Tukholman raitiotiet

Eli nykyään ajetaan myös raskaalla junalla "raitiovaunuvauhtia"? Ja lähinnä tarkoitin sitä, että sitä virtaa voi ottaa både och, kiskosta ja piuhasta, mutta tämän varmaan ymmärsitkin;)

Ajetaan monin paikoin.
Eli että vanhat Cx-vaunut siniseltä linjalta tuotaisi tuolle radalle sellaisenaan tunnelbanaverkosta ajamaan ylävirroittimella? Ok, vähän järkevämpää. Laiturit kuitenkin pitäisi uusia, sillä C10- ja C11-vaunuissa on nykyään levennykset, koska laiturit jää kauaksi tunnelbanalevyisistä junista. Eli yhteensovittaminen ilman nykyisten laiturien tai vaihtoehtoisesti nykyisten vaunujen muuttamista ei onnistu.

Itse taas en näe mitään järkeä Tvärbanittaa Saltsjöbanaa, jos nykyinen systeemi kerran toimii hyvin.

Nykyinen systeemi on enemmänkin kuin Tvärbanan, mutta laiturit eivät täsmää (kuten ei täsmää tunnelbanankaan kanssa). Laiturit ovat kuitenkin suurimmalta osin puuta (ilmeisesti tarkoituksella), joten muutos ratikkakorkeuteen on ihan realistista. Jos metsään ja harvaan asutetulle alueelle pitää ajaa kaupunkijunia, joilla on tasoristeyksiä sekä auto- että kevyen liikenteen kanssa, miksi ihmeessä kolmella tavalla (vaunuroikan pituus, virroitin, laituri) epäyhteensopiva tunnelbanavaunu olisi yhtään yhdellä tavalla (laituri) epäyhteensopivaa ratikkaa parempi?

Enpä myöskään tiedä, miten kauan nykyisillä vaunuilla ajellaan. Ikää on jo kaikilla jo yli 35 vuotta ja remontistakin kulunut 11 vuotta.

Parempi olla tuhoamatta T-banaoptiota turhalla ratikkaratkaisulla, joka nyt ei välttämättä ole edes kovin edullinen, etenkin jos yhteys Tukholman keskustaan toteutetaan samalla.

Suosittelen ajamaan päästä päähän molemmat Saltsjöbananin linjat. Sitten ymmärrät. ;)
 
Nykyinen systeemi on enemmänkin kuin Tvärbanan, mutta laiturit eivät täsmää (kuten ei täsmää tunnelbanankaan kanssa). Laiturit ovat kuitenkin suurimmalta osin puuta (ilmeisesti tarkoituksella), joten muutos ratikkakorkeuteen on ihan realistista. Jos metsään ja harvaan asutetulle alueelle pitää ajaa kaupunkijunia, joilla on tasoristeyksiä sekä auto- että kevyen liikenteen kanssa, miksi ihmeessä kolmella tavalla (vaunuroikan pituus, virroitin, laituri) epäyhteensopiva tunnelbanavaunu olisi yhtään yhdellä tavalla (laituri) epäyhteensopivaa ratikkaa parempi?

Laiturit (puuta) ja virroitin (metroja tuunattu ennenkin Saltsjöbanalle) onkin jo käsitelty, ja ne ovat molemmat naurettavan helppoja muutoksia. Vaunuroikan säätäminen lyhyemmäksi (tarvetta vastaavaksi) ei sekään ole mitään rakettitiedettä. Käsittääkseni näin menetellään jo nykyään T-banassa, ei kai siellä nyt laiturien mahdollistamalla maksimikokoonpanolla kokoajan ajella?

Kaiken kaikkiaan mainitsemiesi muutostarpeiden erot ovat marginaaliluokkaa, eivätkä mielestäni vaikuta siihen kumpi vaihtoehdoista on parempi.

Suosittelen ajamaan päästä päähän molemmat Saltsjöbananin linjat. Sitten ymmärrät. ;)

No just nyt en pääse venymään, joten voinet hieman avata asiaa? Sen verran kuitenkin luulen kyseisiä kulmia "tuntevani", etteivät ne nyt mitään perinteistä metrolähiötä ole, mutta väliäkös tuolla. Kapasiteetin saa T-banallakin säädettyä, eikä sinne mitään 150 metrin junaletkoja tarvitse 10 minuutin frekvenssillä ajaa.
 
Ihan vain infoksi Saltsjöbanan laitureista: Ne ovat olleet puuta alusta alkaen. Koko ratahan oli vähän kuin Wallenbergin henkilökohtainen rautatie. Ja olen kuullut, että korkeat laiturit tehtiin sen vuoksi, että hienot rouvat ja neidit pitkine hameineen pääsivät nousemaan vaivattomasti Wallenbergin junan vaunuihin.

Tämän taustan vuoksi radan tarkoitus on ollut enemmän jotain muuta kuin suuren matkustajamäärän palvelu. Niinpä 1912–1914 hankittu puukorinen moottorivaunukalusto oli käytössä vuoteen 1976. Siis enimmillään 64 vuotta. SL:lle rata siirtyi vasta 1969, eikä aluksi oikein tiedetty, mitä tehdään teknisesti mahdollsimman epäyhteensopivan radan kanssa. Harkittiin mm. käytettyjen S-junien ostoa Kööpenhaminasta. Lopulta päädyttiin tunnelbanavaunuihin ja radan ajojohtojännitteen alentamiseen 1350 voltista 750 volttiin.

Itse hieman ihmettelen, miksi tunnelbanavaunuihin tehtiin levennyshelma, sillä minusta olisi ollut yksinkertaisempaa ja halvempaa leventää kevytrakenteisia puisia laitureita. Mutta ehkä historiaa kunnioittavat ruotsalaiset halusivat säilyttää mahdollisuuden ajaa radalla museovaunulla. (Suomen erityisolosuhteissa varmaan museovaunulla ajo kiellettäisiin, vaikka se olisikin tehty teknisesti mahdolliseksi. :mad:) Oikea selitys lienee tavaraliikenne, jota varten vielä 1991 ostettiin Suomesta dieselveturi. Tosin tavaraliikenne loppui jo 1992 ja veturi jäi vain työjunaveturiksi.

Antero
 
Laiturit (puuta) ja virroitin (metroja tuunattu ennenkin Saltsjöbanalle) onkin jo käsitelty, ja ne ovat molemmat naurettavan helppoja muutoksia.

Kaksoisvirroitus ei ole ihan naurettavan helppo muutos kuitenkaan. Kun junia ei ole suunniteltu kaksineuvoisiksi, sähköisiin järjestelmiin joudutaan todennäköisesti tekemään isoja muutoksia, vaikka jännite on sama. Virroitin pitää myös saada mahtumaan. Nykyisissä junissa virroittimet on lätkäisty katolle, mutta ehdottamassasi mallissa junan pitää mahtua T-banan tunneleihin. Niihin tuskin on varattu hirveästi ylimääräistä korkeutta.

Vaunuroikan säätäminen lyhyemmäksi (tarvetta vastaavaksi) ei sekään ole mitään rakettitiedettä. Käsittääkseni näin menetellään jo nykyään T-banassa, ei kai siellä nyt laiturien mahdollistamalla maksimikokoonpanolla kokoajan ajella?

Ruuhka-aikaan ajetaan. Jos jollekin haaralle ei voida ajaa täysimittaisia junia, ne vähentävät kapasiteettia koko linjalta.

Pelkkä kytkentä mahdolliseen tulevaan siniseen linjaan vaatisi haaran mitä todennäköisimmin maan alla ja siitä pintautumisen. Pelkästään tuollainen pikkulisäys maksaa yleensä kymmeniä miljoonia.
 
Laiturit (puuta) ja virroitin (metroja tuunattu ennenkin Saltsjöbanalle) onkin jo käsitelty, ja ne ovat molemmat naurettavan helppoja muutoksia.

Laiturit vielä mennee helposti, senkus vain leventää niitä. Anteron viestistä kävi kyllä ilmi mielenkiintoinen historia. Kumma tosiaan, ettei niitä ole levennetty, vaan junia sen sijaan.
Mutta mutta... kuten late- kirjoitti, ei tuplavirroitus ihan niin helposti onnistu. Virroituksen vetäminen toisaalle ei vaatine mitään kummoisempaa kuin siihen soveltuvaa virroitinta ja kaapelinpätkää (näin kärjistäen), mutta siinä tapauksessa virtakiskosta ei ilman erikoisvirityksiä enää virtaa saa. Paremmin tietävät voinevat kertoa, löytyykö valmiiseen virroitukseen lisälaitteita vai meneekö käytännössä koko virranottojärjestelmä uusiksi.

Sitten vielä se rata: Eiköhän se pitäisi vetää ihan joka metrillä uusiksi. Sen verran mutkaa ja kapeikkoa löytyy, että C20 ei välttämättä tykkää, tai kuten jo aiemmin mainittu: "raitiovaunuvauhtia" kannattaa mieluummin ajaa raitiovaunulla kuin metrojunalla. Käytännössä siis tarvittaisiin uutta maastokäytävää ja todennäköisesti muutaman tunnelin. Ei nyt ihan naurettavan helppoa sekään.

Vaunuroikan säätäminen lyhyemmäksi (tarvetta vastaavaksi) ei sekään ole mitään rakettitiedettä. Käsittääkseni näin menetellään jo nykyään T-banassa, ei kai siellä nyt laiturien mahdollistamalla maksimikokoonpanolla kokoajan ajella?

Arkena ja lauantaisin ajellaan läpi vuorokauden kolmen yksikön junia, sunnuntaisin kahden yksikön junilla.

Kyllä se rakettitieteeksi menee, kun pitäisi päättää optimaalinen vaihtoasema johonkin. Kungsträdgårdenille jonkun vaihtomahdollisuuden ehkä voisikin kokeilla (siis kääntömahdollisuuden, koska T-Centralenia tuskin enää voi uusiksi laittaa), mutta onkohan sekään sitten niin järkevä ratkaisu. Tämä koskee siis vain ruuhka-aikoja, jolloin mitään yhden tai kahden yksikön junia ei todellakaan kannata lähteä T-Centraleniin tai siitä eteenpäin ajelemaan. Tullee turhan täyttä.

No just nyt en pääse venymään, joten voinet hieman avata asiaa? Sen verran kuitenkin luulen kyseisiä kulmia "tuntevani", etteivät ne nyt mitään perinteistä metrolähiötä ole, mutta väliäkös tuolla. Kapasiteetin saa T-banallakin säädettyä, eikä sinne mitään 150 metrin junaletkoja tarvitse 10 minuutin frekvenssillä ajaa.

Mainittakoon, että sinisellä linjalla ehkä jotain pientä toivoa vielä on, mutta kun nuo pohjoisen asuinalueet sen kuin vain kasvaa kasvanemistaan, niin en tiedä, josko jo nyt on myöhäistä.

Mutta kun tuolle Saltsjöbananille riittää yhden yksikön t-bana-juna ja ruuhka-aikaan kahden yksikön juna 10-15 minuutin vuorovälillä, ja kuten yllä selostettu, ei Kungsträdgårdenia pitemmälle oikein voi sillä lähteä (tai jos reitti päätetäänkin Södermalmin ja Slussenin kautta, niin päätepysäkiksi jäisi taas Slussen). Kahden yksikön junaa pitäisi sitten odotella pahimillaan, esim. keskipäivällä tai iltaseitsemän jälkeen puoli tuntia. Kyllä siinä kohtaa kelpaisi jo 10 minuutin välein kulkeva ratikka Slussenille.
 
Kaksoisvirroitus ei ole ihan naurettavan helppo muutos kuitenkaan. Kun junia ei ole suunniteltu kaksineuvoisiksi, sähköisiin järjestelmiin joudutaan todennäköisesti tekemään isoja muutoksia, vaikka jännite on sama. Virroitin pitää myös saada mahtumaan. Nykyisissä junissa virroittimet on lätkäisty katolle, mutta ehdottamassasi mallissa junan pitää mahtua T-banan tunneleihin. Niihin tuskin on varattu hirveästi ylimääräistä korkeutta.

Kuinkas naurettavan vaikeaa se sitten on, hinta-arvioita? Virroittimen mahtumista tunneliin en pitäisi kummoisenakaan ongelmana (kts. youtube Acton Central).



Ruuhka-aikaan ajetaan. Jos jollekin haaralle ei voida ajaa täysimittaisia junia, ne vähentävät kapasiteettia koko linjalta.

Nou problemo, mikäli sinisen linjan laajennukset toteutettaisiin Nackassa esim. aiemmin linkkaamani vision mukaisesti, niin tämä Saltsjöbanan haara ainoastaan lisäisi kapasiteettia, koska Nackaan on suunnitelmassa jo kaksi raskaan kuormituksen haaraa.

Pelkkä kytkentä mahdolliseen tulevaan siniseen linjaan vaatisi haaran mitä todennäköisimmin maan alla ja siitä pintautumisen. Pelkästään tuollainen pikkulisäys maksaa yleensä kymmeniä miljoonia.

Ei välttämättä. Todennäköisesti vakavasti harkitaan Saltsjöbanan nykyisen ratakäytävän hyödyntämista alkupätkältään jos sininen viedään Nackaan.

---------- Viesti lisätty kello 11:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:41 ----------

Sitten vielä se rata: Eiköhän se pitäisi vetää ihan joka metrillä uusiksi. Sen verran mutkaa ja kapeikkoa löytyy, että C20 ei välttämättä tykkää, tai kuten jo aiemmin mainittu: "raitiovaunuvauhtia" kannattaa mieluummin ajaa raitiovaunulla kuin metrojunalla. Käytännössä siis tarvittaisiin uutta maastokäytävää ja todennäköisesti muutaman tunnelin. Ei nyt ihan naurettavan helppoa sekään.

Vaikea sanoa, kun en asiaa tunne. Tosin voihan se C20nen tykätä Saltsjöbanasta siinä missä nykyisetkin metroista tuunatut junat. Toisaalta eiköhän SL joudu vaunukaupoille joka tapauksessa jos sininen laajenee Nackaan, silloinhan sitä voi ostella sopivaa kalustoa.

Kyllä se rakettitieteeksi menee, kun pitäisi päättää optimaalinen vaihtoasema johonkin. Kungsträdgårdenille jonkun vaihtomahdollisuuden ehkä voisikin kokeilla (siis kääntömahdollisuuden, koska T-Centralenia tuskin enää voi uusiksi laittaa), mutta onkohan sekään sitten niin järkevä ratkaisu. Tämä koskee siis vain ruuhka-aikoja, jolloin mitään yhden tai kahden yksikön junia ei todellakaan kannata lähteä T-Centraleniin tai siitä eteenpäin ajelemaan. Tullee turhan täyttä.

Ei sitä nyt mihinkään puolireissuun aleta päättämään, siinähän menee lapsi pesuveden mukana. Saltsjöbanan haara ainoastaan lisäisi, ei vähentäisi, kapasiteettia sinisellä linjalla myös pohjoisessa (kts. edellinen viesti).
 
Ei välttämättä. Todennäköisesti vakavasti harkitaan Saltsjöbanan nykyisen ratakäytävän hyödyntämista alkupätkältään jos sininen viedään Nackaan.

Vaan kun sinisen suunnitelmat on Nacka C:ssä, ja sieltä itään päin Värmdön suunnassa. Saltsjöbananin ratakäytävä ei ole missään välissä ollut yhdessäkään SL:n dokumentissa. Sillä ei yksinkertaisesti ole vain ollut poliittista tukea, vaikka moni sitä on ehdottanutkin.

Itse pitäisin parempana ideana Yimbyn aivoriihen tulosta vaiheittaisesta sinisen linjan jatkosta ja tulevaisuuden kokonaisuudesta, jonka lopulliseen versioon kuuluu sekä kehitetty pikaratikka- että metrolinja.

Vaikea sanoa, kun en asiaa tunne. Tosin voihan se C20nen tykätä Saltsjöbanasta siinä missä nykyisetkin metroista tuunatut junat. Toisaalta eiköhän SL joudu vaunukaupoille joka tapauksessa jos sininen laajenee Nackaan, silloinhan sitä voi ostella sopivaa kalustoa.

Hinnan noustua vaatimustason lisäännyttyä, C30-vaunujen käsittely on toistaiseksi keskeytetty. Toisin sanoen 80 vaunun tilaaminen on liian kallista, jonka vuoksi SL tuskin ehtii saada tarvittavaa määrää vaunuja, kun punaisen linjan kulunvalvonta on uusittu ja Cx-vaunuilla ajo mahdotonta (ilmeisesti vuonna 2014 tai 2015). Voipi siis olla, että C20-vaunut siniseltä linjalta siirtyy punaiselle ja sininen jää pitkälti vanhojen vaunujen varaan toistaiseksi.
 
Kuinkas naurettavan vaikeaa se sitten on, hinta-arvioita? Virroittimen mahtumista tunneliin en pitäisi kummoisenakaan ongelmana (kts. youtube Acton Central).

Jonkin verran rautatiekalustotekniikkaa tuntevana sanoisin, että sinne tarvitaan vähintään virroitin, johdin virroittimelta pääkatkaisijan tulopuolelle sekä ohjauspiirit ja mahdolliset paineilmayhteydet virroittimen nostoon. Tällöin tosin sekä katto- että virtakiskovirroitin ovat yhtä aikaa jännitteellisiä. Kattovirroittimelle sillä ei ole väliä (ainakin suomalaisessa rautatiekalustossa myös alhaalla olevat virroittimet on jännitteisiä, jos saman veturin tai junayksikön toinen virroitin on ylhäällä), mutta voi olla, ettei jännitteisyyttä hyväksytä sivukiskovirroittimelle. Mahdollisesti siis tarvitaan erilliset pääkatkaisijat katto- ja sivukiskovirroittimille ohjauspiireineen, ja sivukiskovirroittimelle maadoitus. Tällöin pitää myös kahdentaa ylivirtasuojat sun muut kilkkeet. Kattovirroittimet maksaa luokkaa 5000 euroa kappale, muut kilkkeet sitten jonkin verran päälle, joten arvioidaan täysin lonkalta materiaalien hinnaksi n. 10000 euroa. Siihen työt päälle. Ja insinööreille jokunen ropo.
 
Vaan kun sinisen suunnitelmat on Nacka C:ssä, ja sieltä itään päin Värmdön suunnassa. Saltsjöbananin ratakäytävä ei ole missään välissä ollut yhdessäkään SL:n dokumentissa. Sillä ei yksinkertaisesti ole vain ollut poliittista tukea, vaikka moni sitä on ehdottanutkin.

Vaan kun osia Saltsjöbanasta osuu lähes väistämättä reitin varrelle Nacka C:henkin mennessä tultiin T-banalla läpi sitten Kunkunpuutarhasta tai Slussenista. Politiikka on politiikkaa, eikä minulla ole pienintäkään käryä minkälaisia suhmurointeja/lehmänkauppoja sinisen linjan laajennuksiin ylipäätään liittyy. Todennäköisesti hyvinkin moninaisia ja huvittavia, onhan kyseessä kuitenkin miljardien kruunujen hanke.
 
Vaan kun osia Saltsjöbanasta osuu lähes väistämättä reitin varrelle Nacka C:henkin mennessä tultiin T-banalla läpi sitten Kunkunpuutarhasta tai Slussenista. Politiikka on politiikkaa, eikä minulla ole pienintäkään käryä minkälaisia suhmurointeja/lehmänkauppoja sinisen linjan laajennuksiin ylipäätään liittyy. Todennäköisesti hyvinkin moninaisia ja huvittavia, onhan kyseessä kuitenkin miljardien kruunujen hanke.

Itse tiedän ainakin sen, että ilmeisesti ainut poliitikoille myydyksi saatu suunnitelma on se kaikista kallein, eli se joka alittaa savisen merenpohjan mahdollisimman syvältä ja jättää Tukholman kaupungin puolella jokaisen asutun alueen väliin eikä oikeastaan kuin vain vähän liippaa läheltä Henriksdalia ja parissa variaatiossa pysähdytään jossain Södermalmin laidalla. Joka ikisellä puolueella on suunnilleen samat kartat taskuissaan eikä millään taida olla sellaista karttaa, jossa esimerkiksi Slussen olisi yhtenä asemana.

Saltsjöbanan taas taitaa poliittisesti olla sen verran arka, ettei siihen uskalleta villeimmissäkään suunnitelmissa kajota. Ja sikälihän Saltsjöbanan ei osu ihan reitinkään varrelle, että Tunnelbana menee sen alapuolella syvällä kalliossa, ja näin sen on tarkoitus Nackaan saakka mennäkin.
 
Itse tiedän ainakin sen, että ilmeisesti ainut poliitikoille myydyksi saatu suunnitelma on se kaikista kallein, eli se joka alittaa savisen merenpohjan mahdollisimman syvältä ja jättää Tukholman kaupungin puolella jokaisen asutun alueen väliin eikä oikeastaan kuin vain vähän liippaa läheltä Henriksdalia ja parissa variaatiossa pysähdytään jossain Södermalmin laidalla. Joka ikisellä puolueella on suunnilleen samat kartat taskuissaan eikä millään taida olla sellaista karttaa, jossa esimerkiksi Slussen olisi yhtenä asemana.

Osaatko sanoa/arvata miksi näin on? Vaikuttaa suhteellisen käsittämättömältä, näin tavallisen sukankuluttajan näkökulmasta.

Saltsjöbanan taas taitaa poliittisesti olla sen verran arka, ettei siihen uskalleta villeimmissäkään suunnitelmissa kajota. Ja sikälihän Saltsjöbanan ei osu ihan reitinkään varrelle, että Tunnelbana menee sen alapuolella syvällä kalliossa, ja näin sen on tarkoitus Nackaan saakka mennäkin.

No jos tunnelissa on tarkoitus mennä koko reissu, niin eihän siinä sitten mitään. Tuolla ratkaisulla varmasti suljetaan lopullisesti Saltsjöbanan mahdollinen T-banahaara. Mikäs tuossa Saltsjöbanassa muuten tekee siitä niin poliittisesti aran?
 
Itse tiedän ainakin sen, että ilmeisesti ainut poliitikoille myydyksi saatu suunnitelma on se kaikista kallein, eli se joka alittaa savisen merenpohjan mahdollisimman syvältä ja jättää Tukholman kaupungin puolella jokaisen asutun alueen väliin eikä oikeastaan kuin vain vähän liippaa läheltä Henriksdalia ja parissa variaatiossa pysähdytään jossain Södermalmin laidalla. Joka ikisellä puolueella on suunnilleen samat kartat taskuissaan eikä millään taida olla sellaista karttaa, jossa esimerkiksi Slussen olisi yhtenä asemana.

Kait se suorin reitti on kuitenkin halvin, vaikka siinä sitten kadotetaan näppärä (?) vaihtoyhteys Slussenilta lounaaseen ja etelään. Tai olisikohan puoleille jaettu suunnitelma viidenkymmen vuoden takaa? Vuoden 1962 principplaniin (alustava kaavasuunnitelma?) on piirretty sinisen linjan tunnelivaraus Kungsanista Blasieholmenin suuntaan (ja kartan ulkopuolella oletettavasti suoraan Nackan suuntaan).

No jos tunnelissa on tarkoitus mennä koko reissu, niin eihän siinä sitten mitään. Tuolla ratkaisulla varmasti suljetaan lopullisesti Saltsjöbanan mahdollinen T-banahaara. Mikäs tuossa Saltsjöbanassa muuten tekee siitä niin poliittisesti aran?

Eihän se poissulje Saltiksen muuntamista T-banaksi. Vihreän linjan alkuperäinen Bagarmossenin pinta-asema onnistuttiin muuntamaan kallioluola-asemaksi (19 metriä maanpinnan alapuolella) vuonna 1994. Miksei toiseen suuntaan, Nackasta jatko syvemmällä tai sitten pintaratana Saltiksen ratalinjaa pitkin. T-bana on vain turhan järeä kuljetuskyvyltään Saltiksen korvaajaksi. Eiköhän poliitikko tai puolue, joka ajaa Saltiksen lakkautusta, tee samalla poliittista itsemurhaa. Sen verran suosittu on tuo paikallisrata asukkaiden (äänestäjien) keskuudessa.
 
Osaatko sanoa/arvata miksi näin on? Vaikuttaa suhteellisen käsittämättömältä, näin tavallisen sukankuluttajan näkökulmasta.

Lehmänkauppaa kai käydään täälläkin. :)
Sukankuluttajien onneksi suurudenhullut hankkeet jää kuitekin yleensä ennen pitkää realistisempien jalkoihin.

Mikäs tuossa Saltsjöbanassa muuten tekee siitä niin poliittisesti aran?

Nimbyily ja halu säilyttää vanhaa.
Nockeby, Lidingö ja Saltsjö on aika pienillä asukasmäärillä saanut säilyttää jotain, joka ei monessa muussa kaupungissa olisi onnistunut. Aika paljon ovat joutuneet laittamaan kampoihin varsinkin 60-luvulla.
 
Eihän se poissulje Saltiksen muuntamista T-banaksi.

No ehkä nyt ei kokonaan, mutta ainakin vahvasti indikoi sitä.

Nimbyily ja halu säilyttää vanhaa.
Nockeby, Lidingö ja Saltsjö on aika pienillä asukasmäärillä saanut säilyttää jotain, joka ei monessa muussa kaupungissa olisi onnistunut. Aika paljon ovat joutuneet laittamaan kampoihin varsinkin 60-luvulla.

Tavallaan ihan ymmärrettävää. Ihan sympaattisiahan nuo "omat" rautatiet varmasti ovat asukasnäkökulmasta.
 
Takaisin
Ylös