Teli- ja nivelbussit

Vs: YTV haluaa kaksinivelbusseja Jokerilinjalle

Mutta esimerkiksi Tallinnaan ja Tukholmaan hankitaan jatkuvasti uusia niveliä, joten on aika kummallista, ettei niitä Helsingin seudulle ole hankittu ensimmäistäkään enää vuosikausiin. Säätila ei suuresti eroa näiden kolmen kaupungin välillä. Hintakin on vähän huono selitys, kun tallinnalaisillakin on varaa niitä ostaa.
Muistan kuulleeni selitykseksi sen, että nivelten ylläpito on niin kallista, että on edullisempaa käyttää 3-akselisia kiinteitä autoja. Ylläpidon kalleutta puolestaan on selitetty katuverkon huonolla kunnolla. Yhtenä yksityiskohtana se, että kadulle pitää sijoittaa kaivonkansia pyöräuran kohdalle. Keskellä kaistaa ei olisi kiusaa ja sadevesikaivoista on sellainen malli, joka sijaitsee jalkakäytävän reunassa.

Antero
 
Vs: YTV haluaa kaksinivelbusseja Jokerilinjalle

Ylläpidon kalleutta puolestaan on selitetty katuverkon huonolla kunnolla.

Suomen "erikoisolosuhteet". Helsingissä huonokuntoinen rataverkko tuhoaa matalalattiaratikoiden telit. Huonokuntoinen katuverkko hajottaa nivelbussit. Suomen heikko rataverkko estää hyödyntämästä kalliiden junien suurimpia nopeuksia. Juupa juu, erikoisolosuhteitahan nämä. Olimmeko me Länsi-Euroopassa vai sittenkin Venäjällä?
 
Vs: YTV haluaa kaksinivelbusseja Jokerilinjalle

Olen selvitellyt toisessa yhteydessä asiaa, ja esille on tullut mielenkiintoinen seikka.

HKL:n ja YTV:n kilpailutuksissa ei ole edellytetty nivelautoja tai makseta niistä bonuksia. Taustasyynä on se, että teleissä on käytännössä saman verran istumapaikkoja kuin perinteisissä nivelissä, ja seisomapaikkoja ei ole painotettu. Tampereen liikennelaitoksen sopimuksessa maksetaan sama korvaus eri autoista.

Tilaajat eivät siis edellytä nivelautoja eivätkä ole valmiita maksamaan niistä ylimääräistä. Tästä johtuen nivelautojen korkeammat ylläpitokulut jäävät liikennöitsijän maksettaviksi.

Jos tilaaja-tuottaja-mallissa halutaan nivelautoja, on niitä edellytettävä kilpailutuksessa tai suorahankintasopimuksessa ja oltava valmiita maksamaan niistä korkeampi hinta.

Markkinatilanne on tähän asti ollut se, että Turussa teliautot ovat olleet halvempia kuin tavalliset. Syynä on se, että telilinjoista on kovin kilpailu. HKL - YTV - kilpailussa telien hinta on myös käsittääkseni ollut varsin edullinen.
 
Vs: YTV haluaa kaksinivelbusseja Jokerilinjalle

Muistan kuulleeni selitykseksi sen, että nivelten ylläpito on niin kallista, että on edullisempaa käyttää 3-akselisia kiinteitä autoja. Ylläpidon kalleutta puolestaan on selitetty katuverkon huonolla kunnolla.
Joopa joo. Helsingin katuverkko on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Tallinnan katuverkko. Kumma kyllä Tallinnassa ajellaan uusillakin nivelbusseilla. Sitä paitsi monella uudella telibussilla saadaan kyllä matkustajatkin tuntemaan katuverkon huono kunto. Täällä Vantaalla saa ihan kouriin- tai takamukseen tuntuvaa todistetta siitä, että telibussilla huomaa kaikki kaivonkannet ja muutkin katuverkon epätasaisuudet.
 
Vs: YTV haluaa kaksinivelbusseja Jokerilinjalle

Jos talviominaisuuksista puhutaan telin ja nivelen kesken, niin nivel on kyllä parempi. Pidän vanhempia telejä joissa ei teli ohjaudu huonoinpana talvella. Tuntuu että auto vaatii lentokentän verran tilaa kääntyäkseen, sitäpaitsi tuo puskemis ongelma on märällä mukulakivetyksellä myös ongelmallista.
 
Helsinki ja Tampere eivät ole ainoita kaupunkeja, jotka ovat vaihtaneet nivelbussit telibusseihin. Kööpenhaminaan ei ole hankittu uusia niveliä sitten vuoden 1998 ja viimeiset nivelet poistuvat siellä liikenteestä tämän vuoden lokakuussa. Syyt ovat meiltäkin tuttuja: telibusseissa on saman verran istumapaikkoja kuin nivelissä, mutta telit ovat halvempia sekä hankinta- että käyttökustannuksiltaan.

Movia-alueella jää kyllä niveliä vielä maaseutuliikenteeseen. Maaseutunivelet ovat osaksi korkealattiaisia, jolloin niihin saa enemmän istumapaikkoja kuin teliin, koska esim. nivelen kohdalle saa sitten penkkejä. Tukholmassahan korkealattiaisissa 111-ovisissa nivelissä on jopa 70 istumapaikkaa. Toisaalta Tukholman ruuhkamaksunivelissä on vain 53 istumapaikkaa, vaikka ne ovatkin 111-ovisia. Ne voisi siis ihan hyvin korvata telibusseilla, koska SL ottaa tänä vuonna käyttöön istumapaikkatakuun moottoritielinjoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Sikäli kyllä sääli, että Niveliä ei enään hankita kuin ennen. Ne toisivat hyvää imagon nostoa, jos Helsingin keskustan linjoilla (esim. h65A) olisi niveliä. Ennenhän HKL:n siniset haitaribussit olivat ihan käsite jo itsessään. Mielestäni jo imagon noston kannalta olisi hyvä, että niitä niveliä olisi. Eipä se oikein hyvää imagoa Turistien silmissä tuo joukkoliikenteessä, jos ja kun siellä on jotain likaisia ja rikkinäisiä teli-Ikaruksia. Helposti jostain nivel-linjasta saataisiin hyvää nostoa joukkoliikenteen imagolle. Jokeri on ihan hyvä, mutta ei hyvä kuitenkaan kun ei liiku keskustan läpi, eikä siten osu niin helposti turistien silmiin. Menee jo ehkä OT:n puolelle mutta sanottakoon sen verran että jos Helsingin, Espoon ja Vantaan sisäiset linjat olisivat "värikoodeittain" saataisiin ehkä selkeyttä koko systeemiin. Sitten vaan menisi Concordian kierrot uusiksi.. ;)
 
Nivelbussilla on omt huonokin puolensa liikenteessä.
Osa matkustajista ei mene mielellään nivelen läpi. Auton takaosassa oli usein tyhjiä penkkejä nivelen etupuolen ollessa täyteen ahdettu. Jos pyysi päästä ohi,osa kanssamatkustajista närkästyi. Linjalla 65A/66A ongelma oli lähes jokapäiväinen, ainakin Lauttasaren suuntaan.Teliautossa tätä ongelmaa ei ole.
Nivelautoon mahtui enemmän matkustajia, teliautoihin siirryttäesä vuoroväli pysyi ennallaan, ruuhka-aikana autot ovat selvästi täydempiä ja ahtaampia.
 
Hyvä, että tämä tärkeä aihe erotettiin omaksi keskusteluketjukseen.

Nivelbussien ongelmana on nykyisin siis liian pieni istumapaikkatarjonta. Olisiko tätä puutetta kuitenkin mahdollista korjata esimerkiksi:
- Erilaisin sisustusratkaisuin
- Low entry-ratkaisulla, jossa esim. vain "vetovaunu" on matalalattiainen ja "perävaunu" korkealattiainen
- Pidemmillä kuin 18 m nivelillä. Tietääkseni Mercedes-Benzillä on ollut 20 m "teli-nivel" ainakin kokeilussa.

Nivelbussien etu nykyiselläänkin on kuitenkin suurempi kokonaiskapasiteetti (istuma + seisomapaikat). Tässä on sellainen ominaisuus, että Helsingin ja Tampereen päälinjoilla seisomakapasiteetista ei linjojen pituuden vuoksi ole hyötyä. Turussa ja nk. keskisuurissa kaupungeissa matkat olisivat lyhyempiä, joten suurempi seisonnan osuus olisi kuitenkin hyväksyttävissä.

Realiteetti on myös, että seisomakuormia ei Suomessa synny kuin aamu- ja iltaruuhkissa. Ruuhkassa myös seisomatilalla voi olla arvoa.

Sillä, että nivelbusseja ei käytetä Suomessa, on myös yksi mielenkiintoinen seuraus: tämä johtaa siihen, että raitiotien kannattavuusraja siirtyy alemmas. Jos seuraa tässä ketjussa esitettyä argumentaatiota nivelbusseja vastaan, on johtopäätös oikeastaan se, että jos tarvitaan suurempi kapasiteetti kuin telibussi, tarvitaan nivelraitiovaunu.
 
Tampereella on oivallettu, että palvelutason romahduttaminen vuorovälejä harventamalla (esim. linja 25: 4 min -> 20 min) suuremman kaluston mahdollistamana on ollut huono juttu. Nivelkaluston korvaaminen teleillä on sitä johdonmukaista strategiaa, jolla tuotantokustannuksia saadaan istumapaikkoja (korreloi lisämatkustajien kanssa) kohden olennaisesti laskettua. Toki on myönnettävä, että nivelbussien korvaaminen teleillä tulee nostamaan autopäivien määrää arkipäivässä nykyisestä 135:stä jopa 15-23 kappaletta. Mutta samalla myös vuorovälitarjonta paranee. Myös korjaamokapasiteetin tulevaisuuden mitoituksessa on huomioitu nivelten poistuminen (kaluston pituus).

Minusta on hyvä periaate markkinoinnissakin että vain istumapaikat lasketaan kapasiteetiksi.

Olen Mikon kanssa ihan samaa mieltä siinä että telibussista seuraava yksikkökoko on raideliikenneratkaisu.

Saamme Veolialta ensi syksynä linjalle 27 kaksi kappaletta 14,8 metrisiä telejä, joissa on kolme lastenvaunupaikkaa. Istumapaikkoja on silti enemmän kuin nykyisissä TKL:n teleissä. Nivelbusseja kannattava seisojien puolue on sekin siis varmasti tyytyväinen, koska lastenvaunutilassa on silloin täyskorkeaa seisomatilaa aiempaa enemmän.
 
Ilmoitan heti kärkeen olevani nivellinjurien kannattaja. Matkustin tässä juuri monena päivänä Budapestin uusilla Volvo 7700 autoilla ja en voi kuin ihmetellä miksei noita meille tänne Suomeen hankita! Sama pätee vertailussa Tallinnaan, täällä on jo asiantuntevasti osattukin verrata katuverkkoa ja sääoloja. Miksi Helsingin liikenteestä täytyy tehdä niin erkoista ettei tänne mikään kelpaa? Näillä erikoisuuksilla "perustellenhan" meiltä on saatu pois johdinautot, nivelautot, ei ole saatu kunnollisia matalalattiaisia ratikoita yms.
Budassa näitä Volvon niveliä on kaksi sarjaakin, kummatkin olivat sisustukseltaan ihan erinomaisia, istumapaikkoja runsaasti. Siellähän toki liikennöi vielä lukematon määrä IK-200 sarjan autojakin, joista osa alkaa jo olla kunnioitettavassa 20-vuoden iässä, mutta ilmeisesti huolto pelaa edelleen hyvin, koska Suomen linjureitten ikuista vaivaa, eli kilinää, kolinaa, räminää, LIKAISUUTTA, ei siellä esiintynyt nytkään juurikaan.
Keskustelussa on tosiaan tultu oikeille linjoille siinäkin, että kun linjurin paikkatarjonta ei riitä, on aika todellakin siirtyä raitiovaunuun.
 
- Pidemmillä kuin 18 m nivelillä. Tietääkseni Mercedes-Benzillä on ollut 20 m "teli-nivel" ainakin kokeilussa.

Realiteetti on myös, että seisomakuormia ei Suomessa synny kuin aamu- ja iltaruuhkissa. Ruuhkassa myös seisomatilalla voi olla arvoa.

Nykyinen lainsäädäntö sallii 18,75-metriset nivelbussit. Käytännössä tuo 75 cm lisää pituutta vastaa yhtä penkkiriviä eli neljää istuinta. Keskieurooppalaiset standardibussit lienevät edelleen tuon 18 metriä (tai hieman allekin), mutta ainakin pohjoismaisilta valmistajilta luulisi saavan myös pidempiä autoja.

Yleisesti ottaen seisomakuormia ei yleensä esiinny kuin aamu- ja iltapäiväruuhkissa (sekä toki muulloinkin suurten tapahtumien tms. yhteydessä). Kuitenkin ainakin Helsingin Lauttasaaressa seisomakuorma on ihan yleinen näky jopa sunnuntaisin! Toki pahin tungos yleensä on vain Lauttasaaren sillan ja Ruoholahden välillä, mutta ei sekään ihan tavatonta ole, että Kampin terminaalista Espooseen lähtevän T-bussin istumapaikat täyttyvät jo Kampissa ja osa sieltäkin kyytiin tulevista joutuu seisomaan. Toki nämä kuormitusongelmat johtuvat osittain siitä ettei Lauttasaarentietä ajavien bussilinjojen aikatauluja ole synkronoitu, jolloin vuoroväli voi päiväsaikaankin olla pahimmillaan vartin luokkaa. Keskimäärinhän busseja pyhänäkin kulkee noin 5 minuutin välein.
 
Joillakin tahoilla vielä riittää mielenkiintoa leikkiä nivelbussien kanssa -- ja kyllä, Suomen Vantaalle.

Minusta on ihan luonnollista, että lentoasemalla käytetään niveliä. Siellä tarvitaan juurikin seisomatilaa ja lienee maaliikenteen kannalta edullista, jos busseja ei ole kovin monta kappaletta. Olisiko niveliin kenties myös helpompi tehdä kokonaan matala lattia, kun penkkejä ei tarvita? Voisin myös arvella, että paremmasta kääntyvyydestä on etua. En tiedä, miten paljon nivelten suuremmat kustannukset edes näkyvät, kun kilometrejä ja tunteja varmaan kertyy verrattain vähän. Suurin osa käyttöajastakin vain seistään odottamassa matkustajia.

Mutta nämä ovat vain arveluja; oikeasti voi olla, että telit pärjäisivät aivan yhtä hyvin, mutta niveliin nyt vain on totuttu.
 
Ikävä kyllä uljaat letkubussit alkavat olla katoavaa kansanperinnettä Suomessa :(

Laskeskelin kerran bussidatan tietojen perusteella pääkaupunkiseudulla olleen vuonna 1991 yli 110 letkubussia. Vuotta 1991 voitanee pitää merkittävänä merkkivuotena pääkaupunkiseudun letkuliikenteessä, koska tuolloinhan tuli viimeiset isommat erät niveliä seudulle.
Pelkästään Helsingin Kaupungin Liikennelaitoksella (80 kpl) ja Suomen Turistiautolla (23 kpl) oli käytössään 103 nivelbussia vuonna 1991.

Käyttikö STA ikinä niveliä seutulinjoilla säännöllisesti? Tai kulkiko linjalla h13 letkuja juurikaan?

Kaikenlaisilla linjoillahan noita näyttää aikojen saatossa kulkeneen ;)
 
Takaisin
Ylös