Kaadettujen puitten tilalle on nyttemmin istutettu uudet puut. Ilmeisesti raiteille, molemmille puolille erikseen, on kuitenkin varattu ajoratojen ja kevyen liikenteen väliset viherkaistat. Pysäkkikorokkeiden kohdalla kevyt liikenne joutuu kuitenkin tekemään vastaavan mutkan.
Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
Kaadettujen puitten tilalle on nyttemmin istutettu uudet puut. Ilmeisesti raiteille, molemmille puolille erikseen, on kuitenkin varattu ajoratojen ja kevyen liikenteen väliset viherkaistat. Pysäkkikorokkeiden kohdalla kevyt liikenne joutuu kuitenkin tekemään vastaavan mutkan.
Johan alkaa Turussa järki voittamaan. http://yle.fi/uutiset/lama_nakersi_raitiotien_suosiota/6915194 Onhan faktaa, että raitiovaunu tulee tuplaten kalliimmaksi busseihin verraten. ( HSL:ltä peräisin oleva tieto ). Ei raitiovaunusysteemejä kannata luoda vain joidenkin liikenneromantikkojen mieliksi.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
HSL:llä ei suinkaan ole tällaista faktaa. Sen sijaan HSL:llä on faktaa, että edes Helsingin melko surkealla ratikkaverkolla raitiovaunu ei ole vertailukelpoisia bussilinjoja ainakaan yhtään kalliimpi, jopa hieman halvempi. Moderni raitiolinja pystyy sitten taas merkittävästi halvempaan kuin bussi.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,469
Tämä kuulostaa nyt kovin oudolta. Mihin tämä perustuu?
Jos ajatellaan yhden kulkuneuvon liikuttamista, niin yhden ratikkavuoron hinta Helsingissä on yli kaksinkertainen verrattuna bussivuoroon. Ruuhkavuoroissa tämä korostuu vielä pahemmin. Siispä jos joku tyhjä pakettiautolinja päätettäisiinkin ajaa ratikoilla, niin kustannukset olisivat noin 2,5-kertaiset ja samalla sen tyhjän pakettiauton sijaan tarjottaisiin autiuuttaan kumisevan raitiovaunun kapasiteetti. Sellaisessa ei tietenkään ole mitään mieltä eikä tuollainen yhden kulkuneuvon liikutteluun perustuva laskutapakaan ole kovin mielekäs.
Sen sijaan matkustajapaikkojen lukumäärällä laskettuna ratikka on jopa Helsingin olosuhteissa bussia edullisempi. Tilanteessa, jossa enemmän kuin kaksi bussia voidaan korvata yhdellä raitiovaunulla, ratikka tulee edullisemmaksi. Esimerkiksi Munkkivuoren tapauksessa, jossa busseissa on aivan liikaa väkeä ja liikenneolosuhteet ovat "raitiovaunumaiset" eli kantakaupungin tukkoisella katuverkolla pelataan, ratikan H/K-suhde alkaa olla 2,0:n kieppeillä. Sinnehän lisätään taas pari bussia, koska edelliset eivät pysy aikataulussa eikä kansa mahdu kyytiin. Vastaavia keissejä seudulla ovat 6/68/71, 58 ja 550. Ehkä 1/55. Nykyisellä kustannustasolla taloudellisesti perustellut ratikkahankkeet taitavat jäädä tuohon – päälle sitten tulevat tietysti tulevaisuuden tarpeet mallia Laajasalo.
Helsingin ratikoiden kustannustaso on kuitenkin hyvin epätyypillinen, kun verrataan nykyaikaiseen raitioliikenteeseen.
Turun osalta sanoisin, että jos liikenne nyt toimii, bussit kulkevat harvakseltaan ja niissä on hyvin tilaa, niin ratikka ei ole taloudellisesti perusteltavissa. Jos taas tilanne on se, että bussiliikenne jossain korridorissa on hyvin tiheää ja busseissa on ahdasta, niin silloin ratikka tulee kuin tuleekin bussiliikennettä edullisemmaksi. Näin käy kuitenkin vain, jos se ratikan suuri kapasiteetti, joka toki Turussa on vielä paljon suurempi kuin Helsingissä, voidaan aidosti hyödyntää.
Viimeksi muokattu:
Jos katsotaan paikkakilometrin hintaa, bussi on Helsingin tilastoissa kuningas. Bussien reiteillä kun on todella paljon moottoritietä, jossa ajetaan kovaa ja pysähtymättä pysäkeille.
Toisaalta ratikalla on ylitsepääsemätön määrä matkoja. Ratikka pysähtyy usein ympäristössä, joka pursuaa ihmisiä matkalla joka suuntaan.
Onko joukkoliikenteen tarkoitus kuljettaa (tyhjiä) penkkejä nopeasti ja halvalla, vai kuljettaa ihmisiä lähtöpaikasta määränpäähän? Nopea ja tehokas bussi saavuttaa nopeutensa ympäristössä, jonne kukaan ei ole matkalla: se näkyy vähäisessä matkustajamäärässä, joka kertyy hiljalleen moottoritielle tullessa ja purkautuu moottoritieltä poistuttua. Hidas ja kallis ratikka matelee ympäristössä, joka on määränpää itsessään: se näkyy raskaassa kuormassa joka jatkuu tasaisesti koko linjan varressa.
Siksi jopa helsinkiläinen ratikka on äärimmäisen kannattavaa joukkoliikennettä, mutta linja-autot syövät lipputukea aamupalaksi.
Vastaavasti: Ollaanko Turusta tekemässä kaupunkia joka on määränpää, vai moottoritietä josta ajetaan nopeasti ohi? Se valinta sanelee, minkälaista joukkoliikennettä Turkuun kehitetään: hidasta ja kallista kaupunkiin, vai nopeaa ja halpaa moottoritielle.
Toisaalta ratikalla on ylitsepääsemätön määrä matkoja. Ratikka pysähtyy usein ympäristössä, joka pursuaa ihmisiä matkalla joka suuntaan.
Onko joukkoliikenteen tarkoitus kuljettaa (tyhjiä) penkkejä nopeasti ja halvalla, vai kuljettaa ihmisiä lähtöpaikasta määränpäähän? Nopea ja tehokas bussi saavuttaa nopeutensa ympäristössä, jonne kukaan ei ole matkalla: se näkyy vähäisessä matkustajamäärässä, joka kertyy hiljalleen moottoritielle tullessa ja purkautuu moottoritieltä poistuttua. Hidas ja kallis ratikka matelee ympäristössä, joka on määränpää itsessään: se näkyy raskaassa kuormassa joka jatkuu tasaisesti koko linjan varressa.
Siksi jopa helsinkiläinen ratikka on äärimmäisen kannattavaa joukkoliikennettä, mutta linja-autot syövät lipputukea aamupalaksi.
Vastaavasti: Ollaanko Turusta tekemässä kaupunkia joka on määränpää, vai moottoritietä josta ajetaan nopeasti ohi? Se valinta sanelee, minkälaista joukkoliikennettä Turkuun kehitetään: hidasta ja kallista kaupunkiin, vai nopeaa ja halpaa moottoritielle.
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Ei tunnu täällä Tampereella "järki" voittavan kun ratikan todetaan vähentävän liikennöintikuluja huomattavasti busseihin verrattuna. Kasvavia matkustajamääriäkin on väläytelty ja gallupeissa on kansa ollut useimmin puolesta. Olisko syynä ettei tehdä mitään HSL-ratikkaa.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,469
Kyllä elää tämäkin harhaluulo sitkeässä. Vaikka uskoivathan ihmiset vuosisatojen ajan siihenkin, että maapallo on pannukakku. Jääräpäisimmät uskovat yhä.
Eli 1000 mm rata taipuisi nätisti vai? :lol:
- Liittynyt
- 24 Huhtikuu 2008
- Viestit
- 115
Onhan se onnistunut Pietarissa ja Moskovassa. Vai onko siihen syynä kansanluonteiden ero? Venäläinen on tunnetusti suomalaista teknillisemmin suuntautunut.
- Liittynyt
- 31 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 829
Pietarissahan tunnetusti revitään ratoja pois - ei ehkä enää niin toimiva ratkaisu sielläkään. Mutta kuitenkin, sanon että ongelmia tulee, pitää olla liukkaat telit ja lyhyt teliväli. 750 voisi toimia.
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Voikohan Venäjän raitioteitä pitää kovinkaan vertailukelpoisina moderneihin raitioteihin? Sen sijaan jos katselee vaikka Ranskaa, jossa avataan uusia raitioteitä kuin sieniä sateella, niin voi tehdä päätelmiä raitiotien toimivuudesta.
Onko Turussa joku tällainen erityinen ongelmakohta jossain päin linjausta, missä raiteita ei vain saa noin 25-30 metrin kaarresäteellä taittumaan? Ja jos löytyy, niin ei sen ratkaisemiseen välttämättä sitä dynyä vaadita. Raiteet voi tiukassa mutkassa limittää, tai käyttää vain yhtä raidetta.
- Liittynyt
- 31 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 829
Mun mielestä Turun keskusta on varsin tukossa, ainakin 630-7, 730-8 ja sit 12 eteenpäin aina 18 asti. Ainakaan pääväylille niitä en päästäis. jonnekkin hiljaisemmille kaduille ehkä. 1-raiteisena voisi toimiakkin ja niin että joen yli aivan oma silta vaunuille.
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Tässä voi kysyä, että halutaanko Turun keskusta edelleenkin pitää autoilla täytettynä vai annetaanko rohkeasti tilaa huomattavasti paremman kapasiteetin omaavalle kulkuvälineelle. Esim. Tampereella on käynnissä suunnitelma muuttaa Hämeenkadun itäpää joukkoliikenteelle ensi vuonna. Turussa on hyvät mahdollisuudet toimia samoin. Ja se ei tarkoita, että autot tarvitsisi häätää joka kadulta jolla ratikka kulkee. Katselin Googlemapsista että Eerikinkatu on varsin leveän oloinen monesta kohtaa, jonka ansiosta siellä voi autoillekin kaistat jättää.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Ymmärtääksei Pietari on lakkauttanut raitioteitä tehdäkseen lisätilaa autoille. En tiedä, ovatko jo ymmärtäneet, että sillä strategialla ei kovin kauaa menesty, koska jopa Pietarissa on rajallinen määrä raitioteitä lakkautettavaksi.
Mutta heti kun riittävän vaikutusvaltaiset tahot Pietarissa ymmärtävät, miksi esim. Ranskassa raitiotiet ovat kokeneet renessanssin, ei menne montaakaan vuotta, kun Pietarin ratikkaverkko rakennetaan alusta asti uusiksi. Ja sallitaan mustat, tummenettuin lasein varustetut yksityisratikat tietyille tahoille. BTW: 1524 mm ratikoita on käytössä myös mm. Riiassa, joka taannoin osti uusia Škodia.
Autoliikenteen tukkoisuus yleensä parantuu, kun tukkoiselta alueelta katkaistaan katuja. Läpäisykyky siis parantuu, autojen määrä ei olennaisesti vähene.
Siltikin kysymys on, onko kaupungin tarkoitus olla tehokas liikenteen läpikulkuväylä vai kenties liikenteen pääasiallinen määränpää. Määränpäässä ei liikenteen tarvitse sujua lainkaan, kun ollaan jo perillä. Itseasiassa liikenne lähinnä häiritsee paikalla viihtyviä ihmisiä.
Siltikin kysymys on, onko kaupungin tarkoitus olla tehokas liikenteen läpikulkuväylä vai kenties liikenteen pääasiallinen määränpää. Määränpäässä ei liikenteen tarvitse sujua lainkaan, kun ollaan jo perillä. Itseasiassa liikenne lähinnä häiritsee paikalla viihtyviä ihmisiä.