Mutta miksi myös Tampereen ja Lielahden välille tarvitaan KAKSI lisäraidetta, vaikka ennestäänkin on kaksi ? Onko k.o. väli niin ruuhkainen, että ne tarvitaan ja mihin nuo kaksi lisäraidetta mahtuvat esimerkiksi Näsinkallion kohdalla ?
Selvityshän on vasta esiselvitys, jossa tutkitaan, onko ylipäänsä
mahdollista lisätä kaksi lisäraidetta radan
jommallekummalle puolelle rataosuuksilla Tampereelta Lielahteen, Suinulaan ja Lempäälään sekä yksi raide Lielahdesta Ylöjärvelle ja Siuroon.
Selvityksessä ei tutkittu vaihtoehtoa, jossa rakennettaisiin kaksiraiteisilla osuuksilla vain yksi raide jommalle kummalle puolelle rataa tai kaksi raidetta eri puolille rataa. Yksikin lisäraide riittää pitkälle, mutta jos ajatellaan 50 vuotta eteenpäin, on hyvä olla mahdollisuus kahdenkin lisäraiteen rakentamiseen, ettei tarvitse aikanaan purkaa taloja tai tehdä kalliita tunnelointeja.
Lisäraideselvityksen mukaan voisi olla mahdollista vetää raiteet nykyisten raiteiden pohjoispuolelle Tampereen ja Lielahden välillä, mutta ongelmia aiheuttaa osuus Amurista Tampereen asemalle, jonka pohjoispuolella on hyvin lähellä rautatietä rakentamista (Armonkallio, Navigaatioseuran talo Tammerkoskessa). Nykyisten raiteiden eteläpuolelle rakentaminen on käytännössä mahdottomuus länsimaisen oikeusjärjestyksen puitteissa, koska eteläpuoli on täynnä taloja.
Kaksi lisäraidetta tarvitaan vähintään raitiotietä varten, ja ne voidaan joko vetää Amurista Lielahden ratapihalle rautatien maastokäytävään tai Paasikiventien maastokäytävässä. Selvityksissä on perusteltu lisäraiteita tiheän lähijunaliikenteen vaatimuksilla.
Jos raitiotie rakennetaan rautatien maastokäytävään Pispalassa, voidaan se tehdä myös lähijunan kanssa yhteensopivaksi niin, että kriittiseksi osuudeksi jää vain Amuri-Tampere-rataosa. Jos tavaraliikenne saa oman "kiertoratansa" Lempäälästä Pirkkalan ja Kalkun kautta Ylöjärvelle, ei rautatieliikenne kriittisellä osuudella tarvitse periaatteessa kuin kolme raidetta: lähijunaliikenteelle raiteet länteen ja itään sekä kaukojunaraide. Ja jos lähtö-/saapumisminuutit ovat päällekkäiset, kuten nykyään toisinaan Porin ja Pohjanmaan junilla, voinee toinen junista käyttää myös lähijunaraidetta riippuen lähiliikenteen aikatauluista. Käytännössä länteen päin mennessä Pohjanmaan junat käyttäisivät lähijunaraidetta ja itään päin mennessä Porin junat, mikäli päällekkäisyyksiä on. Nykykäytäntöhän on päällekkäisyyksissä, että Porin juna käyttää kulkusuunnasta riippumatta eteläistä raidetta ja Pohjanmaan juna pohjoista raidetta.
Kolmas raidehan on jo olemassa Tampereen asemalta Tammerkosken itätörmälle ja tilavaraus penkkoineen yhdelle raiteelle on jo olemassa Santalahden tehtailta (oliko Kolkos vai Näsijärvi Oy) aina Lielahden asemalle asti. Jos raitiotien takia rakennetaan kaupunkirataraiteet Amurin ja Lielahden välillä, jää kaksiraiteiseksi osuudeksi tosiasiassa enää Amuri-Tammerkoski-väli, noin kilometrin pätkä. Tarvittaessa lähijuna voisi hetken odotella Tampellan tai Santalahden seisakkeella myöhässä kulkevaa kaukoliikennettä, eikä tarvitsisi kuin parin minuutin slotin "yhteisraiteille". Tällöin tosin kaukojunaliikenteen ongelmat heijastuisivat lähijunien kautta myös raitioliikenteeseen. Radanpätkälle saisi myös kolmannen raiteen rakennettua melko helposti, lähinnä ongelmia teettää Paasikiventien kevyen liikenteen väylä.
Kolmas väli kahdelle lisäraiteelle on esitetty Tampereen ja Lempäälän välille, joka on ymmärrettävää k.o. välin ruuhkaisuuden takia, mutta miksei noita lisäraiteita voisi vetää Vuoreksen kautta ?
Vuoreksen kautta rautatietä ei voi vetää, koska sitä ei ole missään kaavassa. Yleiskaavassa ja asemakaavoissa on varaus kevyelle raideliikenteelle Vuoreksen puistokadulla, Mäyränmäenkadulla ja Ruskontien maastokäytävässä. Jos rautatien olisi halunnut Vuorekseen, se olisi pitänyt päättää viimeistään yleiskaavavaiheessa. Nyt on jo auttamatta liian myöhäistä.
Rautatien kaarresäteet ja eristäminen liikenteestä vaatisi, että se rakennettaisiin maanalaiseksi = huomattavasti enemmän rakentamiskuluja. Parempi vain, että mahdollistetaan rautatien hyödyntäminen kulkulaitoksena niille, keille siitä on nykyään pelkkää harmia eli Hakkarin, Kuljun, Sääksjärven, Multisillan ja Rantaperkiön asukkaille. :wink:
