Eli oikeastaan ruuhkaisuus on terminä vähän harhaanjohtava. Ei ole kyse siitä, että se rata olisi junia pullollaan, vaan radan kyky käsitellä junaliikennettä on todella matala. Saahan ne suojastusvälit vaikka miten lyhyiksi, mutta se maksaa rahaa.
Mahtaako kulunvalvonta hyväksyä tämän?
Kulunvalvonnasta ei tuossa varsinaisesti ole kyse, vaan liikenteenohjausjärjestelmästä. Kulunvalvonta seuraa ennen kaikkea sitä, että junan nopeus ei ylitä kunakin hetkenä sallittua maksiminopeutta. Se myöskin varmistaa, että jarrutukset tapahtuvat riittävän aikaisin, eli esim. 600 m päässä olevalle opastimelle täytyy hidastaa jo kauan ennen opastinta eikä vasta kun opastin on aivan kohdalla. Jos ei hidasta riittävän aikaisin, junakulunvalvonta tekee huomattavan äkäisen jarrutuksen. Liikenteenohjaus puolestaan järjestelee kulkutiet kuntoon (eli ensin varmistaa ettei valitulla reitillä ole jo jollekin junalle varattua kulkutietä, sitten kääntää vaihteet sopivaan asentoon ja opastimet oikeille väreille ja lopuksi muodostaa kulkutien. Kulkutietä ei voi muodostaa, jos esim. vaihteiden asento on kulkutien kanssa ristiriidassa.)
tlajunen varmaankin osaa vahvistaa asian paremmin, mutta mä olen aika varma siitä, että asia menee näin:
A) Kun lyhyt juna saapuu kohtauspaikalle ensin ja pitkä juna ajaa ohi pysähtymättä, voimassa ovat:
* Junalle voidaan muodostaa kulkutie kohtauspaikan läpi, vaikka se olisi kohtauspaikkaa pidempi.
* Junalle voidaan muodostaa kulkutie kohtauspaikan läpi, vaikka jollain kohtauspaikan raiteella olisi jo juna, kunhan kulkutietä ei muodosteta sellaisen raiteen kautta, jolla on jo juna, eikä junan kulkutie risteä minkään muun junan kulkutien kanssa.
-> Siispä pitkän junan ei käytännössä tarvitse välittää siitä, mitä kohtauspaikan muilla raiteilla on tai ei ole, kunhan sen itsensä käyttämä raide on vapaa esteistä ja viholliskulkuteistä.
B) Jos ylipitkä juna saapuu kohtauspaikalle ennen lyhyemmän saapumista:
* Kulkutie pitkälle junalle muodostetaan sellaiselle raiteelle, jolla ei ennestään ole junaa tai jo varattua kulkutietä ja jota myöten pitkän junan tahdotaan ohittavan lyhyt juna.
* Kulkutie muodostetaan vain kohtauspaikan lähtöopastimelle asti (eli siten, että juna päätyy olemaan keulasta niin kaukana edessä kuin turvallisesti mahdollista ja junan perä jää vielä kohtauspaikan ulkopuolelle, kun ei kohtauspaikalle mahdu)
* Lyhyelle junalle muodostetaan kulkutie sellaiselle raiteelle, jolla ei ole ennästään junaa, mutta vain lähtöopastimelle asti, eli joidenkin kymmenien metrien päähän pidemmän junan kyljestä.
* Jos lyhyen junan jarrutus menisi pitkäksi, se ajaisi pitkän kylkeen -> lyhyt juna joutuu ajamaan paikalle niin hidasta vauhtia, että se ehtii varmasti pysähtyä ajoissa. Tällöin opastinta lähestyttäessä suurin mahdollinen nopeus on kai 35 km/h tai jopa vain vaikkapa 10 km/h. Kulunvalvontalaite valvoo, että saapuvan junan nopeus on kullakin hetkellä turvallinen.
* Kun lyhyt juna on kokonaan omalla raiteellaan, sen aiemmin linjalta varaama kulkutie vapautetaan ja pitkälle junalle voidaan muodostaa kulkutie linjaa pitkin seuraavalle kohtauspaikalle ja ehkä pidemmällekin.
