Tukholman raitiotiet

Ihan en menisi vannomaan, että Saltsjön rataa raitiotieksi muutettaisiin. Kysehän on siitä, että virallisesti se on edelleen suunnitelmissa, mutta kun mainittu suunnitelma oikeasti on pantu jäihin, on vähintäänkin mahdollista, että ratkaisuksi generoituu jotakin muuta. Raitiotiemuutosta voi joka tapauksessa pitää erittäin toivottavana, nimenomaan siltä kannalta, että Saltsjöbadenista tarjoutuisi vaihdoton yhteys myös Tvärbanaa pitkin Årstaan, jolloin valtiollisen rataverkon paikallisjuniin pääsisi yhdellä vaihdolla.
 
Raitiotiemuutosta voi joka tapauksessa pitää erittäin toivottavana, nimenomaan siltä kannalta, että Saltsjöbadenista tarjoutuisi vaihdoton yhteys myös Tvärbanaa pitkin Årstaan, jolloin valtiollisen rataverkon paikallisjuniin pääsisi yhdellä vaihdolla.

Plus että ratikalla pääsee tulevaisuudessa mahdollisesti Slussenia pitemmälle, esimerkiksi suoraan keskustaan. Saltsjöbananin jatkaminen ratikkaratana olisi entistä halvempaa, tai ainakin halvempaa kuin tunnelbanaradan.

Saltsjöbananilla on puulaiturit, rata kulkee kapella penkereillä ja sillä on useita tasoristeyksiä. Jos Cx-vaunujen muuttaminen ilmavirrotteisiksi onnistuu, niin mikäpäs siinä, saadaan jatkoa nykyisenkaltaiselle Saltsjöbananille. Mutta radalla on kuitenkin perusparannustarvetta ja kohta pitäisi tehdä päätös, aletaanko banaa keventää raitiotieksi vai jatketaanko nykyisellä vai jopa raskaammalla systeemillä, joka kuitenkin vaatii mm. tuplarataa ja uutta tunnelia. Sinistä tunnelbanalinjaa halutaan joka tapauksessa joskus jatkaa Nackaan ja Nackasta eteenpäin, oli ratikka tai ei.
 
Cx-vaunujen muuttelu ei minusta ole enää ratkaisu Saltsjöbanania varten. Enkä täysin ole vakuuttunut, että se kuuluisi suunnitelmiinkaan. C6-sarja alkaa olla jo kovin ikääntynyt, ja C14/15-junien poisto ei kai aivan lähivuosina ole edessäkään. Siten vaunuja muuttamalla saadaan aikaan maksimissaankin lyhytaikainen väliaikaisratkaisu. Sanoisin myös, että Saltsjön rataa kannattaa kehittää sillä ajatuksella, että Nackan metron toteutus vähän viivästyisi. Ei se tunnelin porailu nimittäin ihan halpaa Ruotsissakaan ole.

Mutta yhtä kaikki: minusta mikään ei vähään aikaan ole viitannut siihen, että Saltsjöbananin muutoksesta todella enää oltaisiin kiinnostuneita. Dagens Nyheterin kartassa se toki oli, mutta se kartta oli Tvärbananin suhteen muutoinkin täynnä virheitä. Linjaus Stora Essingenillä oli merkitty väärin, lisäksi mahdollisesti jo aivan lähitulevaisuudessa toteutuva Kistan haara puuttui kartasta, vaikka kartan oli tarkoitus esittää vuotta 2030.
 
Sanoisin myös, että Saltsjön rataa kannattaa kehittää sillä ajatuksella, että Nackan metron toteutus vähän viivästyisi.

Oliko SL:n suunnitelmissa raitiotiehaaraa Nacka Forumin suuntaan? Ruotsalaisella webbifoorumillahan näitä on visioitu, mutta viralliset suunnitelmat taisivat pitäytyä Saltsjön radan nykyisellä reitillä. Itselleni tuli mieleen, että kuinka haasteelliseksi linjaston laatiminen menee, jos Saltsjön radalle tulee kolmas haara?
 
Mutta yhtä kaikki: minusta mikään ei vähään aikaan ole viitannut siihen, että Saltsjöbananin muutoksesta todella enää oltaisiin kiinnostuneita.

SL planerar och bygger -> Saltsjöbanan och Tvärbana Ost.
Siellä lukee näin:
AB Storstockholms Lokaltrafik sanoi:
Hösten 2010 utökades uppdraget till att även omfatta en idéstudie av framtida, alternativa kollektivtrafiklösningar för ostsektorn. Idéstudien färdigställs under hösten 2011.

I idéstudien ingår att belysa såväl Saltsjöbanans utformning på kort sikt som på lång sikt i kombination med en eventuell, framtida tunnelbana till Nacka C, Tvärbanans koppling till Saltsjöbanan och tunnelbanan samt bussnätets utformning.
 
Sinistä tunnelbanalinjaa halutaan joka tapauksessa joskus jatkaa Nackaan ja Nackasta eteenpäin, oli ratikka tai ei.

Jos näin on, niin tuskin sinne mitään ratikkaa vakavasti edes suunnitellaan. Enkä nyt oikeastaan näkisi siinä mitään järkeäkään.
 
Jos näin on, niin tuskin sinne mitään ratikkaa vakavasti edes suunnitellaan. Enkä nyt oikeastaan näkisi siinä mitään järkeäkään.

Ratikan ei ole tarkoitus mennä Nackan keskukseen, vaan ilmeisesti ainoastaan sinne, missä Saltsjöbanan nykyään kulkee. Nackaan taas on suunniteltu sinisen linjan jatkoa joko suoraan Djurgårdenin ali tai mahdollisesti Kungsträdgårdenilta jyrkästi etelään kääntyen ja Södermalmin kautta menien. Ratikka ja tunnelbana siis kohtaisivat Slussenissa ja Sicklassa, muttei kuitenkaan ihan toisiaan poissulkevasti, vaan ehkä enemmänkin täydentäen. Tunnelbanan haaroittaminen Saltsjöhön taas olisi mielestäni vielä järjettömämpää, jos kerran mahdollisuus koplata olemassa olevaan pikaraitiotieverkostoon on olemassa.

Tuo Nackan tunnelbana ei ymmärtääkseni kuitenkaan kuulu lähitulevaisuuden suunnitelmiin, kuten Saltsjöbananin remontti, vaikka pitemmällä, Värmdössä, tarvetta kai olisi.
 
Tunnelbanan haaroittaminen Saltsjöhön taas olisi mielestäni vielä järjettömämpää, jos kerran mahdollisuus koplata olemassa olevaan pikaraitiotieverkostoon on olemassa.

Olenko nyt käsittänyt väärin, että tuo Saltsjöbana on teknisesti lähes identtinen Tunnelbanan kanssa (erona lähinnä virroitus)? Jos näin on, niin mitäs järjetöntä tuossa nyt olisi?

Seuraava pohdiskelu perustuu tähän ilmeisesti paikallisen harrastajan ideaan (ja lähinnä kuviin, kun en virkamiesruotsillani:p jaksanut lähteä tekstiin yleissilmäystä tarkemmin tutustumaan): http://www.graman.net/blog/index.php?entry=entry090528-113623

Tukholmassahan on 10 minuutin perusfrekvenssi metrolinjoilla, joten tuossa ehdotettujen linjojen ohella myös Saltsjöbadenin linja mahtuisi verkostoon. Joko niin että joka toinen metro tällä haaralla Saltsjöbadeniin ja joka toinen Solsidaniin (jolloin haaroilla olisi nykyisen Saltsjöbanan mukainen 20 minuutin vuoroväli) tai sitten kakki Saltsjöbadeniin ja bussiliityntä hoitaisi Solsidanin. Tvärbana puolestaan voitaisiin jatkaa nykyistä Saltsjöbanaa Henriksdaliin asti, ja siitä tulisi näiden järjestelmien välinen vaihtoasema.

Jotenkin vaan tuntuu siltä (kyseisiä nurkkia juurikaan tuntematta), että nämä Badenit ja Sidanit sijaitsevat niin kaukana kaupungista, että ratikka (pikaisenakaan) ei välttämättä ole se paras ratkaisu. Ja edelleen vahvasti mutulla jatkaen, väittäisin että tuollainen jokeri-tyyppinen linjausratkaisu (jossa keskusta jää edelleen vaihdon taakse) ei noita kulmia parhaalla mahdollisella tavalla palvele.

Kai tuo sinisen linjan laajennus merien alituksineen maksaa maltaita, eikä siihen välttämättä kansankodistakaan rahoitusta löydy heittämällä ja projekti mahdollisesti siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Mutta siltikään en lähtisi Saltsjöbanaa Tvärbanittamaan, vaan jatkaisin nykyisellä systeemillä, kunnes rahat löytyy Tunnelbanan laajennukseen.
 
Olenko nyt käsittänyt väärin, että tuo Saltsjöbana on teknisesti lähes identtinen Tunnelbanan kanssa (erona lähinnä virroitus)? Jos näin on, niin mitäs järjetöntä tuossa nyt olisi?

Teknisesti rata muistuttaa maaseuturatikkaa. Tunnelbanan laituripituus on n. 150 metriä, Saltsjöbananilla pisimmätkään ei taida yltää kuin sataan metriin. Maasto, jossa baana kulkee on sellaista, että niillä kurveilla sijaitsevia asemia ei noin vain pidennetäkään kolmanneksella. Saltsjöbananilla on myös paljon tasoristeyksiä (luultavasti 10 tai enemmän) sekä kapeaan käytävään ahdettua yhden raideparin rataa. Ainut, mikä sen saa muistuttamaan tunnelbanaa on korkeat laiturit, nämä ovat puusta tehdyt, koska ilmeisesti vanhojen tunnelbanajunien muuttaminen radalle sopivaksi on väliaikaiseksi tarkoitettu. Kun ratikaksi muuttamista alettiin viime vuonna pistämään jäihin, oli ainut keskusteltu vaihtoehto vanhojen tunnelbanavaunujen ottaminen (taas) tilapäisesti käyttöön radalla ilmavirrotteisena ja tulevaisuuden tunnelbanalaajennuksen odottaminen.

Jotenkin vaan tuntuu siltä (kyseisiä nurkkia juurikaan tuntematta), että nämä Badenit ja Sidanit sijaitsevat niin kaukana kaupungista, että ratikka (pikaisenakaan) ei välttämättä ole se paras ratkaisu. Ja edelleen vahvasti mutulla jatkaen, väittäisin että tuollainen jokeri-tyyppinen linjausratkaisu (jossa keskusta jää edelleen vaihdon taakse) ei noita kulmia parhaalla mahdollisella tavalla palvele.

Tähän mennessä ilmeisesti asukkaat näissä badeneissa ja sidaneissa ilmeisesti ovat tyytyväisiä ja ylpeitä baanastaan, samoin kuin Lidingössä ja Nockebyssä. Missään näistä paikoista ei välttämättä haluta vaihtaa tunnelbanaan, vaikka joutuvatkin vaihtamaan. A32 selvinnee tuostakin etapista Slussenille nopeammin kuin nykyiset C10 ja C11 paremman kiihtyvyytensä ansiosta. Ei ole paras mahdollinen ratkaisu vaihtaa Slussenissa. Jatko ratikalla keskustaan on jossain SL:n dokumenteissa ja sitä kovasti odotellaan.

Mutta siltikään en lähtisi Saltsjöbanaa Tvärbanittamaan, vaan jatkaisin nykyisellä systeemillä, kunnes rahat löytyy Tunnelbanan laajennukseen.

Jos junat kestää eikä niiden remontti ihan tuhottomasti maksa. Ei banan varrella asuvia ainakaan tietääkseni haittaa. Mutta eipä siellä kai olla pahoillaankaan, jos junat vaihtuu Tvärbanaratikoihin.
 
Minä en missään nimessä muuttaisi nykyistä Saltsjön rataa metroksi. Eikä se suunnitelmissa ole ollutkaan. Nackan metro puolestaan on tarkoitus rakentaa Kungsträdgårdenista meren ali, ja sen toteutusaika ja kustannukset kasvavat vielä nykyisistä arvioista.

Ratikkavaihtoehdon ongelma on käsittääkseni siinä, että rata on jo nykyisellään kapasiteettinsa ylärajoilla 105-metrisin junin. Raitiovaunukalustoon siirryttäessä tarkoitus olisi ajaa kolmen A32- tai kolmen A35-vaunun yhdistelminä, joille pituudeksi tulisi lähemmäs 90 metriä. Tällä ratkaisulla ei saavuteta edes nykyistä kapasiteettia, ja toisaalta on hiukan epävarmaa, miten valmis Tukholman kaupunki olisi hyväksymään näin pitkiä yhdistelmiä Slussenia lähemmäs ydinkeskustaan ulottuvalle reitille. Looginen ratkaisu olisi ja on tietysti vuorovälin tihentäminen, se on nykyisin tiheimmilläänmin muistaakseni 15-20 minuuttia. Mutta jos vuoroväliä tihennetään mitenkään olennaisesti, sitten on Slussenin ja Henriksdalin välinen osuus kaksiraiteistettava. Siihen taas ei nykyistä käytävää pitkin ole mahdollisuutta, jolloin rata on siirrettävä muualle. Joko se tarkoittaa kallista tunneliratkaisua tai sitten muita uudelleenjärjestelyjä.

En usko, että radan muutos raitiotieksi on ollenkaan mahdotonta. Silti on selvää, että muutos ei onnistu vain madaltamalla laiturit.
 
Mutta jos vuoroväliä tihennetään mitenkään olennaisesti, sitten on Slussenin ja Henriksdalin välinen osuus kaksiraiteistettava. Siihen taas ei nykyistä käytävää pitkin ole mahdollisuutta, jolloin rata on siirrettävä muualle. Joko se tarkoittaa kallista tunneliratkaisua tai sitten muita uudelleenjärjestelyjä.

Tämä löytyy myös Danvikin kanaalin suunnitelmista (http://www.danvikslosen.se). Tämän lisäksi myös Henriksdalin ja Sicklan väli pitää tuplaraiteistaa, ja sehän ei noin vain onnistu, koska välillä on liian kapea tunneli. SL on täten päättänyt kiertää koko Henriksdalin kallion ja mennä tienlaitaa. Slussenille päin mennessä taas on suunniteltu toiseen suuntaan menevää rataa osin Stadsgårdsledenin päälle kallion kupeeseen. Tämän lisäksi suunnitellaan kakkosreittiä Slusseniin (ja sieltä eteenpäin) katuja pitkin.
 
Teknisesti rata muistuttaa maaseuturatikkaa. Tunnelbanan laituripituus on n. 150 metriä, Saltsjöbananilla pisimmätkään ei taida yltää kuin sataan metriin. Maasto, jossa baana kulkee on sellaista, että niillä kurveilla sijaitsevia asemia ei noin vain pidennetäkään kolmanneksella. Saltsjöbananilla on myös paljon tasoristeyksiä (luultavasti 10 tai enemmän) sekä kapeaan käytävään ahdettua yhden raideparin rataa. Ainut, mikä sen saa muistuttamaan tunnelbanaa on korkeat laiturit, nämä ovat puusta tehdyt, koska ilmeisesti vanhojen tunnelbanajunien muuttaminen radalle sopivaksi on väliaikaiseksi tarkoitettu. Kun ratikaksi muuttamista alettiin viime vuonna pistämään jäihin, oli ainut keskusteltu vaihtoehto vanhojen tunnelbanavaunujen ottaminen (taas) tilapäisesti käyttöön radalla ilmavirrotteisena ja tulevaisuuden tunnelbanalaajennuksen odottaminen.

- Kapasiteetin puolesta Saltsjön haaralle riittäisivät varmasti nuo lyhyemmätkin laiturit, etenkin kun T-banan liikennöintikäytännöillä vuoroväli siellä olisi mahdollista tuplata nykyiseen verrattuna. Ja tuskin maanpäällisellä radalla tuo laitureiden pidentäminenkään mikään ihan mahdoton tehtävä olisi.

- Jos tasoristeykset eivät ole ongelma nykyäänkään, niin miksi ne olisivat jatkossakaan ja miksi ne eivät olisi sitä Tvärbanalle, jos ne kuitenkin metrolle olisivat? Sivukisko-ongelmasta pääsee nykyään erittäin helposti eroon (http://www.youtube.com/watch?v=8vSKNt8Xupw).

- Yhden raideparin rata ei myöskään ole mikään yksistään metrolle laskettava haitta, vaan koskee yhtälailla Tvärbania kuin nykyistäkin systeemiä. Kuinka paljon näitä osuuksia ylipäätään Saltsjöbanalla on ja missä ne sijaitsevat?

=> Eli en näe mitään kovin suuria teknisiä/kustannuksellisia esteitä Saltsjöbanan muuttamiseksi osaksi T-banajärjestelmää, sikäli mikäli sininen linja muutenkin tuodaan Nackan puolelle.
 
- Jos tasoristeykset eivät ole ongelma nykyäänkään, niin miksi ne olisivat jatkossakaan ja miksi ne eivät olisi sitä Tvärbanalle, jos ne kuitenkin metrolle olisivat?

Siksi että itse en ainakaan näe järkeä ajaa raskasta junaa muun liikenteen seassa "raitiovaunuvauhtia". Resurssien tuhlausta.
SL on jo keksinyt oman keinonsa, miten sivukiskosta päästään eroon: vaihdetaan virroittimen paikka katolle ja poistetaan sivukiskovirroittimet. :)

- Yhden raideparin rata ei myöskään ole mikään yksistään metrolle laskettava haitta, vaan koskee yhtälailla Tvärbania kuin nykyistäkin systeemiä. Kuinka paljon näitä osuuksia ylipäätään Saltsjöbanalla on ja missä ne sijaitsevat?

Suurin osa (kilometrimäärää en tiedä) Saltsjöbananin 18,5 kilometristä on vielä monoraideparista.

=> Eli en näe mitään kovin suuria teknisiä/kustannuksellisia esteitä Saltsjöbanan muuttamiseksi osaksi T-banajärjestelmää, sikäli mikäli sininen linja muutenkin tuodaan Nackan puolelle.

En minäkään, mutten näe kuitenkaan mitään hyötyä ajaa tunnelbanalla metsään, kun sinne voi ajaa helvemmalla ratikallakin. Tunnelbana saa puolestani jäädä tiheimmin asutetulle alueelle Nackan pohjoispuolella ja jatkaa pitemmälle Värmdöhön, jossa sitä tarvitaan.
 
Siksi että itse en ainakaan näe järkeä ajaa raskasta junaa muun liikenteen seassa "raitiovaunuvauhtia". Resurssien tuhlausta.
SL on jo keksinyt oman keinonsa, miten sivukiskosta päästään eroon: vaihdetaan virroittimen paikka katolle ja poistetaan sivukiskovirroittimet. :)

Eli nykyään ajetaan myös raskaalla junalla "raitiovaunuvauhtia"? Ja lähinnä tarkoitin sitä, että sitä virtaa voi ottaa både och, kiskosta ja piuhasta, mutta tämän varmaan ymmärsitkin;)

En minäkään, mutten näe kuitenkaan mitään hyötyä ajaa tunnelbanalla metsään, kun sinne voi ajaa helvemmalla ratikallakin. Tunnelbana saa puolestani jäädä tiheimmin asutetulle alueelle Nackan pohjoispuolella ja jatkaa pitemmälle Värmdöhön, jossa sitä tarvitaan.

Itse taas en näe mitään järkeä Tvärbanittaa Saltsjöbanaa, jos nykyinen systeemi kerran toimii hyvin. Parempi olla tuhoamatta T-banaoptiota turhalla ratikkaratkaisulla, joka nyt ei välttämättä ole edes kovin edullinen, etenkin jos yhteys Tukholman keskustaan toteutetaan samalla. Siinä olet varmasti oikeassa, että sinisen linjan laajennuksen perustelut ovat juurikin mainitsemissasi suunnissa, mutta jos metro sinne päätettäisiin vetää, niin aika edullisesti Saltsjöbana tulisi ikäänkuin kaupantekijäisenä.
 
Takaisin
Ylös