Tampereen pikaratikkahanke

TAYS:n ja Sammonkadun kannatus oli varsin tasaväkistä. Alan kääntyä sille kannalle, että ensin kannattaisi rakentaa suora linja Hervannasta keskustaan (aluksi vaikka vain Koskipuistoon saakka, jos vaunut saadaan tilattua riittävän nopeasti ja sitten Pyynikintorille). Sitten rakennettaisiinkin haara Sammon aukiolta TAYS:iin ja vasta sen jälkeen rata Pyynikintorilta Lentävänniemeen.

Jos pakko on valita, niin sitten Sammonkatu ensin. Mutta onko pakko valita? Mä olen jo jonkin aikaa ollut sillä kannalla, että molemmat kannattaisi tehdä heti: sekä Sammonkatu että TAYS. Molemmille on kysyntää. Olisi kiinnostavaa nähdä kannattavuuslaskelma, jossa linjasto haarautuisi jo ensi vaiheessa.
 
Jos pakko on valita, niin sitten Sammonkatu ensin. Mutta onko pakko valita? Mä olen jo jonkin aikaa ollut sillä kannalla, että molemmat kannattaisi tehdä heti: sekä Sammonkatu että TAYS. Molemmille on kysyntää. Olisi kiinnostavaa nähdä kannattavuuslaskelma, jossa linjasto haarautuisi jo ensi vaiheessa.
Sitähän mä tässä hain takaa. Mutta että liikenne aloitettaisiin jo silloin kun rakennustyöt Teiskontiellä ja Pispalanharjulla on vielä vaiheessa…
 
Eipä yllättänyt, että tätä uutista ei täällä noteerattu, joten laitetaan se kaikkien luettavaksi

Ratikkaselvitys maksoi 41300 euroa, iso osa kelvotonta
Tampereen seudun kaupungit maksoivat 41300 euroa selvityksestä, josta on lopulta vain vähän hyötyä. Tarkoitus oli selvittää, sopisiko raitiotie muuallekin kuin Tampereen keskustaan.
Vain kahta selvityksen osaa voidaan käyttää hyväksi tulevissa suunnitelmissa. Neljä osaa on käyttökelvotonta puutteellisten tietojen takia.

kelvotonta.jpg
 
Eipä yllättänyt, että tätä uutista ei täällä noteerattu, joten laitetaan se kaikkien luettavaksi

Koskee laajennusselvitystä. Samojen tekijöiden alustava yleissuunnitelma on solidia työtä.

Samoin täytyy huomioida että kritiikki kohdistuu tapaan, jolla konsultit linjailivat ratoja naapurikuntiin, ei siihen onko ratikan laajentaminen ylipäätään realistista. Nimittäin kyllä on. Mutta ei tämän selvityksen linjausten perusteella vaan työ pitää tehdä huolellisemmin.
 
Eipä yllättänyt, että tätä uutista ei täällä noteerattu, joten laitetaan se kaikkien luettavaksi

Eipä yllätä sekään, että Aamulehti on vääntänyt asiat poskelleen taas kerran. On mitätön pikkuraha maksaa 40 000 euroa siitä, että korjataan Ylöjärven kaavoitus kuntoon ja parannetaan palvelutasoa ratikalla, lähijuna unohtaen. Jos sitten samalla on mietitty alustavasti keskeneräisten aluekeskusten joukkoliikenneratkaisuja, niin mitäs pahaa siinä on?

Kuinkahan monta miljoonaa pk-seudulla on palanut erinäköisiin metrosuunnitelmiin ympäri hyrylöitä, jotka ihan oikeasti on lopulta vain vähän hyötyä. Jos ollenkaan. Kyllä Killerpopin kannattaa olla tyytyväinen siihen tapaan, jolla Pirkanmaalla asioita hoidetaan, vaikkei ratikasta yhtään tykkäisikään.
 
On mitätön pikkuraha maksaa 40 000 euroa siitä, että korjataan Ylöjärven kaavoitus kuntoon ja parannetaan palvelutasoa ratikalla, lähijuna unohtaen.

Ylöjärven kaupunginhallituksen esitykseen hypätä lähijunasta ratikkaan liittyy kyllä myös varsin mielenkiintoisia näkökohtia ja kysymyksiä.

- Lähijuna noilta etäisyyksiltä on jo kiistatta huomattavasti nopeampi kuin ratikka.

- Lähijunan operointikustannukset (esitetyllä mallilla) ovat edullisempia kuin ratikan.

- Liikennepoliittisessa selonteossa on linjattu valtion tuki lähijunalle 50% ja ratikalle 30%. Julkisuudessa on kokoajan pyörinyt vertailu 100 M€/60 M€, vaikka Ylöjärven kaupungin kannalta selonteon linjausten mukainen todellinen kustannusero vaihtoehtojen välillä näillä kustannuksilla on vain 8 M€. Lieneekö tätä korostettu kaupunginhallituksellekaan?

- Lähijunan vaihto ratikkaan on masinoitu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta, eikä se ole lähtöisin Ylöjärven kaupungin omasta tarpeesta. Sinänsä mielenkiintoista, että kyseinen kuntayhtymä on ollut mukana myös alueen lähijunaselvityksissä, jotka ovat huomattavasti kattavampia kuin tämä nyt yht´äkkiä esille noussut Ylöjärven ratikka.

- Miksi tämä esitys piti tehdä juuri nyt? Eikö olisi kannattanut odottaa muutama kuukausi sitä, että Tampere päättää omasta linjausvaihtoehdostaan, koska silläkin lienee vaikutusta Ylöjärven ratikan edellytyksiin? Etenkin kun Ylöjärven kohdalla tässä ei ole mikään tulipalokiire.

- Aamulehden julkaisemissa jutuissa (toinen skannattu aikaisemmin tähän ketjuun ja toinen luettavissa ilmaiseksi lehden digiversiossa) näkökulmat haastateltavien henkilöiden välillä koskien ratikan laajennusselvityksen ansioita eroavat aika huomattavasti. Kaupunkiseudun edustaja (ex?) tuntuu arvostavan vain selvityksen niitä osia, joissa ratikkaa suositellaan laajennettavan.

Kaiken kaikkiaan varsin erikoista ja poukkoilevaa sooloilua Ylöjärveltä tilanteessa, jossa Tampereen seudun lähijunaliikenteen ensimmäinen vaihe on juuri käynnistymässä.
 
- Lähijuna noilta etäisyyksiltä on jo kiistatta huomattavasti nopeampi kuin ratikka.
Varmasti, mutta mitä iloa on nopeasta yhteydestä harvalle? Jos halutaan Ylöjärvelle oikeasti nopeaa raideliikennettä, näkisin järkevämmäksi ajaa Ylöjärven keskustaan kunnollista rautatieasemaa, jossa pohjanmaan junat pysähtyisivät.


- Lähijunan operointikustannukset (esitetyllä mallilla) ovat edullisempia kuin ratikan.
Vaan huomioidaanko tässä nyt olleskaan matkustajamääriin pohjautuvia kustannuksia? Ratikalla kulkisi enemmän väkeä, kuin lähijunalla, tai bussilla.

- Liikennepoliittisessa selonteossa on linjattu valtion tuki lähijunalle 50% ja ratikalle 30%. Julkisuudessa on kokoajan pyörinyt vertailu 100 M€/60 M€, vaikka Ylöjärven kaupungin kannalta selonteon linjausten mukainen todellinen kustannusero vaihtoehtojen välillä näillä kustannuksilla on vain 8 M€.

Mitäs sillä 100 miljoonalla taasen saikaan? Kolme seisaketta. Ja vuoroväli 30 min.

Ratikan 60 miljoonaa, jolla saa yli kymmenen pysäkkiä ja kaksiraiteisen radan linjattua aivan uusien ja nykyisten asuinalueiden sisään. Omilla raiteilla rautateiden häiriöt, eivät heijastu Ylöjärven liikenteeseen ja päinvastoin. Ratikan vuoroväli muuten on suunniteltu 7,5 minuutiksi parhaimmillaan.

-----------------------

Koko Aamulehden uutinen oli kyllä taas suurta itkua pienestä. Luultavasti ratikan kiihkeänä vastustajana tunnetulla päätoimittaja Jorma Pokkisella on ollut puutetta kyseisestä aiheesta viime aikoina. Loppujen lopuksi selvityksessä saatiin valideja lukuja ainakin Pirkkalan ja Ylöjärven osalta. Eli sentään 50% materiaalista on käyttökelpoista. Se on toki totta, että selvitys ei ollut paras mahdollinen, mutta mitä voikaan odottaa vain 40 000 euron hinnalla. Kun miettii minkä kokoluokan selvitys tämäkin oikeastaan on, niin olisin olettanut hintaa huomattavasti korkeammaksi.

Ja kannattaa lopuksi muistaa, että vaikka ensimmäisen linjan lisäksi ei rakennettaisi ikinä yhtäkään ratikkalinjaa Tampereelle on jo ensimmäinen todettu taloudellisesti kannattavaksi toteuttaa, joten näihin laajennushankkeisiin ei ole mitään järkeä tässä vaiheessa hirttäytyä.
 
Itse selvitys on luettavissa täällä. Selvitys on oikeasti ihan hirvittävää kuraa ja olisi kaivannut vähän parempaa suunnittelumetodologiaa, 40000 eurolla olisi saanut parempaakin shittiä.

Ylöjärven kaupunginhallituksen esitykseen hypätä lähijunasta ratikkaan liittyy kyllä myös varsin mielenkiintoisia näkökohtia ja kysymyksiä.

- Lähijuna noilta etäisyyksiltä on jo kiistatta huomattavasti nopeampi kuin ratikka.
Kaukojuna vasta nopea onkin: 10 min Ylöjärveltä Tampereen keskustaan, eikä tarvitse lisäraiteita, vaan vain pysähdyspaikan (=laiturin). Viis siitä, että kulkee tiheimmillään kerran tunnissa.

- Lähijunan operointikustannukset (esitetyllä mallilla) ovat edullisempia kuin ratikan.
Kaukojunan operointikustannukset ovat jo olemassa, joten ceteris paribus niiden pysäyttäminen ei juurikaan lisäisi mitään kuluja (paitsi mitä tulee junan pysäyttämisestä, noin 2 min lisää matka-aikaa per juna).

- Liikennepoliittisessa selonteossa on linjattu valtion tuki lähijunalle 50% ja ratikalle 30%. Julkisuudessa on kokoajan pyörinyt vertailu 100 M€/60 M€, vaikka Ylöjärven kaupungin kannalta selonteon linjausten mukainen todellinen kustannusero vaihtoehtojen välillä näillä kustannuksilla on vain 8 M€. Lieneekö tätä korostettu kaupunginhallituksellekaan?
Eli kannattaa rakentaa huonommin palveleva systeemi, kun se on vain noin vähän kalliimpi?

- Lähijunan vaihto ratikkaan on masinoitu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta, eikä se ole lähtöisin Ylöjärven kaupungin omasta tarpeesta. Sinänsä mielenkiintoista, että kyseinen kuntayhtymä on ollut mukana myös alueen lähijunaselvityksissä, jotka ovat huomattavasti kattavampia kuin tämä nyt yht´äkkiä esille noussut Ylöjärven ratikka.
Eipä se lähijunaselvityksenkään diippiys ollut mitään kovin syvällistä. Ja jo siinä tunnistettiin tarve sille, että ehkäpä olisi fiksumpi selvittää myös ratikkavaihtoehto ainakin Nokialle ja Ylöjärvelle – joista edellämainittu oli vaihtoehtona täysin peestä ja sitten muiden suuntien tutkielmat kelvottomia.
- Miksi tämä esitys piti tehdä juuri nyt? Eikö olisi kannattanut odottaa muutama kuukausi sitä, että Tampere päättää omasta linjausvaihtoehdostaan, koska silläkin lienee vaikutusta Ylöjärven ratikan edellytyksiin? Etenkin kun Ylöjärven kohdalla tässä ei ole mikään tulipalokiire.
Sillä ei ole mitään merkitystä, koska se kulkee joka tapauksessa Enqvistinkatua. Ylöjärven ratikka erkanee Prisman risteyksessä ja jatkaa Turvesuonkatua kohti Ylöjärveä (Ari Vandellin mukaan johonkin kohtaan Vihattulaa on jäänyt ratikan mentävä läpi Mäkkylän pelloille).

- Aamulehden julkaisemissa jutuissa (toinen skannattu aikaisemmin tähän ketjuun ja toinen luettavissa ilmaiseksi lehden digiversiossa) näkökulmat haastateltavien henkilöiden välillä koskien ratikan laajennusselvityksen ansioita eroavat aika huomattavasti. Kaupunkiseudun edustaja (ex?) tuntuu arvostavan vain selvityksen niitä osia, joissa ratikkaa suositellaan laajennettavan.
Tosiasiassa ex-liikennejärjestelmäinsinööri kannattaa junaa sinne, missä se on järkevintä so. Lempäälään, Nokialle ja Oriveden suuntaan.

Kaiken kaikkiaan varsin erikoista ja poukkoilevaa sooloilua Ylöjärveltä tilanteessa, jossa Tampereen seudun lähijunaliikenteen ensimmäinen vaihe on juuri käynnistymässä.
Helpottaa muuten aikas tavalla esim. Nokian junaliikenteen järjestämistä, kun sitä kapasiteettia ei tarvitse jakaa Ylöjärven lähijunan kanssa. Ja Ylöjärven kannattaisi oikeasti lobata se kaukoliikenteen rautatieasema keskustaansa, siinä olisi 50-60 000 asukkaan rautatieasema (Ylöjärvi+Hämeenkyrö+Ikaalinen) jos siellä pysähtyisi IC:t ja Pendolinot. Ja seutulippu junassa kelpaavaksi ilman muuta samoin kuin muissa Tampereen kehyskunnissa.
 
- Aamulehden julkaisemissa jutuissa (toinen skannattu aikaisemmin tähän ketjuun ja toinen luettavissa ilmaiseksi lehden digiversiossa) näkökulmat haastateltavien henkilöiden välillä koskien ratikan laajennusselvityksen ansioita eroavat aika huomattavasti. Kaupunkiseudun edustaja (ex?) tuntuu arvostavan vain selvityksen niitä osia, joissa ratikkaa suositellaan laajennettavan.

Kaiken kaikkiaan varsin erikoista ja poukkoilevaa sooloilua Ylöjärveltä tilanteessa, jossa Tampereen seudun lähijunaliikenteen ensimmäinen vaihe on juuri käynnistymässä.

Kieltämättä jutusta saa ehkä sellaisen kuvan, että arvostaisin Ylöjärven ja Pirkkalan tuloksia niiden ratikkamyönteisyyden vuoksi ja vastaavasti pitäisin muita tuloksia huonoina niiden "ratikkavastaisuuden" vuoksi. Totuus on kuitenkin toinen: selvitys suositteli ratikkaa joka suuntaan, mikä ei näkemykseni mukaan ole oikein. Mielestäni Nokialle paras vaihtoehto on lähijunan ja moottoritietä kulkevan runkobussin yhdistelmä, mutta siitä huolimatta selvitys antoi parhaat pisteet ratikalle. Myös Nurmi-Sorilaan oli selvityksessä linjattu hidas ratikka, kun todellisena vaihtoehtona olisi 9-tietä kulkeva nopea bussi. Mielestäni ratikka ei ole realismia Nurmi-Sorilaan, mihin selvitys ei sinänsä ota kantaa. Mutta selvityksen perusteella saa virheellisen käsityksen siitä, että ratikka olisi paras ratkaisu joka paikkaan. Bussivaihtoehto ei ollut niin hyvä, kuin mitä pätevä joukkoliikennesuunnittelija voisi laatia.

En minä törsäisi bussiresursseja laittamalla ison alueen (Vuores, Nokia, Nurmi-Sorila) päälinjaa kulkemaan rinnakkaisväyliä. Linjaisin ne kulkemaan nopeinta reittiä keskustaan eli 3-tietä, Nokian moottoritietä ja 9-tietä. Näin on tehty myös seudunjoukkoliikennesuunnotelmassa. Tässä selvityksessä tutkittu bussivaihtoehto oli todella huono muissa kuin Ylöjärven ja Pirkkalan suunnissa, minkä vuoksi selvityksen tuloksia ei voi hyödyntää Nurmi-Sorilan, Vuoreksen, Nokian tai Ojala-Lamminrahkan suunnissa ratikan puolesta tai ratikkaa vastaan.

Ojala-Lamminrahkan osalta selvitys antoi parhaat pisteet järjettömälle linjaukselle Sammon valtatietä pitkin. Se johtui yksinkertaisesti siitä, että Sammon valtatien alueella oli paljon väestöä (esim. Janka). Vielä paremmat pisteet olisi siis saatu, jos ratikka oltaisiin katkaistu Jankaan.

Selvityksessä tutkittiin varsin ansiokkaasti järjettömiä vaihtoehtoja. Tutkinta oli sinänsä pätevää, mutta linjausten hölmöys teki tuosta nollatutkimuksen muiden kuin Ylöjärven ja Pirkkalan osalta. Esittelin seutuhallitukselle Pirkkalan ja Ylöjärven tulokset keskiviikkona kutsuttuna asiantuntijana. Seutuhallitus sai siis tästä Tampereen kaupungin tutkimuksesta sen mitä se 27.3.2012 kokouksessaan pyysi, hyväksyessään lähijunan kehittämisselvityksen loppuraportin.
 
Kaukojuna vasta nopea onkin: 10 min Ylöjärveltä Tampereen keskustaan, eikä tarvitse lisäraiteita, vaan vain pysähdyspaikan (=laiturin). Viis siitä, että kulkee tiheimmillään kerran tunnissa.

Kaukojunan operointikustannukset ovat jo olemassa, joten ceteris paribus niiden pysäyttäminen ei juurikaan lisäisi mitään kuluja (paitsi mitä tulee junan pysäyttämisestä, noin 2 min lisää matka-aikaa per juna).

Kaukojunakonsepti Ylöjärvelle ei vaan oikein toimi. Pohjanmaan radan vuoroväli on jo muutenkin huono, eikä ainakaan pendolle varmaankaan tultaisi missään tapauksessa lisäämään Ylöjärven pysähdystä. Käytännössä vuoroväli olisi siis useita tunteja, eli täysin olematon sen tyyppiseen tarpeeseen mikä Ylöjärvellä on.

Eli kannattaa rakentaa huonommin palveleva systeemi, kun se on vain noin vähän kalliimpi?

Etäisyyksien puolesta esim. pk-seutuun verrattuna Ylöjärven Siltatie on Vantaankoski, eli yhtä kaukana alueen pääkeskuksesta. Lähijunalle on ilmeisen selkeitä perusteluja noilla etäisyyksillä. Se että virheellisen politiikan vuoksi paikallisjunaliikenne on Suomessa ajettu alas jo vuosikymmeniä sitten on ajanut kunnat tilanteeseen, jossa ratojen varsien kehittäminen on luonnollisesti jäänyt vähemmälle. Periaatteessahan Ylöjärvellä on varsin hyvät edellytykset kehittää maankäyttöään radan varressa.

Mitä tuohon kalleusaspektiin tulee, niin kaupungin kannalta 8 miljoonan euron ero investointikustannuksissa on aika mitätön verrattuna siihen että operointikustannuksiltaan (netto?) lähijuna on arvioitu 3 miljoonaa euroa edullisemmaksi vuodessa kuin ratikka.
 
Kaukojunakonsepti Ylöjärvelle ei vaan oikein toimi. Pohjanmaan radan vuoroväli on jo muutenkin huono, eikä ainakaan pendolle varmaankaan tultaisi missään tapauksessa lisäämään Ylöjärven pysähdystä. Käytännössä vuoroväli olisi siis useita tunteja, eli täysin olematon sen tyyppiseen tarpeeseen mikä Ylöjärvellä on.
Hyvä kysymys onkin, että miksei VR pysähtyisi jos 30'000 asukkaan Ylöjärvellä olisi laadukas matkakeskus? Pysähtyyhän osa Pendolinoista myös Parkanon korpiasemalla, jossa ei ole lähellä juuri mitään. Koko Luoteis-Pirkanmaan seutukunnassakin (Parkano+Ikaalinen+Kihniö) on vain 16'500 asukasta ja jos listaan edelleen laskee mukaan Kankaanpään, Jämijärven, Karvian ja Virrat, luku nousee 47'000 asukkaaseen. Pelkästään Ylöjärvi+Hämeenkyrö+Ikaalinen on jo 49'000 asukasta (kasvaen vuoteen 2030 mennessä noin 60-70 tuhanteen) ja siihen vielä ne Länsi-Tampereen asukkaat äälle, joilla Ylöjärvi on lähempänä kuin Tampereen asema, niin puhutaan jo todella isosta väkimäärästä yhden kaukojunaaseman vaikutusalueella.

Pysähtyihän Rantaradan Pendolino Turussakin sekä Turun että Kupittaan asemilla, samoin kuin pääkaupunkiseudulla Espoon, Pasilan ja Helsingin asemilla. Ja edelleen pääradalla Helsinki, Pasila ja Tikkurila. Jos kaikki IC:t ja Pendolinot pysähtyisivät tänään Ylöjärvellä, siellä olisi ihan kattava tarjonta, käytännössä pienin poikkeuksin tunnin vuoroväli koko päivän klo 7–22. Ylöjärven matkustajat matkustaisivat sekä Tampereelle (seutulipputulot VR:lle noin 3…4 € / matkustaja) että Helsinkiin (tariffi 200 km mukaan, matka-aika Pendolinolla n. 1 h 45 min). Olen kohtuullisen varma Nokian matkustajamääriä reilu puoli vuosikymmentä havainnoineena, että pysähdys olisi varsinainen hitti. Etenkin, kun suunnitelmissa on rakentaa aiotun rautatieaseman yläpuolelle varsin tiivistä cityä.

Etäisyyksien puolesta esim. pk-seutuun verrattuna Ylöjärven Siltatie on Vantaankoski, eli yhtä kaukana alueen pääkeskuksesta. Lähijunalle on ilmeisen selkeitä perusteluja noilla etäisyyksillä. Se että virheellisen politiikan vuoksi paikallisjunaliikenne on Suomessa ajettu alas jo vuosikymmeniä sitten on ajanut kunnat tilanteeseen, jossa ratojen varsien kehittäminen on luonnollisesti jäänyt vähemmälle. Periaatteessahan Ylöjärvellä on varsin hyvät edellytykset kehittää maankäyttöään radan varressa.
Siltatie on kuitenkin vielä niin lähellä, että sinne kannattaa ajaa nopea pikaratikka. Tampereen keskustasta Lietsuun on noin vartti, sieltä Ylöjärven keskustaan noin 10 minuuttia ja sieltä ehkä 3 min Siltatielle. Ratikalla matka-aika olisi siis noin puoli tuntia, lähijunalla toki vain reilu vartti. Mutta juna palvelee Tampereen keskustassa rajallisemmin kuin ratikka, joka tarjoaa lyhyen kävelymatkan keskustan länsiosissa.

Parashan olisi toki, jos toteutettaisiin molemmat. Mutta mielestäni paras kombo on toteuttaa tunneittainen pikayhteys kaukojunalla ja runkoyhteys pikaratikalla.
 
pendolino ei myöskään pysähdy esim. järvenpäässä, Hyvinkäällä eikä hämeenlinnassakaan. vaikea nähdä että ylöjärven tuossa seurassa pitäisi olla jotenkin eriarvoisessa asemassa. ylöjärven primääritarpeet ovat paikallisyhteydet tampereelle, eikä kaukojuna ole ratkaisu siihen.

tampereen seudulla rataverkko tarjoaisi erinomaiset edellytykset lähiliikenteen renessanssille jos kunnat vaan ymmärtäisivät kaavoituksella tukea sitä. kaikkihan ei tietysti tapahdu hetkessä, mutta tätä kohti pitäisi määrätietoisesti pyrkiä. itse näkisin ideaalina, että pk-seutu ja tampereen seutu hiljalleen kuroutuisivat yhteen lähijunaverkoston puitteissa, jossa päiden tiheämpää liikennettä täydentäisivät koko aluetta halkovat paikallisjunat 'r-juna siltatieltä helsinkiin lähtee raiteelta...'

ylöjärven sooloilut eivät ainakaan edistä kattavan lähijunajärjestelmän toteutumista seudulle.
 
pendolino ei myöskään pysähdy esim. järvenpäässä, Hyvinkäällä eikä hämeenlinnassakaan. vaikea nähdä että ylöjärven tuossa seurassa pitäisi olla jotenkin eriarvoisessa asemassa. ylöjärven primääritarpeet ovat paikallisyhteydet tampereelle, eikä kaukojuna ole ratkaisu siihen.
Järvenpään ja Hyvinkään asemilla pysähtyy varsin tiheä lähijunaliikenne, mutta myös ratakin on kaksiraiteinen. Jos rata olisi yksiraiteinen, sama juna palvelisi kaikki taajamat.

Jos Ylöjärvelle halutaan ylipäätään mahdollisimman kevyin investoinnein junaliikennettä, on kaukojunatarjonnan hyödyntäminen tässä vaiheessa ainoa vaihtoehto. Miksi Nokialla, Lempäälällä ja Orivedellä olisi oikeus sekä kauko- ja lähijunapysähdyksiin, mutta Ylöjärvellä vain olemattomiin lähijuniin?

ylöjärven sooloilut eivät ainakaan edistä kattavan lähijunajärjestelmän toteutumista seudulle.
Kolmihaarainen (Nokia/Lempäälä/Orivesi) lähijunajärjestelmä on helpompi toteuttaa kuin nelihaarainen. Nokian ja Ylöjärven molempien toteuttaminen yhtä aikaa vaatisi ratainvestointeja jo varsin aikaisessa vaiheessa.
 
nokia on porin radan merkittävin välitaajama, orivesi on 'toijala' ja lempäälän taajamajunatarjontaa täydennetään vain muutamalla kaukojunalla. mielestäni tilanne eroaa huomattavasti ylöjärvestä. vertailupaikkakuntien kaupunginhallitukset eivät myöskään ole tehneet esityksiä, joiden tarkoitus on estää junaliikenteen kehittämistä. ja jos miettii ihan vain pendolinopysähdyksiä, niin ei ylöjärvellä ole mitään sellaistaperustelua jota eivät voisi käyttää lukuisat muutkin pendottomat paikkakunnat.

ylöjärvi sahaa tällä ratikkapoukkoilulla omaa jalkaansa ja seudullinen näkemys siitä puuttuu kokonaan.
 
ylöjärvi sahaa tällä ratikkapoukkoilulla omaa jalkaansa ja seudullinen näkemys siitä puuttuu kokonaan.

Mielipiteesi tulee selväksi, mutta sen perustelut eivät ole ainakaan minulle vielä auenneet. Miksi lähijuna on mielestäsi yksiselitteisesti parempi kuin ratikka?

Minulle tuo seutu ei ole tuttua, eli olen selvitysten ja kuulopuheiden varassa. Niiden perusteella kuitenkin vaikuttaa minusta kiistatta siltä, että ratikka peittoaa junan tiheän vuorovälinsä ja paremman kattavuutensa (hyvä jakelu ympäri Treen keskustaa, huomattavasti enemmän pysäkkejä Ylöjärvellä) ansiosta. Vaikka kulkuneuvossa vietetty matka-aika onkin ratikassa pidempi, ratikka mahdollistaa aikatauluttoman matkustamisen ja vaihdottomat matkat. Ovelta ovelle -matka on ratikalla sujuvampi.
 
Takaisin
Ylös