatie valmiiksi. :)

Ehdotin joskus jollekin lehdelle tätä aprillipilaksi, että olisi löytynyt Porkkalan vuokra-ajan jäljiltä keskellä metsää piilossa oleva tunneliaukko josta alkaa Suomenlahden alittava tunneli rautatiekiskoineen kaikkineen, ja että yleisö pääsee tutustumaan siihen 1.4. :D Ei tarrttunut syöttiin valitettavasti, mutta voisihan sitä ehdottaa joskus toistekin.

Toinen kysymys:

Sattuuko kukaan tietämään kulkiko jatkosodan aikana Tallinnan ja Helsingin välillä Saksan armeijan huoltokuljetuksia varten junalautta?

Yhdessä Jaan Krossin kirjassa sellainen nimittäin esiintyy. Yhdessä tarinassa eräs virolainen nuori mies joka ei halua tulla pakkovärvätyksi Saksan SS-joukkoihin, päättää paeta Suomeen liittyäkseen Suomen armeijaan, ja piiloutuu tyhjään säiliövaunuun, jota ollaan kuljettamassa junalautalla Tallinnan satamasta Helsingin "öljysatamaan". Tarinasa kaverille käy huonosti koska hänet löydetään tukehtuneena säiliön sisältä Helsingin päässä.

Onko tällainen junalauttayhteys ollut todellisuudessa käytössä sodan aikana? Sen tiedän että tavallisten rahtilaivojen kansilla kuljetettiin sodan aikana yksittäisiä junanvaunuja Suomen ja Saksan alueiden välillä.

t. Rainer
 
Lisäksi mm. Tallinnan tunneli-soopassa tulee ottaa huomioon, ettei reitin laivoilla matkustajat siirry automaattisesti junaan. Vaikka tarvematkustamisen osuus Tallinnan linjalla onkin ollut ja tulee olemaan kasvamaan päin, moni tulee laivalle vain kellumaan ja dokaamaan. Tätä "tarvetta" pikalaivat ja suurnopeusjunat eivät tyydytä.
Tarve lähteä dokaamaan ja rilluttelemaan laivoille on vähentynyt sitä mukaa kun TAX-free on lopetettu ja alkoholituotteet maissa ovat halventuneet. Sen näkee selvästi miten pikalaivojen tarjonta on kasvanut isojen risteilylaivojen vähentyessä. Tasokkaat hotelliyökerhot joita on joka kaupungissamme + kaikenlaiset korpihotellit ja hiihtokeskukset ajavat saman funktion kuin risteilylaivat, mutta vähemmin päästöin.

Vielä vihreistä junalomista. Voiko mikään tarpeeton liikkuminen/energian kulutus olla vihreää? Jos pidetään turhana vuoden kahdeksannentoista kenkäparin hakemista Jumbosta lähiratikkapysäkin kivijalkakenkäkaupan sijasta, on varmasti sen hakeminen Lontoosta, Pariisista tai edes Kööpenhaminasta turhaa.

Nuoret, ennen perheenperustamisvaihetta, ovat ikiajoista lähtien tehneet "grand tourinsa" tutustuakseen kotimaanosaansa. Ennen vanhaan patikoitiin, ja myöhemmin siirryttiin konevoimalla kulkeviin kulkuneuvoihin. Kysymys on lähinnä siitä, miten saada nuoret ja aikuisemmatkin kulkemaan ympäristöystävällisemmin, eli interreilaamalla ja laivoilla ennemmin kuin halpalennoilla.

t. Rainer
 
Kysymys on lähinnä siitä, miten saada nuoret ja aikuisemmatkin kulkemaan ympäristöystävällisemmin, eli interreilaamalla ja laivoilla ennemmin kuin halpalennoilla.

Selitit erinomaisesti juuri sen, mitä hain takaa. Eli tällaisena aikakautena, kun Aasiaan ja Amerikkaankin myydään pilkkahinnalla "kenkäostosreissuja" eli pahimmillaan viikonloppulomia(!), olisi tärkeätä saada ihmiset heräämään matkailun haittapuoliin. En usko, että nopea ja sujuva pääsy Suomesta junalla ympäri Eurooppaa tässä olisi ainakaan esteenä. Kyllä europarlamentaarikon imagolle tekisi hyvää käyttää lentokoneen sijasta junaa. Tätähän Brittiläiset poliitikot tänä päivänä harrastavat, kun huomasivat, kuinka turhaa on lentää Lontoosta Brysseliin.

Ympäristökysymykset ovat tosiaan hankalia. Ilman muuta tallaisia junayhteyksiä siltoineen ja tunneleineen vastustettaisiin. Mutta taitaa olla kaikella liikenteellä haittapuolensa. Esimerkiksi Turun ja Ahvenanmaan saaristoissa tapahtuu laivaliikenteen vuoksi eroosiota, samoin käy Ruotsin puolella. Tähän voidaan vaikuttaa vähentämällä laivojen sallittua nopeutta, joka taas venyttää matkan kestoa entisestään. Ja mikäli laivaliikenteen aiheuttama eroosio tulee johtamaan suurempiin ympäristötuhoihin, voisi paikallisiakin alkaa kiinnostaa muut liikennevälineet.

Ahvenanmaa taasen voisi olla jopa projektin vetäjä. Jos lauttaliikenne alkaisi käydä Ahvenanmaalle kannattamattomaksi ja imagoltaan pahaksi (oletettavasti ei pitkään aikaan), Voisi maakunta perustaa tahon, joka mainostaisi nopeaa ja kätevää junayhteyttä Ruotsin ja Suomen välillä. Uskon kyllä, että kiinostusta löytyisi.
 
Ahvenanmaa taasen voisi olla jopa projektin vetäjä. Jos lauttaliikenne alkaisi käydä Ahvenanmaalle kannattamattomaksi ja imagoltaan pahaksi (oletettavasti ei pitkään aikaan), Voisi maakunta perustaa tahon, joka mainostaisi nopeaa ja kätevää junayhteyttä Ruotsin ja Suomen välillä. Uskon kyllä, että kiinostusta löytyisi.

Jos nyt aloitettaisiin sillä, että saataisiin ensin laivamatka lyhennettyä ja toimivat junayhteydet satamiin. Laiva voisi kulkea Hki-Tukholma sijaan esim Hangosta Kapellskäriin, ja se voisi olla ns nopea, 30 solmua kulkeva Tallink Star tyyppinen alus, jolloin matka-aika olisi vaivaiset 5 tuntia, tai jopa ilmatyynyalus joka on vielä nopeampi. Liityntämatkoineen matka pääkaupunkien välillä kestäisi silloin n 8 tuntia joka vastaa junamatkaa Helsinki-Oulu ennen pendolinojen aikakautta, eli joka tapauksessa nopeampi kun nykyinen laivamatka Helsingistä suoraan Tukholmaan (17 h) tai Turun kautta (14 h).

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös