Tukholman Tunnelbana

Tukholmassa kaavaillaan sinisen metrolinjan jatkamista idässä Nackaan. Hanketta on selvitetty ja toteutus on ajoitettu 2020-luvulle. Svenska Dagbladet kertoo kuitenkin tänään, että rata olisi SL:n arvion mukaan käytössä vasta 2030.

Asiaan liittyy myös Katarinabergetin alle Slusseniin suunniteltu valtava maanalainen bussiasema. Tällä hetkellä Nacka ja Värmdö ovat raideliikenteen ulkopuolella ja joukkoliikenne hoidetaan busseilla Slussenille. Koska kaupunki kasvaa, mutta bussiliikennettä Slussenille ei voi kasvattaa, haluaa SL louhia maan alle päätepysäkin, joka mahdollistaisi bussiliikenteen kasvun 45%:lla.

SvD:n jutun ydin on siinä, että bussiaseman ja metron pitäisi olla toistensa vaihtoehtoja. Nyt bussiasema tehtäisiin vain lyhytaikaiseen käyttöön, jos metron tullessa suora bussiliikenne loppuu. Tilapäistä kalliobussiasemaa sekä kannatetaan että pidetään rahantuhlauksena.
 
Hiljaa hyvä tulee. Tämä jatko taisi olla jo suunnitelmissa ainakin "Stockholms Tunnelbanor 1975"-kirjan sivuilla. :D
http://www.jvmv.se/bandelsregister/Bokref/Alla/t_bana75.htm

Sehän on sitten ihan kuin Helsingin käytännössä kaikki ratikkalaajennukset satamia lukuunottamatta: Kamppi, Topelius, Munkkivuori, E-Haaga, Ilmala. Kaikkia niitä on enemmän tai vähemmän vakavissaan suunniteltu jo 70-luvulla. Hiljaa hyvää tulee lahden tälläkin puolella. :)
 
Tällä hetkellä Nacka ja Värmdö ovat raideliikenteen ulkopuolella ja joukkoliikenne hoidetaan busseilla Slussenille.

Kyllä kai Saltsjöbanan vielä sentään kulkee kiskoilla?

Tuo sinisen linjan suuruudenhulluutus on tosiaan vähän sellainen asia, jota kovasti lobbataan Värmdön suunnasta, mutta kun rahaa ei yksinkertaisesti vain ole, joten parempi olisi keskittyä halvempiin vaihtoehtoihin. Siksi olenkin kovin pettynyt, että Saltsjöbananin kehityssuunnitelmia jarrutetaan koko ajan. Kyllä Värmdöhön voisi pikaratikallakin kulkea.
 
Onko muuten mitään estettä ajaa Nackan ja Värmdön busseja Slussenin sijaan Cityterminaalille/keskusrautatieasemalle asti? Sen jälkeen siis kun Slussenin liikennehässäkän uusiminen on valmis.

t. Rainer
 
Onko muuten mitään estettä ajaa Nackan ja Värmdön busseja Slussenin sijaan Cityterminaalille/keskusrautatieasemalle asti?

Ei mitään muuta kuin bussikaistan puuttuminen Centralbronilla ja Vasagatanilla. Myös liityntä Centralbronille taitaa olla vähän turhan tiukka busseille. Cityterminaalin voinee myös järjestellä niin, että Nackan ja Värmdön busseja mahtuu sekaan.

Minun mielestä ei siis mitään estettä, hidasteita (poliittisia sellaisia) vain.
 
Ei mitään muuta kuin bussikaistan puuttuminen Centralbronilla ja Vasagatanilla. Myös liityntä Centralbronille taitaa olla vähän turhan tiukka busseille. Cityterminaalin voinee myös järjestellä niin, että Nackan ja Värmdön busseja mahtuu sekaan.

Minun mielestä ei siis mitään estettä, hidasteita (poliittisia sellaisia) vain.

Osaatko sanoa paljonko busseja suurin piirtein kulkee tuolta suunnalta Slusseniin? Onko se samaa luokkaa kuin Länsiväylän suunnalta Kamppiin eli aamuruuhka-aikaan n 100 bussia /tunti?

t. Rainer
 
Osaatko sanoa paljonko busseja suurin piirtein kulkee tuolta suunnalta Slusseniin? Onko se samaa luokkaa kuin Länsiväylän suunnalta Kamppiin eli aamuruuhka-aikaan n 100 bussia /tunti?

t. Rainer

Matka Slussenilta Keskusrautatieasemalle on kyllä paljon nopeampi (vaikka vaihtaisi metroon) kuin odotella Centralbron yllä, ainakin ruuhka-aikaan. Ja en usko että autoilijat haluavat satoja busseja tukkimaan jo ruuhkaisen väylän.

---------- Viesti lisätty kello 2:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 2:20 ----------

Ei taida olla kuin luokkaa 30 lähtöä/tunti.

SL:n mukaan noin 2100 bussia lähtee päivittäin Slussenilta, mutta siihen kuuluu varmastikin myös kaupunkibussit. SL puhuu noin 43 000 matkustajasta.
 
SL:n mukaan noin 2100 bussia lähtee päivittäin Slussenilta, mutta siihen kuuluu varmastikin myös kaupunkibussit. SL puhuu noin 43 000 matkustajasta.

SL:n viime vuoden tilastojen mukaan Nackan ja Värmdön suunnan busseissa (400-sarja) tehtiin Slussenilla 30.000 nousua vuorokaudessa talviarkipäivisin. Vastaava luku Saltsjöbanalla on 6.600.

400-sarjan bussivuoroja saapuu Slussenille aamun ruuhkatuntina (7.30-8.30) 82-87. Iltapäiväruuhkassa sieltä lähtee 58-75 vuoroa tunnissa. Näistä ajetaan (melkoinen) osa nivelillä? Jos Saltsjöbanaa ei olisi, olisi bussirumba arviolta 90-100 vuoroa tunnissa. Edit: vuoromäärät siis nyt kesällä. Aamun vuoromäärähaarukka johtuu siitä, että yhdellä linjalla vuoromäärä puolittuu keskikesäksi.
 
Äh! Siis tietenkin ajattelin kesäaikatauluja, vaikka tosiaan nuo Piirkan luvuthan siis pitää enempi paikkansa.
Ja kuten mainittu, iso osa ajetaan nivelillä.
 
Nyt sitä vasta tajuaa, millainen urakka tuo cut&cover -T-banarakennustyömaa Tukholman keskustassa on ollut. Puoli vuotta (27.5.1957) ennen vihreän linjan Kungsgatanin (Hötorgetin) ja Slussenin välisen yhdysradan avaamista rakennustyömaa tulevan Sergelin torin kohdalla näytti tältä sekä näkymä toiseen suuntaan. Ensimmäisessä kuvassa Klarakirkon ja rakennustyömaan välissä sijaitseva toimistorakennus (valkoinen talo) lepää kuuden valtavan betonikaaren päällä, joiden ali kaksikerroksinen T-banan yhdysrata kulkee T-centralenilta kohti Gamla Stania.

Samana vuonna (siis 1957) päätettiin rakentaa Sergelin tori (alunperin Sveaplan). Vuonna 1959 tuleva tori näytti tältä ja noin vuonna 1963 rakennttiin tulevan torin laidalle pilvenpiirtäjä, suunnilleen siihen kohtaan mihin tunnelbanan rakennustyömaan betonikaukalokaarre sijoittuu ensimmäisessä kuvassa. Kovin hitaasti sujui torin rakentaminen. Mahdettiinko katutason (Klarabergsgatan sekä Hamngatan) madaltamisessa (kymmenellä metrillä) syntyneet maamassat kärrätä kottikärryillä pois? :biggrin:
 
Samana vuonna (siis 1957) päätettiin rakentaa Sergelin tori (alunperin Sveaplan). Vuonna 1959 tuleva tori näytti tältä ja noin vuonna 1963 rakennttiin tulevan torin laidalle pilvenpiirtäjä, suunnilleen siihen kohtaan mihin tunnelbanan rakennustyömaan betonikaukalokaarre sijoittuu ensimmäisessä kuvassa. Kovin hitaasti sujui torin rakentaminen. Mahdettiinko katutason (Klarabergsgatan sekä Hamngatan) madaltamisessa (kymmenellä metrillä) syntyneet maamassat kärrätä kottikärryillä pois? :biggrin:

Mielenkiintoisia kuvia!

Mulla on hämäriä muistikuvia tuosta Hötorgs-cityn työmaasta kun kävin tosi pienenä poikana Stokiksessa 1960-luvun alussa.

t. Rainer
 
Lisää valokuvia Tunnelbanan rakennustyömaista löytyy mm. "Stockholms Tunnelbanor 1975" -kirjan sivuilta - otoksia on niin keskustasta kuin esikaupungeistakin. Ainakin joskus tuota kirjaa myytiin SL:n museossa varsin edulliseen hintaan. Suosittelen.
 
Takaisin
Ylös