Sisämaan yöjunaliikenne ajetaan alas vuodenvaihteessa

Ehkä jos elettäisiin 70-80 -lukua, ja Impivaarassa olisi vielä kyläkoulu. Mutta ei sentään enää 2000-luvulla. Joskus ennen muinoin sekajunia oli, ja rahvaan luokasta saatettiin käskyttää nuoria miehiä lastin purkamiseen, nämä tietenkin tuon ajan kuuliaiseen tapaan virkavaltaa tottelivat. Ei 2000-luvulle oikein sovi, että matkustajajunassa kulkee tavaraa, tukkijätkiä, haitarinsoittajia, sekä lauluveikkoja. Se aika on eletty jo 50-luvulla, oli esapakariset yms junissa... viina maistui, haitari soi, sukat haisi ja matka taittui. Vaan eipä enää...

Nyt en ihan tarkoittanut sellaista suomifilmi-toteutusta. 80-luvun sekajunissa oli letka tavaravaunuja matkustajavaunujen perässä ja matkustajilla ei ollut mitään asiaa niihin. VR:n entisen kiitotavarakuljetuksen roolin on itse asiassa Matkahuolto napannut itselleen. Suuri osa maaseudun linja-autoista kuljettaa ruumassaan auton varaosia, kodinkoneita, elektroniikaa,... Ilman tätä tavarakuljetustehtäviä moni maaseudun bussilinja jouduttaisiin lopetettamaan kokonaan.

Se mikä oli minun ajatus että kun VR Cargolla on paljon aikataulutettuja teollisuuden ns kokojunia jotka ajavat yöaikaan, ja jos olisi kova tarve esim matkustaja-yöjunalle jollekin vähän eksoottiselle osuudelle, niin miksi ei yhtä tai kahta matkustajavunua voisi liittää tällaisen tavarajunaan. Olkoot että niiden lähtö ja määräasemat eivät ole aina kaupunkien kesustoissa, mutta kuitenkin.

t. Rainer
 
Se mikä oli minun ajatus että kun VR Cargolla on paljon aikataulutettuja teollisuuden ns kokojunia jotka ajavat yöaikaan, ja jos olisi kova tarve esim matkustaja-yöjunalle jollekin vähän eksoottiselle osuudelle, niin miksi ei yhtä tai kahta matkustajavunua voisi liittää tällaisen tavarajunaan. Olkoot että niiden lähtö ja määräasemat eivät ole aina kaupunkien kesustoissa, mutta kuitenkin.

Olisikohan raha syynä. Tavarajuna sitoo ainoastaan kuljettajan. Kun on matkustajavaunuja, niin tarvitaan myös niihin henkilökuntaa, joka julkeaa vaatia hommasta vielä rahallista korvausta (=palkkaa). Se jo pelkästään tekee sekajunasta kalliimman, näin äkkiseltään ajateltuna. Lisäksi vaunujen kokoonpanomuutoksia tulisi lisää, ja tavaran läpimenoaika pidentyisi.
 
Tuossa jälkimmäisellä lauseella jo itsekin todistat, etteivät "imagosyyt" (siis vaunujen väri) olleet VR:lle mikään oikea peruste.

En todista. Laitoin "imagosyyt" lainausmerkkeihin juuri siksi, ettei VR itsekään ole konsistentti niiden käytössä. Jonkinlaista perustetta voisi tietysti etsiä siitä, että konduktöörinvaunussa ei nukuta, mutta hiukan kaukaa haettua sekin minusta on.

Minä halusin nimenomaan kuulla, mikä käsityksesi mukaan oli VR:n todellinen motiivi, jos se ei kerran ollut taloudellinen?

Minun käsitykseni VR:n motiiveista ei käsittääkseni liity siihen, että pidän kohdekaupungin katsomista paikanvalinnan yhteydessä harkitsemisen arvoisena ideana. Voin sen silti kertoa: Arvaukseni on, että VR:llä ei tätä ideaa hoksattu, ja jos hoksattiin, oltiin liian laiskoja kokeilemaan. Ja kyllä, myös ne "taloudelliset syyt", tosin epäilen, ettei niiden laskenta mennyt kaikkien mielestä järkevällä tavalla.

Minähän totesin suunnilleen saman edellä jo pariin otteeseen. Kysymys olikin esitetty Matkalaiselle, joka tyrmäsi tämän teorian täysin.

En tyrmännyt, älä viitsi laittaa sanoja suuhuni. En ole muistaakseni muuta väittänyt, kuin että monta kertaa mainitsemani idea olisi ollut kokeilemisen arvoinen.

Enkä muista nähneeni, että olisit kirjoittanut samaa kuin Antero. Jos olet kirjoittanut, en ole sitä ymmärtänyt (enkä suoraan sanoen usko, että ymmärryksessäni isompaa vikaa olisi).

Ja edelleen, jos hintojen ero uusien ja vanhojen vaunujen välillä on liian kova, on mielestäni parempi vähentää hintaeroa kuin poistaa jokin palvelu kokonaan.
 
Minun käsitykseni VR:n motiiveista ei käsittääkseni liity siihen, että pidän kohdekaupungin katsomista paikanvalinnan yhteydessä harkitsemisen arvoisena ideana. Voin sen silti kertoa: Arvaukseni on, että VR:llä ei tätä ideaa hoksattu, ja jos hoksattiin, oltiin liian laiskoja kokeilemaan.

Ensinnäkin Kemijärven yöjunaa ajettiin sinisten ja punaisten makuuvaunujen yhdistelmällä siinä vaiheessa, kun uusia Edm-vaunuja oli niin vähän, ettei niitä riittänyt yhden yöjunan tarpeisiin. Tältä osin ideaa on siis aivan oikeasti kokeiltu.

Mitä taas tulee kohdekaupungin tarkistamiseen makuupaikkaa ostettaessa niin se olisi ollut yhtä tyhjän kanssa käytössä olevalla lippujärjestelmällä, koska matkalipun ja makuupaikan saattoi ostaa erillisinä. Makuupaikkaa varattaessa ei voitu mitenkään kontrolloida, minne matkustaja on oikeasti jäämässä.

Edes konduktöörin junassa tekemä tarkastus ei olisi tältä osin aukoton, koska kaikissa matkalipuissa ei ollut kohdeasemaa merkittynä, kuten moneen kertaan on jo todettu. Ja vaikka lipussa kohdeasema olisikin niin matkustaja voi aina vedota siihen, että matkustussuunnitelma on muuttunut makuupaikan varaamisen jälkeen. Tuskin konduktööri voi sellaisessa tilanteessa matkustajaa junasta poiskaan heittää, kun matkustajalla on kuitenkin esittää sekä kelvollinen matkalippu että makuupaikkaan oikeuttava lippu.

Ja edelleen, jos hintojen ero uusien ja vanhojen vaunujen välillä on liian kova, on mielestäni parempi vähentää hintaeroa kuin poistaa jokin palvelu kokonaan.

Epäilemättä parempi matkustajien kannalta mutta VR luonnollisesti ajetteli asiaa talouden näkökulmasta ja silloin näiden vaihtoehtojen paremmuusjärjestys voi olla aivan toinen.

Enkä muista nähneeni, että olisit kirjoittanut samaa kuin Antero. Jos olet kirjoittanut, en ole sitä ymmärtänyt (enkä suoraan sanoen usko, että ymmärryksessäni isompaa vikaa olisi).

Esim. tässä viestissä kirjoitin

Vaunujen väritys ei Kemijärven yöjunassakaan ollut mikään oikea este vaan se, ettei uusia ja vanhoja makuuvaunuja haluttu liittää samaan junaan, koska VR halusi periä uusista makuuvaunuista korkeampaa hintaa ja vanhojen halvempien vaunujen liittäminen samaan junaan olisi vienyt tältä pohjan pois.

Asiasisältöhän on tuossa tismalleen sama, kuin Anteron edellisessä kirjoituksessa.
 
Ensinnäkin Kemijärven yöjunaa ajettiin sinisten ja punaisten makuuvaunujen yhdistelmällä siinä vaiheessa, kun uusia Edm-vaunuja oli niin vähän, ettei niitä riittänyt yhden yöjunan tarpeisiin. Tältä osin ideaa on siis aivan oikeasti kokeiltu.

Ei ole, kuten itsekin seuraavassa kappaleessa toteat:

Mitä taas tulee kohdekaupungin tarkistamiseen makuupaikkaa ostettaessa niin se olisi ollut yhtä tyhjän kanssa käytössä olevalla lippujärjestelmällä, koska matkalipun ja makuupaikan saattoi ostaa erillisinä. Makuupaikkaa varattaessa ei voitu mitenkään kontrolloida, minne matkustaja on oikeasti jäämässä.

En väittänyt, että Rainerin ehdotuksen kokeilu olisi sujunut ilman joitakin muutoksia. Ihmettelin, ettei sitä edes kokeiltu. En jaksa uskoa, etteikö tuohon olisi hiukan pohtimalla ratkaisu löytynyt.

Edes konduktöörin junassa tekemä tarkastus ei olisi tältä osin aukoton, koska kaikissa matkalipuissa ei ollut kohdeasemaa merkittynä, kuten moneen kertaan on jo todettu. Ja vaikka lipussa kohdeasema olisikin niin matkustaja voi aina vedota siihen, että matkustussuunnitelma on muuttunut makuupaikan varaamisen jälkeen. Tuskin konduktööri voi sellaisessa tilanteessa matkustajaa junasta poiskaan heittää, kun matkustajalla on kuitenkin esittää sekä kelvollinen matkalippu että makuupaikkaan oikeuttava lippu.

Ei ollut kohdeasemaa merkittynä kaikissa lipuissa, kuten on jo moneen kertaan todettu. Eikä vieläkään ole tullut mitään numeroita, joista voisi päätellä, että näitä kohdeasemattomia oli oikeasti merkitsevä osa.

Epäilemättä parempi matkustajien kannalta mutta VR luonnollisesti ajetteli asiaa talouden näkökulmasta ja silloin näiden vaihtoehtojen paremmuusjärjestys voi olla aivan toinen.

Nyt ollaankin sitten arvokysymyksissä. Onko monopolilla palveluvelvoite? Minusta on. Kovin vaikea minun on myöskään niellä sitä, että esimerkiksi sinisten vaunujen makuupaikkojen hinnan nostaminen olisi kovin paljon heikentänyt yöjunan taloutta. Tämäkin olisi minusta ollut parempi kuin koko yhteyden lopettaminen.

Esim. tässä viestissä kirjoitin

Asiasisältöhän on tuossa tismalleen sama, kuin Anteron edellisessä kirjoituksessa.

Myönnetään, tuon olin unohtanut. Hintaeron pienentäminen tosin olisi auttanut tähänkin.
 
En väittänyt, että Rainerin ehdotuksen kokeilu olisi sujunut ilman joitakin muutoksia. Ihmettelin, ettei sitä edes kokeiltu. En jaksa uskoa, etteikö tuohon olisi hiukan pohtimalla ratkaisu löytynyt.

Ja minä en ole väittänyt, etteikö ole mahdollista luoda hinnoittelujärjestelmä, jossa tämä asia on huomioitu mutta ymmärrän, ettei Kemijärven liikennettä varten haluttu kovin suuria vatkauksia tehdä, kun kysymys ei keskimäärin ollut edes bussilastillisesta matkustajia päivässä.

Ei ollut kohdeasemaa merkittynä kaikissa lipuissa, kuten on jo moneen kertaan todettu.

Niin ja heidän lisäkseen määräystä voisivat kiertää myös ne, joiden lipuissa kohdeasema on merkitty eli jokseenkin kaikki jotka haluvat.

Eikä vieläkään ole tullut mitään numeroita, joista voisi päätellä, että näitä kohdeasemattomia oli oikeasti merkitsevä osa.

En tosin tiedä millä perusteella ainoastaan minulle sysätään velvollisuus esittää tuollaisia numeroita, joita VR ei julkaise? Sinähän tässä olet väittänyt VR:n ratkaisuille olleen hyviä vaihtoehtoja, joten kaiken järjen mukaan todisteluvastuun pitäisi olla ennemmin sinulla.

Nyt ollaankin sitten arvokysymyksissä. Onko monopolilla palveluvelvoite? Minusta on.

Varmaankin pitäisi olla mutta 1995 tapahtuneen VR:n yhtiöittämisen jälkeen tuo velvoite on ollut vähintäänkin kyseenalainen ja näillä nyt mennään.
 
Ja minä en ole väittänyt, etteikö ole mahdollista luoda hinnoittelujärjestelmä, jossa tämä asia on huomioitu mutta ymmärrän, ettei Kemijärven liikennettä varten haluttu kovin suuria vatkauksia tehdä, kun kysymys ei keskimäärin ollut edes bussilastillisesta matkustajia päivässä.

Minä pidän suoran junan lopettamista suurempana vatkauksena kuin lipunmyyntitavan muutosta tälle välille. Jos vaikka keskimäärin ei ollutkaan bussilastillista matkustajia, miksei palvelua tarjottu edes sesonkiaikana?

Niin ja heidän lisäkseen määräystä voisivat kiertää myös ne, joiden lipuissa kohdeasema on merkitty eli jokseenkin kaikki jotka haluvat.

Nyt en ymmärrä miten voisin tätä kiertää, jos nimenomaan myytäisiin paikat vain niille, joilla on lippu Kemijärvelle asti, ja lipussani lukisi vaikkapa Rovaniemi.

En tosin tiedä millä perusteella ainoastaan minulle sysätään velvollisuus esittää tuollaisia numeroita, joita VR ei julkaise? Sinähän tässä olet väittänyt VR:n ratkaisuille olleen hyviä vaihtoehtoja, joten kaiken järjen mukaan todisteluvastuun pitäisi olla ennemmin sinulla.

Koska esitit lomapassien (ja vapaalippujen) suuren osuuden Kemijärvelle (tai Rovaniemelle) matkaavista syyksi sille, ettei määränpään katsominen riittäisi. Tämän väitteen tueksi pyysin numeroita.

Varmaankin pitäisi olla mutta 1995 tapahtuneen VR:n yhtiöittämisen jälkeen tuo velvoite on ollut vähintäänkin kyseenalainen ja näillä nyt mennään.

No, Alkokin on tänä päivänä osakeyhtiö, ja silläkin on velvoitteita, vaikka joku saattaisi pitää sen tarjoamia palveluita vähemmän välttämättöminä kuin VR:n tarjoamia.
 
Minä pidän suoran junan lopettamista suurempana vatkauksena kuin lipunmyyntitavan muutosta tälle välille. Jos vaikka keskimäärin ei ollutkaan bussilastillista matkustajia, miksei palvelua tarjottu edes sesonkiaikana?

Oikeasti jopa VR esitti vaihtoehtoja, kuten Rovaniemen myöhäisemmän (sinisillä vaunuilla ajettavan) yöjunan jatkamista Kemijärvelle asti, joka muuten olisi saattanut sopia matkailijoille jopa paremmin näistä yöjunista. Hotellihuoneeseen ei yleensä pääse ainakaan ennen puolta päivää, joten useimpien matkailijoiden tuskin olisi ollut välttämätöntäkään päästä Kemijärvelle heti aamuksi. Mutta kiistassahan kävin niin, että molemmat osapuolet linnoittautuivat niin voimakkasti asemiinsa, ettei mihinkään kompromissiin päästy, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi punaisilla vaunuilla ajettavan yöjunan jatkaminen Kemijärvelle.

Tämä taas on sittemmin johtanut ainakin välillisesti Kemijärven radan sähköistyspäätökseen, vaikka sähköistämisen kustannukset eivät ole missään järkevässä suhteessa radan liikennemääriin. Tuli siis hyötyynsä nähden varmaan kallein mahdollinen ratkaisu mutta pääasia varmaan kaikille osapuolille olikin päästä näyttämään kaapin paikka.

Nyt en ymmärrä miten voisin tätä kiertää, jos nimenomaan myytäisiin paikat vain niille, joilla on lippu Kemijärvelle asti, ja lipussani lukisi vaikkapa Rovaniemi.

OK. Jos mennään järjestelmään, jossa Kemijärven vaunuun ei missään tilanteessa myydä paikkoja kuin niille, joiden lipuissa lukee Kemijärvi niin tuollainen ratkaisu toki toimii. Mutta tämä johtaa sellaiseen järjettömyyteen, ettei Kemijärven vaunujen mahdollisia yli jääviä paikkoja voida myydä Rovaniemelle jääville vaan on vedettävä Kemijärvelle tyhjiä paikkoja silloinkin, kun Rovaniemen matkustajille joudutaan jo myymään "ei oota". Nimittäin jos Kemijärven vaunuun joissain tilanteissa päästetään myös Rovaniemelle jääviä niin mistä konduktööri voi enää varmuudella tietää, kuka on huijari ja kenen lipussa lukeekin Rovaniemi matkasuunnitelman muuttumisen vuoksi tai siksi, ettei muualla ole ollut tilaa?

Koska esitit lomapassien (ja vapaalippujen) suuren osuuden Kemijärvelle (tai Rovaniemelle) matkaavista syyksi sille, ettei määränpään katsominen riittäisi. Tämän väitteen tueksi pyysin numeroita.

Minähän en ottanut alun perin mitään kantaa lomapassien ja vapaalippujen yleisyyteen vaan keskustelu näitä hyödyntävien matkustajien määristä sai alkunsa, kun te Silfverbergin kanssa julistitte lomapassit ja vapaaliput marginaaliluokan lipputyypeiksi, joita ei tässä tarvitse huomioida, tosin perustelematta väitettä mitenkään. Siten en edelleenkään ymmärrä, millä perusteella minulla olisi suurempi velvollisuus esittää numeroita kuin teillä, jotka keskustelun halusitte näiden lipputyyppien yleisyyteen viedä?

Tosin totta on, että minä en edes vaatinut teiltä numeroita, koska tiedän, ettei sellaisia ole virallisesti saatavilla ja jos joku ne epävirallisesti saisikin niin hän tuskin haluaisi niitä julkisesti esittää.
 
Viimeksi muokattu:
Oikeasti jopa VR esitti vaihtoehtoja, kuten Rovaniemen myöhäisemmän (sinisillä vaunuilla ajettavan) yöjunan jatkamista Kemijärvelle asti, joka muuten olisi saattanut sopia matkailijoille jopa paremmin näistä yöjunista. Hotellihuoneeseen ei yleensä pääse ainakaan ennen puolta päivää, joten useimpien matkailijoiden tuskin olisi ollut välttämätöntäkään päästä Kemijärvelle heti aamuksi. Mutta kiistassahan kävin niin, että molemmat osapuolet linnoittautuivat niin voimakkasti asemiinsa, ettei mihinkään kompromissiin päästy, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi punaisilla vaunuilla ajettavan yöjunan jatkaminen Kemijärvelle.

Täytyy myöntää, etten enää niin tarkasti muista tuon ajan keskusteluita, että olisin muistanut, että tällaistakin olisi esitetty. Olet oikeassa, tämä olisi voinut olla erinomainen kompromissi ja luultavasti parempi kuin lippujen perusteella erottelu.

Tämä taas on sittemmin johtanut ainakin välillisesti Kemijärven radan sähköistyspäätökseen, vaikka sähköistämisen kustannukset eivät ole missään järkevässä suhteessa radan liikennemääriin. Tuli siis hyötyynsä nähden varmaan kallein mahdollinen ratkaisu mutta pääasia varmaan kaikille osapuolille olikin päästä näyttämään kaapin paikka.

Tältä kieltämättä on vaikuttanut.

OK. Jos mennään järjestelmään, jossa Kemijärven vaunuun ei missään tilanteessa myydä paikkoja kuin niille, joiden lipuissa lukee Kemijärvi niin tuollainen ratkaisu toki toimii. Mutta tämä johtaa sellaiseen järjettömyyteen, ettei Kemijärven vaunujen mahdollisia yli jääviä paikkoja voida myydä Rovaniemelle jääville vaan on vedettävä Kemijärvelle tyhjiä paikkoja silloinkin, kun Rovaniemen matkustajille joudutaan jo myymään "ei oota". Nimittäin jos Kemijärven vaunuun joissain tilanteissa päästetään myös Rovaniemelle jääviä niin mistä konduktööri voi enää varmuudella tietää, kuka on huijari ja kenen lipussa lukeekin Rovaniemi matkasuunnitelman muuttumisen vuoksi tai siksi, ettei muualla ole ollut tilaa?

Jos paikkalippu ja matkalippu olisivat (olleet) samassa asiakirjassa, tämä olisi suhteellisen helppoa tarkistaa. Toki jos on ostanut niin matka- kuin paikkalipunkin Kemijärvelle asti, voisi olla vaikea estää tällaista ihmistä poistumasta junasta Rovaniemellä. Tähän puolestaan olisi voinut vaikuttaa hintaeron säädöllä. Ja kyllä, toisen junan jatkaminen olisi luultavasti ollut tätäkin parempi vaihtoehto.

Minähän en ottanut alun perin mitään kantaa lomapassien ja vapaalippujen yleisyyteen vaan keskustelu näitä hyödyntävien matkustajien määristä sai alkunsa, kun te Silfverbergin kanssa julistitte lomapassit ja vapaaliput marginaaliluokan lipputyypeiksi, joita ei tässä tarvitse huomioida, tosin perustelematta väitettä mitenkään. Siten en edelleenkään ymmärrä, millä perusteella minulla olisi suurempi velvollisuus esittää numeroita kuin teillä, jotka keskustelun halusitte näiden lipputyyppien yleisyyteen viedä?

Väitteelleni lomapassin marginaalisuudesta on se perustelu, että Kemijärvelle tehdään ymmärtääkseni eniten matkoja hiihtolomalla (ja ylipäätään talvikaudella), jolloin puolestaan lomapassilla ei voi matkustaa. Vapaalippuun oikeutettuja ei liene prosenttiakaan Suomessa asuvista ihmisistä.

Tosin totta on, että minä en edes vaatinut teiltä numeroita, koska tiedän, ettei sellaisia ole virallisesti saatavilla ja jos joku ne epävirallisesti saisikin niin hän tuskin haluaisi niitä julkisesti esittää.

Faktojen puutteessa ei voi kuin spekuloida, mutta tällöin on minusta annettava suurempi painoarvo loogisesti perustellulle väitteelle kuin perustelemattomalle väitteelle.
 
Jos paikkalippu ja matkalippu olisivat (olleet) samassa asiakirjassa, tämä olisi suhteellisen helppoa tarkistaa.

Tuon tapaista tarkoitin, kun sanoin, että voidaan (teoriassa) luoda lippujärjestelmä, jossa tämä on huomioitu. Mutta tässä tullaankin kysymykseen, että olisivatko VR:n lipunmyynti- ja paikkavarausjärjestelmät taipuneet ratkaisuun, jossa Kemijärvelle myydään makuupaikkoja vain ko. periaatteella? Nimittäin Kemijärven radan matkustajamäärillä tuskin tarvitsee hääppöisiä muutoksia tehdä, kun tullaan tilanteeseen, etteivät kustannukset ja hyödyt ole enää järkevässä suhteessa keskenään.

Väitteelleni lomapassin marginaalisuudesta on se perustelu, että Kemijärvelle tehdään ymmärtääkseni eniten matkoja hiihtolomalla (ja ylipäätään talvikaudella), jolloin puolestaan lomapassilla ei voi matkustaa.

Tätä en kiistänytkään mutta varsinainen ongelma (siis se, että halvemmat siniset vaunut vievät matkustajia kalliimmista punaisista vaunuista) ei olisi koskenut sesonkia, koska kysyntää riittää silloin niin paljon, kuin VR pystyy makuupaikkoja tarjoamaan. Siitä kenkä VR:llä arvatenkin puristi, että miten matkustajat saataisiin pakotettua myös matalan kysynnän aikana maksamaan punaisten vaunujen korotettu hinta.
 
Tuon tapaista tarkoitin, kun sanoin, että voidaan (teoriassa) luoda lippujärjestelmä, jossa tämä on huomioitu. Mutta tässä tullaankin kysymykseen, että olisivatko VR:n lipunmyynti- ja paikkavarausjärjestelmät taipuneet ratkaisuun, jossa Kemijärvelle myydään makuupaikkoja vain ko. periaatteella? Nimittäin Kemijärven radan matkustajamäärillä tuskin tarvitsee hääppöisiä muutoksia tehdä, kun tullaan tilanteeseen, etteivät kustannukset ja hyödyt ole enää järkevässä suhteessa keskenään.

Totta kyllä. Toisaalta tähän ei välttämättä olisi jouduttu, jos sinisten paikkojen hintaa olisi nostettu niin, etteivät ne enää kiinnosta suhteettomasti punaisiin verrattuna. Tosin siitä vasta äläkkä olisikin noussut.

Tätä en kiistänytkään mutta varsinainen ongelma (siis se, että halvemmat siniset vaunut vievät matkustajia kalliimmista punaisista vaunuista) ei olisi koskenut sesonkia, koska kysyntää riittää silloin niin paljon, kuin VR pystyy makuupaikkoja tarjoamaan. Siitä kenkä VR:llä arvatenkin puristi, että miten matkustajat saataisiin pakotettua myös matalan kysynnän aikana maksamaan punaisten vaunujen korotettu hinta.

Joko korottamalla sinisten hintaa, tai mahdollisesti ajamalla Kemijärvelle saakka vain sesonkina. Minusta vaihdollinen yhteys sesongin ulkopuolella olisi ollut helpommin hyväksyttävissä kuin vaihdollinen yhteys aina.
 
Tuon tapaista tarkoitin, kun sanoin, että voidaan (teoriassa) luoda lippujärjestelmä, jossa tämä on huomioitu. Mutta tässä tullaankin kysymykseen, että olisivatko VR:n lipunmyynti- ja paikkavarausjärjestelmät taipuneet ratkaisuun, jossa Kemijärvelle myydään makuupaikkoja vain ko. periaatteella? Nimittäin Kemijärven radan matkustajamäärillä tuskin tarvitsee hääppöisiä muutoksia tehdä, kun tullaan tilanteeseen, etteivät kustannukset ja hyödyt ole enää järkevässä suhteessa keskenään.
Muutos olisi vaatinut ohjelmamuutoksia mutta ei olisi olluut mikään mahdoton case. Toinen vaihtoehto olisi ollut Kemijärven makuupaikkojen manuaalinen myynti. Autopaikathan myydädän manuaaliseti samoin muistaakseni Venäläisten Tolstoi ja Repin - junien paikat, ellei käytäntö ole ihan äsken muuttunut.

T. Rainer
 
On mielenkiintoista seurata keskustelua lähihistorian tapahtumista, erityisesti Kemijärven yöjunan tiimoilta. Harmillista kyllä, keskustelusta paistaa hieman läpi tarkastelu vain etelän väkirikkaiden alueiden näkövinkkelistä.

Kokonaisuudessaan kannattavalle Helsinki - Kemijärvi yöjunareitille oli tarjolla kaikki tässä keskustelussa esillä olleet vaihtoehdot:

*lakkautus ja bussikorvaus Roi-Kjä
*kaksi taajamajunaparia Roi-Kjä ( johon ei ostoliikennerahaa löytynyt valtiolta )
*myöhäisemmän "sinisen" yöjunaparin määräaseman vaihtaminen Kemijärveksi

Viimeisessä vaihtoehdossa tuloaika Kemijärvelle olisi ollut noin 12.30 ja lähtöaika noin 15.30. Tässä vaihtoehdossa olisi menetetty hyöty, joka saatiin matkustajajunan veturin käytöstä puutavarajunan vetoon Kelloselän radalla - ja osin myös Kemijärven sekä silloisen sellutehtaan vaihtotöissä. Olisiko tämä ollut asiakkaiden kannalta hyvä ratkaisu? Epäilen vahvasti ja niin epäilivät Kemijärven yöjunakapinallisetkin.

Väliaikaisratkaisuna toteutettu jatkoyhteys taajamajunalla Rovaniemeltä Kemijärvelle romahdutti matkustajamäärät liki kolmannekseen suoraan yöjunayhteyteen verrattuna. Tämä uutisoitiin samalla kun muistettiin kertoa Rovaniemen aseman kasvaneista matkustajamääristä! Taisi tapahtua vahvaa siirtymää muille kulkumuodoille? Yöjunayhteyden palaamisen jälkeen matkustajamäärät elpyivät nopeasti ja tällä hetkellä eletään tilanteessa, jossa ajoittain - kuten mihin tahansa jäljellä olevaan yöjunaan - on vaikeata tai peräti mahdotonta saada makuupaikkaa. Kukapa haluasi raahata matkatavaroitaan omin avuin raiteelta toiselle?

Kemijärven yöjunaliikenteeseen ja sen lakkauttamispyrkimyksiin liittyy yksi varsin erikoinen, ei niin terve, piirre. Yöjunakapinalliset joutuivat jatkuvasti oikomaan faktatiedoilla liikennöitsijän taholta esitettyjä milloin mitäkin väitteitä, joista osa oli varsin vahvasti muunnettua totuutta. "Kemijärven yöjunaliikenteen puolesta" -taistelun aikainen sivusto toimii edelleen netissä os. http://www.rataverkko.fi/index.html

Jos samanlaista taisteluhenkeä olisi ollut Kainuussa - vaan kun ei ollut - saattaisi edelleen kulkea myös sisämaan yöjuna muodossa tai toisessa.

---------- Viesti lisätty kello 12:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:05 ----------

Suomen Rautatiematkustajat ry:n nettisivuilta http://www.rautatiematkustajat.fi/ löytyy aikatauluesitys sisämaan yöjunaliikenteen järjestämiseksi nykytilanteessa:

http://www.rautatiematkustajat.fi/AvLiite01072010.pdf
 
Viimeisessä vaihtoehdossa tuloaika Kemijärvelle olisi ollut noin 12.30 ja lähtöaika noin 15.30. Tässä vaihtoehdossa olisi menetetty hyöty, joka saatiin matkustajajunan veturin käytöstä puutavarajunan vetoon Kelloselän radalla - ja osin myös Kemijärven sekä silloisen sellutehtaan vaihtotöissä. Olisiko tämä ollut asiakkaiden kannalta hyvä ratkaisu? Epäilen vahvasti ja niin epäilivät Kemijärven yöjunakapinallisetkin.

Ainakin siihen aikaan, kun Kemijärven yöjuna vedettiin vielä Dr16-vetureilla, tuli etelästä Kemijärvelle 2-3 Dv12-veturin vetämä tavarajuna, jonka veturit hoitivat vaihtotyöt ja Kelloselän radan liikenteen. Nyt en muista miten aikataulut menivät Kemijärven yöjunakapinan aikaan mutta rohkenen epäillä, ettei yöjunan Dv12 ollut silloinkaan päivän ainoa veturi Kemijärven alueella vaan siellä oli 1 tai 2 muutakin Dv12-veturia käytettävissä vaihtotöihin ja Kelloselän radan liikenteeseen.

Toisaalta yöjunakapinalliset ehdottivat Dr16-veturin käyttämistä yöjunassa Edm-vaunujen kanssa. Miten sillä olisi hoidettu liikenne Kelloselän heikkokuntoisella radalla?

Myöhäisemmän yöjunan aikataulu ei luonnollisestikaan olisi soveltunut kaikille mutta matkailijoiden käyttöön tuollainen lienee lähellä optimia, koska silloin voi perillä päästä heti hotellihuoneeseen ja pois lähdettäessä ei juurikaan jää hotellihuoneen luovuttamisen jälkeen turhaa joutilasta aikaa. Onhan Kolarin suuntaankin ajettu näitä yöjunia, jotka kulkevat puoliksi päivällä.

---------- Viesti lisätty kello 15:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:58 ----------

Joko korottamalla sinisten hintaa, tai mahdollisesti ajamalla Kemijärvelle saakka vain sesonkina. Minusta vaihdollinen yhteys sesongin ulkopuolella olisi ollut helpommin hyväksyttävissä kuin vaihdollinen yhteys aina.

Sesonki- ja/tai viikonloppujunakin oli ainakin harrastajapalstoilla esillä silloin, kun keskustelu yöjunasta kävi kuumimmillaan. Virallisissa yhteyksissä se ei tainnut olla tai jos oli niin meni ainakin minulta ohi. Tämä olisi voitu toteuttaa jatkamalla Rovaniemen viikonloppujuna Kemijärvelle saakka, jolloin aikataulunkin osalta varmasti olisi ollut löydettävissä sopiva kompromissi.

Mutta tuskin tästäkään vaihtoehdosta olisi sopimukseen voitu päästä, koska Kemijärven yöjuna-aktiivit eivät käytännössä suostuneet muuhun kuin Rovaniemen aikaisemman yöjunan ajamiseen Kemijärvelle asti. Toki ymmärrän, että VR:n ilmoitusluontoinen lakkautuspäätös koettiin täysin ylimieliseksi eikä kompromissihalukkuus sen jälkeen voinutkaan olla hyvä. Toisaalta tuskin kenellekään rautatieasioita vähänkään aktiivisemmin seuranneelle saattoi olla yllätys, että Rovaniemen radan sähköistämisen jälkeen Kemijärven yöjunayhteys joutui uhatuksi. Muistaakseni tätä pohdittiin rautatieharrastajien uutisryhmissä jo 90-luvun puolella.
 
Ainakin siihen aikaan, kun Kemijärven yöjuna vedettiin vielä Dr16-vetureilla, tuli etelästä Kemijärvelle 2-3 Dv12-veturin vetämä tavarajuna, jonka veturit hoitivat vaihtotyöt ja Kelloselän radan liikenteen.

Pitää paikkansa. Mutta se oli ennen Rovaniemen -radan sähköistystä ja suurta aikataulu-uudistusta. Rahtijuna tuli Kemijärvelle iltapäivällä ja hoiti sen jälkeen idän suunnan. Tämä käytäntö oli voimassa muutaman vuoden ajan Oulu-Rovaniemi sähköistystöiden takia. Sitä ennen idän suunta hoidettiin kuten vielä mm. heinäkuussa 2010. Kemijärven ja sellutehtaan vaihtotöitä tehtiin myös Dr16:sta, eli yöjunan veturilla. Rataosan Kemijärvi-Isokylä rataluokka on ollut B1, sallien siis Dr16 -käytön lakkautetun sellutehtaan raskaiden vaunukuormien + kemikaalivaunujen takia.
 
Takaisin
Ylös