Mikä ero olisi liikelaitoksella jota kohdellaan kuin osakeyhtiötä ja "oikealla" osakeyhtiöllä? Miksi tällainen uusi, hybridi yhtiömuoto pitäisi kehittää lainsäädäntöön? Varsinkin kun ottaa huomioon, että sillä olisi varmasti seurannaisvaikutuksia moneen muuhun asiaan, ja tarvittaisiin lisää ja lisää ja lisää erillislainsäädäntöä. Periaatteessa en kannata lainsäädännöllistä fragmentoitumista ellei siihen ole todella hyvät perusteet.
Kyse ei välttämättä olisi uudesta yritysmuodosta vaan nykyisen liikelaitosmallin kehittämisestä EU-yhteensopivaksi kilpailumielessä. On olemassa tilanteita, jolloin tarvitaan julkisoikeudellista muotoa ja vapautta toimia markkinoilla. Yksi esimerkki on linja-autoasema-periaatteella toimiva Postiliikelaitos, joka olisi siis luonnollisessa monopolissa (ei juridisessa) toimiva common carrier, joka ylläpitäisi postitoimistoja ja myisi eri postiyritysten postipalveluja ja muita siihen liittyviä palveluita samalta tiskiltä. Tämä voisi periaatteessa syntyä yksityiseltäkin pohjalta, mutta ei ole mitenkään varmaa että näin kävisi. Osakeyhtiömuodossakin tällainen olisi mahdollista perustaa valtion firmaksi, mutta liikelaitosmuodossa sille voidaan laissa määritellä palvelutehtävä, ilman mitään pseudosopimusoikeudellisia kikkailuja. Yksityisellehän voi määritellä julkisen palvelun velvoitteen vain sopimusteitse tai asettamalla se viranomaispäätöksellä määräävässä markkina-asemassa olevalle, kuitenkin jättäen mahdollisuus vielä kohtuullisen voiton tekoon.
Miksi liikelaitosten yhtiöittäminen on niin paha peikko, että sitä vastaan pitää hangoitella väkisin?
Mm. koska liikelaitos voi olla tarvittaessa viranomainen, Oy ei.
TKL ei enää tiltuun siirtymisen jälkeen ja kilpailutuksen myötä tarvitse viranomaisasemaa, mutta monen
muun liikelaitoksen tehtävänä on harjoittaa myös julkista hallinto- tai palvelutehtävää. Esimerkiksi luonnollinen monopoli, kunnallinen vesilaitos toimii optimaalisesti liikelaitosmallissa.
Lisäksi kunnanvaltuuston tehtävänä on mm. päättää kunnan palveluista perittävistä maksuista, mutta sen omistamien yhtiöiden hinnoista päättää yhtiön omat elimet (hallitus, toimari, alempi johto). Sama koskee myös valtion liikelaitoksia ja yhtiöitä; liikenneministerin vakiovastaus VR:n hintatasoa koskeviin kirjallisiin kysymyksiin on "VR on osakeyhtiö, eikä me voida puuttua sen hinnoitteluun".
Toisaalta olisi vähintäänkin erikoista, jos kaupunki ulkoistaisi/yhtiöittäisi kilpailluilla markkinoilla toimivan palvelun, kiinteistöjen omistamisen ja hallinnoinnin, jota nyt harjoitetaan liikelaitosmuodossa. Olisihan se jostakusta varmaan hienoa, että mm. keskusvirastotaloa, Raatihuonetta ja kouluja omistaisi Tampereen kaupungin tilakeskuksen sijaan joku Tampereen Raati-kiinteistöt Oy. Minua ainakin pelottaisi asua sellaisessa kaupungissa, ja hirvittääkin vähän, mitä valtio päättää valtion kiinteistövarallisuutta hallitsevien Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen tulevaisuudeksi. Valtion "erityisyhtiöt" ovat kuin kuvailemiani yhtiömäisempiä liikelaitoksia, mutta ilman julkisoikeudellista asemaa ja hallinnollista alistusta valtioon nähden.
Ja olkoonkin kuinka inhouse tahansa, mutta Oy on aina omistajastaan irrallinen ja yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Jos kunnat ja valtio pakotetaan yhtiöittämään liiketoimintansa, niin pitäisikö sitten esimerkiksi S-ryhmän osuuskauppojenkin yhtiöittää toimintansa ja lopulta - suokaa anteeksi kalteva pinta - omakotiasukkaiden kiinteistöjensä hallinnan? Ja lisää kaltevaa pintaa: eikö koko kaupunki pitäisi voida muuttaa osakeyhtiöksi vanhojen Grankullan, Hagan ja Brändön villastadien tapaan ja jakaa kaupunkilaisille x osaketta / nuppi, joilla he voivat tehdä mitä haluavat?
TKL:n voi yhtiöittää, jos löydetään keino, jolla se voi osallistua kilpailutuksiin, mutta toimia myös kaupungin/seudun sisäisenä hovihankkijana esim. kesken liikennöintikauden ilmeneviin yllättäviinkin tarpeisiin. Myös kehittyvissä (ei-kypsissä) liikennepalveluissa on syytä tilata liikennöinti ainakin aluksi suoraan TKL:ltä, esimerkkinä johdinauto- ja raitiovaunuliikenne. Toki voidaan mutkan kautta mennä ja pilkkoa kaluston ja varikkojen hallinto sekä liikennöinti erilleen, jolloin kahta ensimmäistä hoitaisi kaupungin yhtiö ja liikennöinti olisi kilpailutettua, mutta herää kysymys, saako pienessä, kuitenkin alati laajennettavassa järjestelmässä pilkkomisesta säästöjä. Kypsälle systeemille, varsinkin monen varikon verkolle (esim. HKL-RL) voidaan toiminnat hyvin erottaa ja saada oikeata kilpailua syntymään.
