Sm5-lähijunakaluston lisähankinnan valmistelu

...Kaikkea mahdollista mitä halutaan, voidaan tehdä ja on tehty Euroopassa. Kaluston modernisointia jopa myydään palveluna. Mutta Suomessa ei haluta muuta kuin romuttaa. Ja siksi ryhdytään keksimään perusteita sille.

Tämä pitää kutinsa myös bussiliikenteen osalta, vrt. tiettyjen tilausorganisaatioiden kaluston maksimi-ikä määrittelmä.
 
Tuossa esityslistaprujussa mainitaan, että tilaus pitäisi tehdä tulevana syksynä, jotta kaluston saadaan vastaanotettua viimeistään kesäkuussa 2017. Syyksi merkitään tiukentuvat kansainväliset TSI-normit, joiden myötä junat pitää suunnitella osin uusiksi. Millä tavalla nämä tulevat normit eroavat nykynormeista?
Onko nuo uudet normit luettavissa jossain?

pekka
 
Googlettamalla löytyi vain, että TSI tarkoittaa "Technical specifications for interoperability" ("Teknisen yhteensopivuuden määritelmät"?). Mitään käytännön spesifikaatioita en löytänyt. Tarkoittaako tämä, että kehitettin määritelmät, joidenka mukaisesti ei haittaa, että uudet junat ei pelaa yhteen minkään nykyisen kanssa, mutta pelaavat hyvin yhteen jonkin kolmannen maan kaluston kanssa — raideleveydestä huolimatta? ERA:n sivuilla (http://www.era.europa.eu) puhutaan kovasti jostain kolmannesta maasta. Mikä on se toinen maa, jos Suomi on vaikka se ensimmäinen? Olenpa taas pihalla kuin lintulauta. Onko jollain jotan konkreettista käytännön kerrottavaa tästä TSI:stä?

pekka
 
Viimeksi muokattu:
Sm-junien päivittämiseen on monenlaisia vaihtoehtoja. Kaikkea mahdollista mitä halutaan, voidaan tehdä ja on tehty Euroopassa. Kaluston modernisointia jopa myydään palveluna. Mutta Suomessa ei haluta muuta kuin romuttaa. Ja siksi ryhdytään keksimään perusteita sille. Ja hyvin näkyy menevän perille asioiden vääristely.
Noh, aina ei toiminta Keski-Euroopassakaan anna ehkä ihan parhainta mahdollista esimerkkiä. Kävin viime viikolla sekä Saksassa että Hollannissa.
Saksassa on viime vuosina poistettu lähiliikennekäytöstä oikein urakalla 143-sarjan sähkövetureita (http://www.railfaneurope.net/pix/de/electric/143/verkehrsrot/920-939/143921cs.jpg), jotka on valmistettu vuosina 1984-90. Ainakin Ruhrin ja Berliinin alueella 143-sarjalaisten vetämät lähiliikennejunat ovat saaneet väistyä uusien sähkömoottorijunien tieltä.
Hollannissakin huomioni kiinnittyi parilla ratapihalla seisovaan suurehkoon joutilaana olevan kaluston määrään. Hollannissa näin seisomassa ainakin 1700 -sarjan sähkövetureita (http://www.railfaneurope.net/pix/nl/electric/1700/1725-29/p6130423.jpg), jotka on otettu käyttöön 1990 -luvun alkupuolella sekä DM90 -sarjan dieselmoottorijunia (http://www.railfaneurope.net/pix/nl/diesel/dmu/DM90/3405-3409/NS_3407_3417_20080728.jpg), jotka tulivat liikenteeseen vuodesta 1996 alkaen.

On sääli, että tuonikäistä käyttökelpoista kalustoa on vailla parempaa käyttöä - olipa kyse sitten mistä maasta tahansa.
 
Noh, aina ei toiminta Keski-Euroopassakaan anna ehkä ihan parhainta mahdollista esimerkkiä. Kävin viime viikolla sekä Saksassa että Hollannissa.
Saksassa on viime vuosina poistettu lähiliikennekäytöstä oikein urakalla 143-sarjan sähkövetureita (http://www.railfaneurope.net/pix/de/electric/143/verkehrsrot/920-939/143921cs.jpg), jotka on valmistettu vuosina 1984-90. Ainakin Ruhrin ja Berliinin alueella 143-sarjalaisten vetämät lähiliikennejunat ovat saaneet väistyä uusien sähkömoottorijunien tieltä.

Kyseessä on siis se itäsaksalainen veturisarja jonka valmistusta jatkettiin jonkin aikaa yhdistyneessä Saksassa. Tyypillistä niille on että ovat kestäviä työjuhtia mutta huippunopeus on liian alhainen pikajunia varten.
Voisiko niitä mahdollisesti joku tavarajuna-operaattori ostaa, kuten ovat ostaneet entisiä itäsaksalaisia dieseleitä?

t. Rainer
 
Kyseessä on siis se itäsaksalainen veturisarja jonka valmistusta jatkettiin jonkin aikaa yhdistyneessä Saksassa. Tyypillistä niille on että ovat kestäviä työjuhtia mutta huippunopeus on liian alhainen pikajunia varten.
Voisiko niitä mahdollisesti joku tavarajuna-operaattori ostaa, kuten ovat ostaneet entisiä itäsaksalaisia dieseleitä?
Alhainen huippunopeus (120 km/h) lienee tosiaan yksi olennainen syy, miksi BR143 on kokenut melkoisen poistuman. Valitettavasti 143:n tehot taitavat olla turhan heikot tavaraliikennekäyttöön, varsinkin kun tehokkaampia 151- ja 155-sarjan sähkäreitä voisi olla saatavilla.

Tosin, tämä lista on aika karua luettavaa - 24-30 vuotta vanhaa kalustoa on romutettu aika railakkaasti (listan oikeassa laidassa k.o. veturin valmistusvuosi):
http://br143.lok-datenbank.de/index.php?nav=1404656
 
Lisätilauksen junia on valmistumassa tehtailla ja taitavat tulla suoraan HSL:n violeteissa väreissä.
Kuvia violetista Sm5:n korista tehtaalla löytyy HSL:n FB-sivuilta (näkyy myös vaikkei ole Facebook-tunnuksia).
 
Lisätilauksen junia on valmistumassa tehtailla ja taitavat tulla suoraan HSL:n violeteissa väreissä.
Kuvia violetista Sm5:n korista tehtaalla löytyy HSL:n FB-sivuilta (näkyy myös vaikkei ole Facebook-tunnuksia).

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä oli tämmöinen tulkinta liturgisen värin mukaan:

Seppo Nurminen sanoi:
Violetti väri merkitsee "synnin tilassa olevan väliaikaista kuolemaa hänen odottaessaan kastetta ja vapauttavaa katumusta". Osuva valinta kuvaamaan suomalaista joukkoliikennettä...

Yleisesti teippauksissa on menty viime vuodet räikeämpään suuntaan ja tää taitaa olla räikein yhdistelmä tähänastisista ainakin julkisella sektorilla. Alan olla hiljaa tyytyväinen, että ratikan vihreä on vissiin päässyt pyhäinjäännöksen asemaan ja sitä ei tulla integroimaan muuhun järjestelmään niin kuin tosin loogista olisi.
 
Oranssi ratikka tulee sitten, kun raitiovaunulla ajetaan runkolinjaa. Keskustan ratikat eivät nykyisellään ole runkolinjoja, vaikka joillekkin pääkaduille varmasti mahtuisi nopeita ja suurikokoisia metroratikoita.
 
Oranssi ratikka tulee sitten, kun raitiovaunulla ajetaan runkolinjaa. Keskustan ratikat eivät nykyisellään ole runkolinjoja, vaikka joillekkin pääkaduille varmasti mahtuisi nopeita ja suurikokoisia metroratikoita.

En pitäisi pahana sitä, että Laajasalon ja Jokerin 45-metriset vaunut maalattaisiin totutusta poikkeavalla tavalla, vaikka sitten oransseiksi. Se indikoisi kaikille, matkustajista liikennesuunnittelijoihin ja arkkitehdeistä kaupunginosa-aktiiveihin, että kyseessä on jotain ihan uutta ja erilaista. Jotain sellaista, jolle on varattava riittävästi tilaa ja todelliset liikennevaloetuudet, noin esimerkiksi.
 
En pitäisi pahana sitä, että Laajasalon ja Jokerin 45-metriset vaunut maalattaisiin totutusta poikkeavalla tavalla, vaikka sitten oransseiksi. Se indikoisi kaikille, matkustajista liikennesuunnittelijoihin ja arkkitehdeistä kaupunginosa-aktiiveihin, että kyseessä on jotain ihan uutta ja erilaista. Jotain sellaista, jolle on varattava riittävästi tilaa ja todelliset liikennevaloetuudet, noin esimerkiksi.
Mä en kyllä usko/luota, että HSL:n viestinnässä osataan ajatella noin pitkälle. Johan runkolinjastoon kuuluvia HSL-lähijuniakin väritetään nyt "marjapuuronvärisiksi", vaikka ne edustavat täsmälleen samaa kuin metrokin.
 
Vs: Kehäradan liikennöinti

Oliskohan mitään mieltä tilata seuraavia Flirtejä hieman pidempinä? Nythän niissä on kaksi päätyosaa ja kaksi väliosaa, mutta väliosia olisi mahdollisuus olla enemmänkin.

http://www.stadlerrail.com/media/uploads/FLIRT_3.JPG

Ainakin huoltohallit on mitoitettu neliosaisten yksiköiden mukaan. Yhdenkin väliosan lisääminen aiheuttaa sen, että yhdelle halliraiteelle mahtuu vain yksi yksikkö (nyt kaksi).

Ja ketjuun liittyen: Kehäradan junille on tehty molempiin suuntiin asemien lähtöaikojen tarkistuksia. Kokonaiskiertoaika on ennallaan, mutta pelivaraa on siirretty jonkin verran kierrosten loppupuolten suuntaan, minkä pitäisi ainakin teoriassa vähentää hieman myöhästymisriskiä.
 
Takaisin
Ylös