Töölön metro

Vesa Nurminen sanoi:
Miksi ihmeessä koko Töölön metroa edes mietitään? Aikoinaan se unohtui ja syystäkin.
Töölön metron, kuten minkä hyvänsä metron suhteen on hyvä muistaa, ettei joukkoliikennehanketta suunnitella vain joukkoliikennettä varten. Muitakin syitä voi olla ja usein myös on, kuten arvovalta- ja symbolikysymykset tai halu raivata yksityisautoilulle lisää tilaa katuverkossa. Lisäksi metro mitä suurimmassa määrin mahdollistaa entistä voimakkaamman rakentamisen ja toimii jo itsessään tunnelirakennusalalla työllisyyttä ja kasvua parantavana tekijänä hankkeiden suuruuden vuoksi. Nimenomaan Töölön metron osalla ongelmana on vain, että se tuskin voi korvata kaikkea pintajoukkoliikennettä, ja että rakentamiset sen vaikutuspiirissä on jo rakennettu.

Joka tapauksessa on selvää, että Töölön metrohanke ajautuu muodossa tai toisessa ongelmiin jo sen vuoksi, ettei Kruunuvuoren päätä voida toteuttaa oikein missään muodossa. Toinen kompastuskivi on siinä, että linja ei tarjoa minnekään nykyistä parempia yhteyksiä. Erityisen ongelmallinen tilanne on Pasilan kannalta, sinne kun pääsee jo lähijunalla, ja poikittaista Pasilan ja Meilahden yhdistävää raitiolinjaakin on suunniteltu. Väittäisin, että nimenomaan Töölön metrossa on suurelta osin kyse kahdesta kahdesta seikasta:
  • se on varasuunnitelma metron laajentamiseksi, jos länsimetro ei toteudu lähitulevaisuudessa. Metron kaltaisesta suurinvestoinnistahan hyötyy aina joku.
  • se on kilpalaulantaa Pisaraa vastaan. Ja ikävä kyllä melko lapsellista sellaista. Pelkään pahoin, että taustalla ovat pitkälti erot mielikuvissa, vaikka Pisaran valmistuessa lähijunakalusto olisi pakosti nykyistä uudempaa ja entistä "metromaisempaa". Toki kyse on myös siitä, että kaupunki tahtoo päteä itse sen sijaan että antaisi valtion päteä.
Lopuksi: metro on kallis. Aina poliitikko voi sanoa haluavansa metroa, mutta jättävänsä sen toteuttamatta, koska investointi maksaa niin paljon. Murto-osan maksavaa raitiolinjaa on paljon vaikeampi väittää kalliiksi. Raitiolinjan kannattaja joutuukin kaikkialla paitsi Espoossa varautumaan siihen, että hanke myös toteutetaan.

MODEDIT/kuukanko: muutettu lainaus
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Hyviä kommentteja, useitakin. Ja Etu-Töölööllä tarkoitin juuri Runeberginkadun reittiä, jolla on paljon käyttäjiä. Jos joku tunnelinpiirtäjä kuvittelee järjestävänsä alueen ratikkaliikenteen vain Mannerheimintietä pitkin, erehtyy, ainakin, jos on tarkoitus pitää matkustajamäärät nykyisinä tai kasvattaa niitä.

JE:n mainitsemat hyötymisnäkökohdat ovat ilmeisiä. Erilaisia betoni- ja tunnelihankkeita on joskus jopa perusteltu kalliorakennuskapasiteetin vapautumisella, mikä kuulostaa kyllä samalta kuin katujen kastelu sadekelillä Neuvostoliitossa. Ikävää, jos (ja kun) tällaiset asiat vaikuttavat meilläkin joukkoliikenteen visioihin. Ihminen ei tarvitse tunneleita maan alle vaan hyvää palvelua lähelle, ja sellaista tarjoavat Etu-Töölöössä ratikat.
 
JE sanoi:
Töölön metron, kuten minkä hyvänsä metron suhteen on hyvä muistaa, ettei joukkoliikennehanketta suunnitella vain joukkoliikennettä varten. Muitakin syitä voi olla ja usein myös on, kuten arvovalta- ja symbolikysymykset tai halu raivata yksityisautoilulle lisää tilaa katuverkossa. Lisäksi metro mitä suurimmassa määrin mahdollistaa entistä voimakkaamman rakentamisen ja toimii jo itsessään tunnelirakennusalalla työllisyyttä ja kasvua parantavana tekijänä hankkeiden suuruuden vuoksi. Nimenomaan Töölön metron osalla ongelmana on vain, että se tuskin voi korvata kaikkea pintajoukkoliikennettä, ja että rakentamiset sen vaikutuspiirissä on jo rakennettu.
Itse en näe Töölön metroa niin yksipuolisesti synkkänä asiana. Töölön linjausta on suunniteltu yhtä kauan kuin metroa ylipäänsä, ja sillä on tietty funktio. Helsingistä puuttuu kokonaan nopea raideliikenneyhteys etelä-pohjoissuunnassa. Raitiovaunut ja bussit nykymuodossaan eivät mielestäni korvaa sen puuttumista. Rautatielähiliikenteessäkin on se vika että junat ajavat suoraan Pasilaan pysähtymättä missään matkan varrella. Tietysti Töölön metro voidaan rakentaa maanalaiseksi light-rail metroksi jota ajettaisiin pikaraitiovaunuilla, mutta taidan olla ainoa tässä foorumissa joka fantasioi jostain sellaisista.

Monet Espoon länsimetron arvostelijatkin pitävät Töölön metroa fiksumpana, koska se lyhentäisi myös espoolaisten matkoja tärkeiden kohteiden välillä, esim Kampin ja Meilahden välillä. Töölössä tiivis kaupunkirakenne ja katuliiikeneen todellinen ruuhkaisuus puoltaa heidän mielestään metroa paljon enemmän kuin Espoossa.

JE sanoi:
B) se on kilpalaulantaa Pisaraa vastaan. Ja ikävä kyllä melko lapsellista sellaista. Pelkään pahoin, että taustalla ovat pitkälti erot mielikuvissa, vaikka Pisaran valmistuessa lähijunakalusto olisi pakosti nykyistä uudempaa ja entistä "metromaisempaa". Toki kyse on myös siitä, että kaupunki tahtoo päteä itse sen sijaan että antaisi valtion päteä.
Siinä olet oikeassa. Pisara parantaisi paremmin seudullisia yhteyksiä kuin pelkkä Pasilaan päättyvä Töölön metro. Mikään ei mielestäni estä toteuttamasta Pisaraa yhteishankkeena kaupunkien ja valtion kesken, ja suunnittelemasta sitä sellaiseksi että se vastaa palvelutasoltaan ja asemien sijoittelultaan Töölön metroa.

Viime viikkoon asti olin luullut että Pisara-ratasuunnitelma on haudattu lopullisesti. Mutta koska sitä on alettu vakavasti suunnittelemaan, niin mielestäni Töölön metro voi ohittaa tärkeydessä Pisaran vain siinä tapauksessa että esim Martinlaakson rata muutetaan sopivaksi metrokalustolle niin että Töölön metro jatkuisi pohjoisessa Haagan kautta Martinlaaksoon ja edelleen Lentokentälle.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Viime viikkoon asti olin luullut että Pisara-ratasuunnitelma on haudattu lopullisesti. Mutta koska sitä on alettu vakavasti suunnittelemaan, niin mielestäni Töölön metro voi ohittaa tärkeydessä Pisaran vain siinä tapauksessa että esim Martinlaakson rata muutetaan sopivaksi metrokalustolle niin että Töölön metro jatkuisi pohjoisessa Haagan kautta Martinlaaksoon ja edelleen Lentokentälle.
Totta. Myös metro-rautatieintegrointi tai tämän linjan rakentaminen rautatiekalustoa silmälläpitäen voisivat olla vaihtoehtoja, kuten esillä lienee ollutkin.

Myös C-rata, eli raitiovaunutunneli Pasilasta Kampin kautta Kauppatorille on tietysti toteutuskelpoinen, mutta nähdäkseni täysin tarpeeton niin kauan kuin katuverkolla on liikenteelle tilaa.
 
R.Silfverberg sanoi:
Monet Espoon länsimetron arvostelijatkin pitävät Töölön metroa fiksumpana, koska se lyhentäisi myös espoolaisten matkoja tärkeiden kohteiden välillä, esim Kampin ja Meilahden välillä. Töölössä tiivis kaupunkirakenne ja katuliiikeneen todellinen ruuhkaisuus puoltaa heidän mielestään metroa paljon enemmän kuin Espoossa.
Yhteistäkin Länsimetron ajatuksen kanssa löytyy: kummassakin hankkeessa ollaan valmiita heikentämään paikallisten asukkaiden palveluita dramaattisella tavalla sen takia, että "jostain muualta" pääsee alueelle paremmin. Näin tehdään kalliilla rahalla plus-miinus-nolla-investointeja, jotka eivät nosta joukkoliikenteen käyttöä, jonka sentään pitäisi olla ylivoimainen ykköstavoite.

Töölöössäkään ei ole sellaista kaupunkirakennetta, joka kestäisi ratikkalinjojen lopettamisen ilman matkustajakatoa. On menneisyyden ideologiaa kuvitella, että Etu-Töölöön lähes ikkunan edessä olevat pysäkit voitaisiin korvata yhdellä-kahdella 500-1000 metrin päässä olevalla maanalaisella asemalla, varsinkin kun suuri osa alueen käyttäjien matkoista on urbaaneja asiointimatkoja keskusta-alueelle. Kukaan ei lähde kävelemään lähes kilometriä asemalle päästäkseen määränpäähän, joka on reilun kilometrin päässä.

Pisarassa ei ole mitään vikaa, kunhan sen takia ei ryhdytä nakertamaan Helsingin suosituinta joukkoliikennemuotoa, raitioliikennettä.
 
Kani sanoi:
Pisarassa ei ole mitään vikaa, kunhan sen takia ei ryhdytä nakertamaan Helsingin suosituinta joukkoliikennemuotoa, raitioliikennettä.
Itse asiassa tutkimusten (tosin hyvin tarkoituksenhakuisten sellaisten) tuloksena metro on joukkoliikennemuodoista suosituin.
 
339-DF sanoi:
Itse asiassa tutkimusten (tosin hyvin tarkoituksenhakuisten sellaisten) tuloksena metro on joukkoliikennemuodoista suosituin.
Niin vastaavat samat henkilöt, jotka tuomitsevat bussiliikenteen kehnoimmaksi - koska ovat joutuneet tulemaan bussilla metroon, ja kontrasti on niin selkeästi havaittu.

Tässä tulee selkeästi esille se, että ihmiset eivät osaa ajatella vastatessaan kokonaisuutta. Eikä sitä heiltä myöskään kysytä.

Minunkin mielestäni on mukavampaa matkustaa metrossa kuin bussissa. Silti pidän metroa huonona ratkaisuna niin kauan, kun se muuttaa yhden bussimatkan liityntäliikennematkaksi. Eli pelkkä bussi on minusta parempi kuin metro ja bussi. Pelkkä metro on parempi kuin pelkkä bussi. Mutta ratikka on paras. Koska se voi tarjota pelkän raideliikennematkan.

Antero
 
Pelkkä metromatka voisi itse asiassa hyvin olla myös parempi kuin pelkkä ratikkamatka. Mutta metro + liukuportaat on jo sekin haastavampi matkustustapa kuin ratikkaan hyppääminen, ainakin kun matka on erittäin lyhyt ja/tai raitiovaunu ei olennaisesti häviä metrolle matkanopeudessa.
 
Töölön länsimetro

Rainer kirjoitti aiemmin Töölön metron mielekkyydestä. Tässä siihen liittyen lainaus:

Länsisuunnan liikennejärjestelmäselvitys sanoi:
Liikennöintikustannusten kannalta arvioiden on edullisinta rakentaa metro Munkkiniemen kautta Kivenlahteen. Kokonaiskustannusten kannalta on edullisinta rakentaa metro Munkkiniemen kautta Tapiolaan. Pelkät rakennuskustannukset lisättynä kalustokustannuksilla osoittavat Lauttasaaren kautta kulkevan linjauksen halvimmaksi.
Tämä on lainattu Länsisuunnan liikennejärjestelmäselvityksestä vuodelta 1985. Siis 21 vuotta sitten.

Tuolloin piirretyssä kartassa ovat vaihtoehtoina radat Kampista Otaniemeen. Lauttasaaren kautta on 2 asemaa, Ruoholahti ja Lauttasaari. Rata Töölön kautta on suunnilleen samanpituinen, mutta matkalla on 4 asemaa. Töölön kautta kulkeva länsimetro poistaa raitiolinjan 4. Munkkiniemen asukkaille siis riittää yksi pysäkki nykyisten sijasta.

Töölön kautta kulkeva metro putkahtelee esille mm. yleisötilaisuuksissa edelleen. Epäilenkin, että se tarjoaa huomattavasti enemmän yhden vaihdon matkoja kuin Lauttasaaren reitti, joka tietää 2 vaihtoa Töölön ja Meilahden suuntaan matkustaville.

Jos siis pohditaan Töölön metroa, ainoa järkevä peruste sille olisi nimenomaan Espooseen johtava metro. Pasilaan johtava Töölön metro on Pisara, vaihdollinen yhteys on hölmöläisten puuhaa.

Miksi sitten Töölön länsimetrosta on luovuttu? Valistunut arvaukseni on, että tunnussana on Koivusaari.

Antero
 
Oma valistunut arvaukseni on siinä, että jotain sananvaltaa on ollut myös Munkkiniemen ja Meilahden liikennejärjestelyistä huolestuneilla. Nelosen ratikkalinjaa arvostetaan ymmärrettävästi melko laajoissa piireissä.
 
Antero sanoi:
Minunkin mielestäni on mukavampaa matkustaa metrossa kuin bussissa. Silti pidän metroa huonona ratkaisuna niin kauan, kun se muuttaa yhden bussimatkan liityntäliikennematkaksi. Eli pelkkä bussi on minusta parempi kuin metro ja bussi. Pelkkä metro on parempi kuin pelkkä bussi. Mutta ratikka on paras. Koska se voi tarjota pelkän raideliikennematkan.
Jokaisella on omat mieltymyksensä.

Omien kokemusteni mukaan bussi ja sentyyppiset raitiovaunut kuin Helsingissä nyt käytetään sopivat parhaiten lyhyille matkoille, ja metro ja rautatielähijuna pidemmille. Jos pitää valita näiden kahden vaihtoehdon välillä:
  • 15 minuuttia metrolla + 5 minuuttia vaihtoa ja odotusta + 5 minuuttia bussilla
  • 25 minuutia bussilla välillä
niin valitsisin ensimmäisen vaihtoehdon.

JE sanoi:
Pelkkä metromatka voisi itse asiassa hyvin olla myös parempi kuin pelkkä ratikkamatka. Mutta metro + liukuportaat on jo sekin haastavampi matkustustapa kuin ratikkaan hyppääminen, ainakin kun matka on erittäin lyhyt ja/tai raitiovaunu ei olennaisesti häviä metrolle matkanopeudessa.
Metrossa on kauneusvirheitä ja joitakin käyttöä hankaloittavia ominaisuuksia, mutta pidän sitä turvallisimpana ja luotettavimpana joukkoliikennevälineenä, ja metron avulla satunnainen matkaaja joka tuntee paikkoja huonosti, löytää perille helpoimmin.

Hankaloittavia ja suorastaan vaarallisia piirteitä on raitiovaunussakin:
  • 70-80-luvun nivelvaunuissa portaat ovat niin korkeat ja jyrkät että monilla on vaikea kulkea niissä.
  • Vaunut kiihtyvät ja jarruttavat ja ajavat mutkiin niin äkäisesti että jos ei älyä pitää jostain kiinni, lentää perseelleen.
  • Olen itse jäänyt (viimeksi viime sunnuntaina), ja myös vaimoni ja monet tuttavani ovat jääneet raitiovaunun oven väliin monta kertaa sen sulkeutuessa kun on ollut juuri menossa ulos/nousemassa sisään. Ihmettelen miten sellainen on ylipäänsä mahdollista. Metrossa tai junassa ei ole koskaan sattunut niin. Bussissa kyllä. Osaako joku selittää miten raitiovaunujen oviautomatiikka oikein toimii, ja miksi ovet menevät niin äkäisesti kiinni vaikka ihmisiä seisoo oviaukossa?
  • Helsinkiläiset seniorikansalaiset käyttäytyvät muita kohtaan töykeästi raitovaunuissa. 5-vuotias poikani ei päässyt ulos ovesta kun samaan aikaan änkesi n 70-vuotias rouva sisään työntäen poikani takaisin sisään vaunuun kun hän varovasti astui portaita alas. Jouduttiin menemään toisesta ovipuoliskosta ja juuri tuolloin ovi meni kiinni kun itse olin kohdalla. Ellen olisi älynnyt hartiollani puskea ovea auki uudestaan, olisi poikani jäänyt pysäkille ja minä vaunuun, enkä olisi päässyt vaunusta enää ulos, koska se lähti äkäisesti liikkeelle heti sen jälkeen.
  • Raitiovaunujen käyttö vilkkailla ostoskaduilla kuten Aleksi pitäisi kieltää. Vaimoni oli kerran jäädä vaunun alle koska pari teini-ikäistä tyttöä hörhöili suojatiellä ja tukki tien häneltä kun hän oli ylittämäsä katua vaunun, joka oli lähtenyt Stockan pysäkiltä äänettömästi liikkeelle, lähestyessä, jonka seurauksena ja se joutui soittamaan kelloa ja jarruttamaan.
Vaikka raitiovaunu on muuten ympäristöystävällinen ja tehokas ja Helsingin kokoisille kaupungeille kapasiteetiltaan sopiva kulkuneuvo, sen eräät piirteeet pistävät joskus karttamaan kokonaan sen käyttöä, varsinkin jos on perheen kanssa liikkeellä. Koko järjestelmä vaatisi paljon korjauksia, mm vaunujen lattiat ja laiturit on saatava samalle tasolle, esim yksi piskuinen välipala vanhojen vaunujen moottoriyksiköiden väliin on vain kosmetiikkaa. Metro päihittää turvallisuudessa nykyratikat mennen tullen.

t. Rainer
 
Re: Töölön länsimetro

Antero Alku sanoi:
Miksi sitten Töölön länsimetrosta on luovuttu? Valistunut arvaukseni on, että tunnussana on Koivusaari.
Avainsana on Koivusaaren lisäksi Ruoholahti, jota alettiin rakentaa 80-luvun lopulla. 80-luvun alussa, jolloin länsimetroa suunniteltiin Töölön ja Munkan kautta, oletettiin että Ruoholahti ja koko helsinginniemen läntinen ranta-alue pysyy teollisuus- ja satama alueena, ja osittain sellaisen joutomaana kuten se silloin oli. Olin 80-luvun alussa kesätöissä kaapelitehtaasssa, ja kukaan ei siihen akaan uskonut että sinne tulisi metro (tai että kaapelitehdas lopettaa). Myös Espoon Keilaniemen voimakas lisärakentaminen viime n 15 vuotena on vaikuttanut länsimetron nykylinjaussuunnitelmiin.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
  • Raitiovaunujen käyttö vilkkailla ostoskaduilla kuten Aleksi pitäisi kieltää. Vaimoni oli kerran jäädä vaunun alle koska pari teini-ikäistä tyttöä hörhöili suojatiellä ja tukki tien häneltä kun hän oli ylittämäsä katua vaunun, joka oli lähtenyt Stockan pysäkiltä äänettömästi liikkeelle, lähestyessä, jonka seurauksena ja se joutui soittamaan kelloa ja jarruttamaan.
Raitiovaunuun kiistatta liittyvät omat turvallisuusongelmansa. Silti en suostu käsittämään, miten raitiovaunujen kieltäminen esimerkiksi Aleksilla voi palvella yhtään ketään. Iso-Roobertinkatu on esimerkki liikekadusta ilman raitiotietä, ja jos ei siellä ole vaunuja turvallisuutta heikentämässä, ei siellä myöskään ole asiakkaita niille liikkeille. Ihmisten on ylipäätään aina noudatettava liikenteessä varovaisuutta. Ei raitioliikenne ole siitä mikään poikkeus. Tässä on vähän sama kysymys kuin tasoristeyskeskustelussa - onko raideliikenne syyllinen vai voiko muulta liikenteeltä edellyttää varovaisuutta.
 
Tarkoitin "raitiovaunujen kieltämisellä" että Aleksin tyyppisiä järjestelyä jossa katu ei ole kokonaan kävelykatu mutta ei myöskään tavallinen katu, ei pitäisi sallia. Väkijoukko on paikoin niin runsasta että kaikki eivät edes kunnolla mahdu jalkakäytäville ja sen seurauksena jotkut oikaisevat ajoradan ja raitiotiekiskojen päältä mistä sattuu. Jos noin vilkkaalla kadulla kulkee raitiovaunuja tai muita kulkuneuvoja, pitää kadun ylitys olla sallittua vain suojateillä, ja jokaisella suojatiella pitää olla liikennevalot. Jos tilanne ei sillä parane, pitää jalkakäytävän ja ajoradan /raiteiden väli aidata. Se on ruman näköistä mutta jos halutaan säilyttää raitiovaunut, niin parempi niin.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Tarkoitin "raitiovaunujen kieltämisellä" että Aleksin tyyppisiä järjestelyä jossa katu ei ole kokonaan kävelykatu mutta ei myöskään tavallinen katu, ei pitäisi sallia. Väkijoukko on paikoin niin runsasta että kaikki eivät edes kunnolla mahdu jalkakäytäville ja sen seurauksena jotkut oikaisevat ajoradan ja raitiotiekiskojen päältä mistä sattuu.
Olen nähnyt varsin paljon raitiokävelykatuja muissa kaupungeissa, ja yleensä ne toimivat erinomaisesti.

Karlsruhen Kaiserstrassella vuoroväli on 1 minuutti molempiin suuntiin. Se merkitsee, että vaunujen väli on 300 metriä. Väkeä on taatusti enemmän kuin Aleksilla. Olennainen ero Aleksiin nähden on, ettei Kaiserstrassella aja yksikään auto.

Rainer on Aleksin ongelmien kanssa oikeassa. Helsingissähän ei ole yhtään kävelykatua. On ainoastaan kävelypainotteisia katuja, kuten Aleksi. Autoilla ajetaan kaikilla "kävelykaduilla", oli siihen lupa tai ei. Ja tämä on yleisesti hyväksyttyä, sillä autoilua ei valvota eikä siitä sakoteta. Saati että se estettäisiin mekaanisesti, kuten monessa paikassa olen nähnyt tehdyn.

Kehnoin raitiokävelykatu tulee mieleeni Düsseldorfista. Siellä raitiovaunun ura ja muu alue ei jäsenny, ja raitiovaunut ajoivat selkeästi liian kovaa.

Karlsruhen lisäksi hyvänä esimerkkinä tulee mieleeni Berliinin Alexanderplaz. Muitakin esimerkkejä on.

Antero
 
Takaisin
Ylös