Tulevat varikkoratkaisut

Vesa Nurminen sanoi:

...ei Vallila luolaa tarvitse...

Klikkaa laajentaaksesi...

Vallilan halli on jo nyt kaksikerroksinen, tosin se alakerta on ollut muinoin vain bussihallina ja nykyäänhän se on kumipyörätyökoneiden varikkona. Eurantien suunnalta sisäänajo. Siitä vain sitten pyörähtää sporalla sisään ja varikon alla olisi sitten laaja (nykyistä paljon laajempi) louhittu ratapiha. Töölössä eikä Koskelassa ei maasto anna tällaiseen mahdollisuutta. Ei ratikka ihan portaikon kaltevuudessa alas laskeudu...

Compact sanoi:

Vallilan halli on jo nyt kaksikerroksinen, tosin se alakerta on ollut muinoin vain bussihallina ja nykyäänhän se on kumipyörätyökoneiden varikkona. Eurantien suunnalta sisäänajo. Siitä vain sitten pyörähtää sporalla sisään ja varikon alla olisi sitten laaja (nykyistä paljon laajempi) louhittu ratapiha. Töölössä eikä Koskelassa ei maasto anna tällaiseen mahdollisuutta. Ei ratikka ihan portaikon kaltevuudessa alas laskeudu...

Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka tämä ketju luotaakin tulevaisuutta, niin tässä on pieni pala menneisyyttä:
Alunperin linjan 8 päätepysäkki on ollut Eurantiellä, reitti oli silloin ...-Sturenkatu - (silmukka) - Hämeentie - Eurantie (päätepysäkki) - Kangasalantie - Sturenkatu -... Rata oli käytössä 18.11.1925 - 02.01.1949.

Nykyisten varikoiden/hallien lisäksi on Ruskeasuon suunnalla ollut muutama pieni talli. Toinen oli nykyisen Ruhan varikon kohdalla, mutta Manskun toisella puolella. Se oli puinen vajatyyppinen rakennelma. Vastaavanlainen löytyi myös nykyisen Kuusitien simukan luota. Näiden kahden lisäksi nykyisellä Ruskeasuon ratsastushallilla oli myös raitioteiden hallitoimintaa (eteläinen halli), rata kulki Kuusitieltä Ratsastien suuntaisesti ratsastushalleille, joista eteläisin osa oli raitioteiden käytössä.

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

339-DF sanoi:

Vallilaan on jollain tasolla - en tiedä miten tarkkaan - pohdittu maanalaista varikkoa. Rahat saataisiin Koskelan varikkoalueen muuttamisesta asuinkäyttöön. Nykyisen varikon alle voisi louhia tilat säilytystä varten paitsi nykyisille vaunuille niin jopa jokerillekin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Vallilaan tosiaan on mietitty Koskelaa korvaavaa varikkoa. Ei ole kysymys ihan mitättömästä asiasta. Koskela hoitaa tänä päivänä kaikkien muiden paitsi linjojen 4, 4T ja 10 liikenteen. Koska Töölössä tilaa on kovin rajallisesti, se voi jatkossakin hoitaa enintään parin raskaan linjan liikenteen. Todennäköisesti ne linjat ovat nelonen ja kymppi. Liikenteen laajentamisen myötä syntyvät uudet linjat menevät Koskelan tai tämän seuraajan alaisuuteen. Jokerin osalta on varsin todennäköistä, että sen vaatiman vaunukaluston säilytyshallit sijoittuvat jonnekin sen radan varrelle, ilmeisesti mahdollisimman keskelle, esim. Pirkkolaan, riippuen mistä sopiva paikka voidaan lopulta osoittaa. Jokerin vaunujen isot korjaukset voitaisiin aivan hyvin tehdä Vallilan pääkorjaamolla - toki edellyttäen, että Jokerilta sinne järjestetään raideyhteys.

Varikkotilaa tarvitaan jatkossa paljon kahdesta syystä: 1) Liikenne näyttäisi olevan lisääntymässä ja vaunumäärä kovassa kasvussa. 2) Olemassa oleva kalusto näyttää olevan kokonsa puolesta kasvussa vähintään reilun 40 välipalan mitan verran. Lisäksi on tulossa jo lähikuukausina 6 täysin "uutta" muuta yhtä pitkää vaunua. Jatkossa hankittavat niin ikään noin pitkät vaunut korvaavat itseään lyhyempiä vaunuja - paitsi jossain vaiheessa pois jää toki samanpituisia välipalamanneja. Joku voi ajatella, että siinä vaiheessa kun pitkiä vaunuja on paljon, vuoroja tarvittaisiin vähemmän kuin nyt. Tuohon en välttämättä usko täysin. Uudet isommat vaunut vain houkuttelevat nykyistäkin enemmän uusia matkustajia eikä pidemmilläkään vaunuilla hoidettavien linjojen vuorovälejä välttämättä voida harventaa juuri lainkaan.

Miksi ratakorjaamon (siis ukot jotka vääntää uusia kiskoja) tarvitsee olla Koskelassa? Sehän on kummiskin täysin kumipyörillä oleva yksikkö ja voi muuttaa jonnekin etäämmälle. Eihän ne kummiskaan joka päivä tuo uusia kiskoja Stadiin. Sen alueesta saisi ymmärtääkseni lisää hallineliöitä. Onhan VR-Radankin kiskohitsaamo jossain Kaipiaisissa eikä Pasilassa.

/Skurubisin

Vs: 7B:n hallireitti

339-DF sanoi:

Muistamme, että jo 7B:n hallireitin lyhennys Pasilassa uusien vaihteiden myötä säästää rahaa kymmeniätuhansia euroja, oliko 50 000, vuodessa. Kyse ei siis ole ihan pikkurahasta. Tuolla rahalla saa jo puolikkaan ruuhkavuoron koko vuodeksi!

Klikkaa laajentaaksesi...

Paljonko 7B:n nykyinen järjestely tuo säästöä vuosittain? Aikaisemminhan viimeiset vuorot ajoivat Sörnäisistä suoraan Koskelan halliin. Nyt ne kääntyvät vielä Mäkelänkadulle ja käyvät Pasilan asemalla, josta ne kurvaavat tyhjinä samaa reittiä Koskelaan. Lyhennyksen sijasta hallireittihän on pidentynyt. Lyhennystä tulisi silloin, jos 7B:t tekisivät Pasilan hallilenkin kierrosta nykyistä aikaisemmin. Vertaamalla viime talven aikatauluun nähdäkseni yksi vuoro viimeistä kolmesta tulee halliin kierroksen aikaisemmin, kahden muun vuoron reitti on taasen pidentynyt. Tulos lienee aika lailla +/- 0. Säästöt tulevat ilmeisesti sitten ruuhkavuoroista ja muista aikaisemmin sisään tulevista vuoroista, jotka korvaavat viimeisen täyden kierroksen lyhennetyllä Pasilan lenkillä.

Tuo 50 000 mainittiin aikanaan lautakunnan esityslistassa. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten se on laskettu. Nyttemmin sitäpaitsi viikonlopun vuorot ajetaan Töölöstä, sekin vaikuttaa asiaan.

Villi arvaus: tuo 50 000 on saattanut hyvin syntyä niin, että on verrattu vain vaihtoehtoja joissa 7B ajaa joka tapauksessa Pasilaan (eikä siis lähde halliin jo Sörnäisistä) ja halliinlähtö tapahtuu Pasilasta. Silloin vaihtoehtoina ovat uudet vaihteet tai ajo Oopperalle saakka ja sieltä Koskelaan.

HKL:n johtokunta käsittelee torstaina "Informaatiota Ruhan raitiotievarikon projektin hankesuunnitelmasta ja aikataulutilanteesta", jossa sanotaa varsinaisen hakesuunnitelman valmistuvan kesäkuun loppuun mennessä ja liitteenä ovat Ruhan raitio ja bussivarkon piirrustukset https://www.hel.fi/static/public/he...4353D56-DBAB-CA77-8CE3-6B25D2200000/Liite.pdf

Yhteys nykyradalta varikolle on Korppaanmäentien risteyksestä Nauvontien kautta. Risteykseen tulee kolmioraide eli Pikku-Huopalahdesta voi ajaa suoraan varikolle. 27,6m raitiovaunuille tulisi 80 paikkaa ja 45 metrisille 25. Yhteispituus riittäisi n.120 27,6 metriselle vaunulle, eli varikon kapasiteetti vastaa jo yksistään koko nykyistä liikennekalustoa. Lisäksi piirrustuksiin on merkitty paikka yhdelle neliteliselle huoltovaunulle.

Itseä huolestuttaa, onko varikolle kantakaupunkivaunujen paikat mitoitettu juuri tasan Articille, kun tulevien vaunujen optimikokoa on vaikea arvioida ja esim jokeri-vaunun tapainen nokka saattaisi tehdä tulevista kantakaupunkivaunuista parikymmentä senttimetriä pidempiä.

Raitiovarikon päällä olevalle bussivarikolle on tulossa paikat 202 autolle, mikä on sateelliittikuvasta nopeasti laskettuna 80 vähemmän kuin nykyisellä Ruhan varikolla.

Makke93 sanoi:

Yhteys nykyradalta varikolle on Korppaanmäentien risteyksestä Nauvontien kautta. Risteykseen tulee kolmioraide eli Pikku-Huopalahdesta voi ajaa suoraan varikolle. 27,6m raitiovaunuille tulisi 80 paikkaa ja 45 metrisille 25. Yhteispituus riittäisi n.120 27,6 metriselle vaunulle, eli varikon kapasiteetti vastaa jo yksistään koko nykyistä liikennekalustoa. Lisäksi piirrustuksiin on merkitty paikka yhdelle neliteliselle huoltovaunulle.

Itseä huolestuttaa, onko varikolle kantakaupunkivaunujen paikat mitoitettu juuri tasan Articille, kun tulevien vaunujen optimikokoa on vaikea arvioida ja esim jokeri-vaunun tapainen nokka saattaisi tehdä tulevista kantakaupunkivaunuista parikymmentä senttimetriä pidempiä.

Raitiovarikon päällä olevalle bussivarikolle on tulossa paikat 202 autolle, mikä on sateelliittikuvasta nopeasti laskettuna 80 vähemmän kuin nykyisellä Ruhan varikolla.

Klikkaa laajentaaksesi...

HKL ja HSL ovat määritelleet perusvaunujen mitat tulevien vaunuhankintojen pohjaksi. Helsigin seudun raitiovaunukalusto tulee tulevaisuudessa muodostumaan n. 27,5 metriä pitkistä yksisuuntaisista kantakaupungin vaunuista sekä 35 tai 45 metriä pitkistä kaksisuuntaisista pikaraitiotievaunuista. Ratainfra kaupungissa (mm. pysäkit) mitoitetaan näiden mukaan. Myös Ruskeasuon varikko on pyritty mitoittamaan näiden vaunumittojen mukaan, vaikka varikkotontti ei olekaan mitenkään optimaalisen muotoinen varikolle ja raidepituudet eivät mahdollista täyttä optimointia.

Raitiovaunuvarikon katolle mahtuu 202 nivelautopaikkaa, jonka lisäksi alatasolle jää edelleen vielä reilut 30 autopaikkaa. Tulevaisuudessa varaudutaan mm. nivelautojen säilyttämiseen alueella, jolloin autot pysäköitäneen kampaparkin sijaan jonoon. Lisäksi sähköautojen pikalautausjärjestelyt tulevat vaikuttamaan ajoneuvojen sijoitteluun ja määrään. Nämä ratkaisut vahvistuvat myöhemmässä suunnittelussa.

HKL:n johtokunta käsittelee huomenna uutta Raitiotievarikoiden kehittämissuunnitelmaa. Linkki jälleen vain johtokunnan päätösasiakirjoihin, kun esityslistan linkit vanhenevat viikon sisään ja suunnitelmaa ei löydy (vielä?) erikseen julkaisuista.

Kehittämissuunnitelmassa etenemiseen on annettu 5 vaihtoehtoa, joissa sisälto vaihtuu sen mukaan milloin Laajasalon varikko toteutetaan vaiko toteutaanko ja tehdäänkö Koskelaan uusi varikko kerralla vai vaiheistaen. Vaihtoehdosta riippuen Töölön käyttöä jatkettaisiin 2030-luvun lopulle ja Vallilaa kunnes Koskela on valmis, mutta senkin kohdalla on vaihtoehtojen ulkopuolella mainittu mahdollisuudesta käytön jatkamiseksi kunnes välipalavaunut poistuvat.

Suunnitelmassa puhutaan vaunujen käyttöasteen kasvattamisesta 85%, eikä enää 90% kuten aikaisemmin. Samoin poiketen HSL:n vastauksista raitiolinjastosuunnitelmaan sanotaan Kalasataman linjan vuorovälin tihentämisen vaativan lisävaunuja ja siten lisää varikkotilaa.

Suunnitelmassa on tuotu esille, että molemmille tuleville isoille varikoille on olemassa raitioverkolta vain yksittäiset yhteydet. Jokin häiriötilanne näissä haittaisi liikenteen aloittamista suuresti ja siksi suositellaan jatkoselvityksessä tutkimaan Koskelasta yhdysraidetta Käpylään. Juuri uudelleerakennetulla Kunnalliskodintiellä on jo varikkoraide kaavassa, vaikka sitä ei nyt toteutettu.

Myös ulkosäilytyksen mahdollisuutta suositellaan tutkimaan ja tarkalleen siis miten ulkosäilytyksen halvemmat kustannukset vaikuttavat huollontarpeeseen ja muihin kustannuksiin.

Makke93 sanoi:

Myös ulkosäilytyksen mahdollisuutta suositellaan tutkimaan ja tarkalleen siis miten ulkosäilytyksen halvemmat kustannukset vaikuttavat huollontarpeeseen ja muihin kustannuksiin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä on tutkittu jo 50-luvulla, ja todettu se mahdottomaksi kosteuden ja suurten lämpötilaerojen aiheuttamien ongelmien vuoksi. Ja silloinen kalusto sentään oli huomattavasti vähemmän herkkää kuin nykyinen.

339-DF sanoi:

Tätä on tutkittu jo 50-luvulla, ja todettu se mahdottomaksi kosteuden ja suurten lämpötilaerojen aiheuttamien ongelmien vuoksi. Ja silloinen kalusto sentään oli huomattavasti vähemmän herkkää kuin nykyinen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Silti uudetkin bussivarikot perustuvat pelkkään ulkosäilytykseen. Nyt kuitenkin uusien sähköbussien elinkaaren kaavaillaan olevan nykyistä dieselbussikalustoa pidemmän. Joko bussit jätetään heitteille tai sitten ratikoita säilytetään liian hyvin. Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (Kaupunkiliikenneyhtiö) pyytää Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) hallituksen lausuntoa Koskelan raitiovaunuvarikon hankesuunnitelmasta sekä varikon rahoitusta ja käyttöä koskevasta sopimusluonnoksesta 24.2.2023 mennessä. HSL:n hallitus käsittelee asiaa 14.2.2023 kokouksessaan, esityslistan tätä aihetta koskevan kohdan linkki on tässä. Esityslistamateriaalissa on myös joukko liitteitä, joista monia saattaa kiinnostaa pdf-muotoinen pruju Hankesuunnittelma.

Kumma kun Koskelan varikkoa ollaan kuitenkin vaiheistamassa, vaikka muistelisin, että aikaisemmassa varikkoprujussa juuri todettiin, että kasvu on niin nopeata ettei vaiheistaminen aiheuttaisi kuin lisäkustannuksia.

Yllätys on myöskin mahdollinen yhteys Käpylään. Vaikka kaavassa on radalle paikka Kunnalliskodinkadulla, sehän kuopattiin jo kerran kun Vihdintien bulevardiradan todettiin riittävän yhteydeksi Jokerille. Nyt on ilmeisesti kyseessä lyhyemmät matkat liikenteenaloitukselle Tuusulanbulevardin ratikalle, varayhteys varikolle Viiman rakentamisen aikana ja liikenteenaloituksen vikaherkkyyden parantaminen yleensä, kun sieltä pääsisi useampaa reittiä pois. Jälkimmäisestä taidettiin täälläkin puhua Ruskeasuon varikon yhteydessä.

Tuusulanbulevardin pohjoispäähän on silti edelleen yli 4km Käpylän yhteydenkin kanssa sekä Malmille vielä enemmän eli koko varikon paikan kannattaisi olla pohjoisempana. Ilmeisesti kuitenkin odotellaan bulevardiratikoiden jatkeita, jolloin Viima voidaan hoitaa Vantaan ratikan varikolta ja Tuusulanväylle saadaan tarvittaessa varikko vielä lähemmäs linjan pohjoispäätä.

Makke93 sanoi:

Kumma kun Koskelan varikkoa ollaan kuitenkin vaiheistamassa, vaikka muistelisin, että aikaisemmassa varikkoprujussa juuri todettiin, että kasvu on niin nopeata ettei vaiheistaminen aiheuttaisi kuin lisäkustannuksia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Aiempi arvio merkittävistä lisäkustannuksista perustui suunnitelmaan, jossa varikon kannelle tulisi merkittävästi nykyistä enemmän toimintoja ja maankäyttöä. Nykyisellä suunnitelmalla varikon säilytyshalli voidaan rakentaa vaiheittain vastaamaan paremmin säilytystilatarvetta.

Makke93 sanoi:

Yllätys on myöskin mahdollinen yhteys Käpylään. Vaikka kaavassa on radalle paikka Kunnalliskodinkadulla, sehän kuopattiin jo kerran kun Vihdintien bulevardiradan todettiin riittävän yhteydeksi Jokerille. Nyt on ilmeisesti kyseessä lyhyemmät matkat liikenteenaloitukselle Tuusulanbulevardin ratikalle, varayhteys varikolle Viiman rakentamisen aikana ja liikenteenaloituksen vikaherkkyyden parantaminen yleensä, kun sieltä pääsisi useampaa reittiä pois. Jälkimmäisestä taidettiin täälläkin puhua Ruskeasuon varikon yhteydessä.

Tuusulanbulevardin pohjoispäähän on silti edelleen yli 4km Käpylän yhteydenkin kanssa sekä Malmille vielä enemmän eli koko varikon paikan kannattaisi olla pohjoisempana. Ilmeisesti kuitenkin odotellaan bulevardiratikoiden jatkeita, jolloin Viima voidaan hoitaa Vantaan ratikan varikolta ja Tuusulanväylle saadaan tarvittaessa varikko vielä lähemmäs linjan pohjoispäätä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Varayhteys Kunnalliskodintietä pitkin on ollut tavoitteena jo 2010-luvun alusta alkaen ja taannoisessa kadun peruskorjauksessa raitiotielle jätettiin varaus katuun. Tarkoitus on ensisijaisesti parantaa raitioliikenteen luotettavuutta tilanteessa, jossa Kustaa Vaasantie on syystä tai toisesta pois käytöstä.

Ruskeasuon varikolle varayhteys on suunniteltu toteutettavan Hämeenlinnanväylälle kun se joskus bulevardisoidaan ja sille rakennetaan oma pikaraitiotiensä.

Koskelan varikon kaava nimellä Kumpulankärki meni läpi KYLK:issä ehdotuksen mukaisesti tiistaina https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2013-005863?paatos=8adfb039-6a7b-492e-b8dd-02334f95cf57

Selostus ja melulaskelmat pohjautuvat edelleen vaiheisteettuun ratkaisuun, mutta selostustiedoston lopussa olevissa Arkkitehdit Soini & Horto:n tekemissä havainnekuvissa varikon laajuus rajautuu tonttiin ja toimintoja on kolmessa kerroksessa kahden sijaan, eikä perus tai laajennusosaa ole eritelty. Myös Välitasolla olevat parkkipaikat ovat osittain hankesuunnitelman perus- ja laajennusosan yllä. Vaikuttaa kuin vaikka vaiheistuista tapahtuisi ensin tehtäisiin suurempi osuus lopullisesta varikosta.

Kevään hankesuunnitelmasta oli myös itseltä jäänyt jotenkin huomaamatta, että yhteys Kunnalliskodinkadulle oli piirretty Kustaa Vaasan tieltä Koskelantien ja varikon väliä ylös.