Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

^ Ehdottomasti kyse on Linnakaupungin rakentamisen nopeudesta, veikkaan että koko Humalistokadun jatko-osan 1. vaiheen suunnittelu on aika auki, sillä on kaksi asiaa jotka asiaan vaikuttaa, nimittäin matkakeskus ja Vaasanpuisto.

Turun matkakeskusen tämän hetkinen aikataulu on ympäripyöreästi 2025, mutta se on myös ympäripyöreästi pikaraitiotien 1. vaiheen pessimistisin valmistumisaika. Matkakeskuksesta tulisi ruuhka-ajan volyymiltään Helsingin Kamppia vastaava keskus (tietoa hankkeesta), jos lähijunat ja pikaraitiotie toteutuvat, käytännössä matkakeskusta ei kannata rakentaa ennen kuin molemmat toteutuvat, mutta jos matkakeskus ja pikaraitiotie toteutuvat samaan aikaan, ei yhteyttä nykyiselle päärautatielle tarvita, koska matkakeskus tulee nykyisen linja-autoaseman alueelle.

Sen sijaan jos Vaasanpuistoa aletaan rakentaa tällä vuosikymmenellä pikaraitiotie tulisi ehdottomasti jatkaa Humalistonkadulta ainakin sinne jo heti ensimmäisessä vaiheessa. Vaasanpuisto on todennäköisesti ensimmäisenä toteutuva merkittävä osa Linnakaupunkia, jonne on suunniteltu myös alueen maamerkiksi nouseva 35-kerroksinen tornitalo.
 
JaniP sanoi:
[...] jos lähijunat ja pikaraitiotie toteutuvat, käytännössä matkakeskusta ei kannata rakentaa ennen kuin molemmat toteutuvat, mutta jos matkakeskus ja pikaraitiotie toteutuvat samaan aikaan, ei yhteyttä nykyiselle päärautatielle tarvita, [...]
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos matkakeskus odottaa sekä paikallisjunia että pikaratikkaa, niin missään tapauksessa raitiotien suunnittelun ei pidä jäädä odottamaan matkakeskusta. Humalistonkadun radalle on käyttöä ilman rautatieasemaakin, rata kulkee kuitenkin tiheällä ruutukaava-alueella ja tiivistyvillä asuinalueilla.

Matkakeskus vaikuttaa suunnitelmissa vähän turhan suurelta kertamöhkäleeltä. Tuleepi olo, että tuon toteuttaminen pitäisi pystyä jakamaan jotenkin kohtuullisempiin osiin, joiden pitäisi pystyä toimimaan toisistaan riippumatta. Tietty jos rautatieaseman siirto on tarkoitus rahoittaa kiinteistöbisneksellä, niin hotellit ja liiketilat pitänee sitten rakentaa kaikki kerralla.
 
Kun Google Mapsissa tutkii Turun esikaupunkialuetta, niin kyllä se vaikuttaa hyvin kaoottiselta. Turusta tuntuu löytyvän kaikenlaisia pussinperälähiöitä. Tämä Pääskynlento-nimisen kadun varrelle rakentunut alue vaikuttaa erityisen pahalta. Hieman katunäkymää. Onhan tuossa vieressä entinen kasarmialue, jonka linkkitorni mitä ilmeisemmin näkyy tuossa Street view-näkymässä, mutta ei tuolla kasarmialueen läheisyydellä oikein taida pystyä perustelemaan tuolla käytettyä kaavoitusratkaisua. Ei tuolla tavalla ainakaan joukkoliikennekaupunkia rakenneta.
 
Pääskyvuoren uudessa osassa on tyyriimmän luokan omakotitaloja, joiden kaavoittamisessa Turku kilpailee Kaarinan ja Raision kanssa. Taloja lienee suunniteltu tarkoituksellakin pussinperälle, mikä on tietysti joka tavalla huono idea. Ympärillä on vanha sodan jälkeen rakennettu omakotitaloalue, lähimetsä kuntoratoineen ja vanha kasarmialue. Puuttuminen mihin tahansa näistä nostaisi varman poliittisen haloon. Vanhalle omakotialueelle länsipuolella on myös aika iso korkeusero, mitä ei ehkä kartasta huomaa. Jotain kallioiden suojelua tuossa lienee harjoitettu. Jaanintien toisella puolella on toteutettu monta pykälää parempaa uutta suunnittelua. Alueella on valmistunut kuvien ottamisen jälkeen lisää taloja.

Mutta juu, Turussa on kaavoiteltu ainakin riittävästi kuraa. Oma lukunsa on Hirvensalo, jonka avulla Turku on kilpailemassa kehyskuntien kanssa omakotitaloasujista. Saarelle johtaa yksi silta, jolla omakotiasujat sitten ajavat autoillaan.
 
TS:ssä 6.11.2012 esiteltiin vaihtoehtoisia väyliä rakennemallin 2035 mukaisille reiteille. Muutama kommentti:

Mikäli rautatieasema säilytetään nykyisellä paikallaan, tulisi linjan kulkea Ratapihankadun kautta. Lisäksi katua on mahdollista leventää rautatien suuntaan.

Auransilta-vaihtoehto tuntuu erikoiselta. Tietysti olisi hienoa kulkea piitkästä aikaa ratikalla Auransillan yli. Aikoinaan Turun rataverkon vaikein kohta oli Auransillan ja Hämeenkadun kaarre, jossa oli samalla jyrkkä nousu, mm. eräässä TS:n haastattelussa sota-aikana kuljettajana toiminut rahastaja piti kaarretta erittäin vaikeana. Kerran raitiovaunu kaatuikin tässä kaarteessa. Vaikeakulkuinen kaarre oli eräs syy, miksi kakkoslinja v. 1949 siirrettiin kulkemaan Tuomiokirkkosiltaa pitkin, jossa olisi nyt jo valmiina Bryggmanin suunnittelemat ajojohtojen kannattinorret, joita tosin jouduttaisiin pidentämään n. 25 cm.

Mikäli matkakeskus toteutuu, luonnollinen linjaus olisi Brahenkatu - Brahensilta Ratapihankadun, ratapihan ja matkakeskuksen yli - Pohjola - Satakunnantie.

Runosmäen linjauksista järkevin olisi rakennemallin mukainen tiehästi asuttujen Nättärin ja Hepparin kerrostaloalueitten läpi kulkeva. Runosmäen ja Nättinummi III:n väli voisi kulkea pintaratkaisuna Pillipiiparinpolun vieritse. Nättinummi III:een (ex. kakkoslinjan kääntöpaikalle) vaihtoasema Länsinummen ja Liljalaakson suunnasta, ja kauempaakin tuleville busseille.

Aivan kuin TS:ssä kerrotaan, Hirvensaloon mentäessä käytettäisiin Martinsiltaa. Tosin päinvastaiseen suuntaan mentäessä jouduttaisiin käyttämään uutta uljasta Myllysiltaa. Ei tosin Myllytunnelin kautta vaan reittiä Martinkatu - It. Rantakatu - Myllysilta. Vastavirtaan Martinsiltaa kulkeva ratikka on mahdoton ajatus, ja varsinkin Puistokadulla välillä Linnankatu - Eerikinkatu. Limiraide Martinsillalla kymmenen minuutin välein kulkevalla yhdellä linjalla näyttää aikataulunsuunnittelijan työpöydällä toimivalta, mutta ei käytännössä. Jatkuvasti joutuisi odottelemaan vastaan tulevan vaunun ylitystä. Limiraide olisi lisäksi osittain paluuta 30-lukua edeltäneeseen yksiraiteeseen kauteen, eihän limiraide ole käytännössä muuta kuin vaihteeton yksiraiteinen osuus.
 
Albert sanoi:
Beslut om spårväg i Åbo fattas i juni 2014. Åbo Underrättelser.
Eipä meillä turhaa kiirettä pidetäkään ratikka-, raitsikka- (mikä se olisikaan Tampereella)- projektien kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse hämmästyin HS:n asiaa koskevassa uutisessa sitä, että siinä mainittiin samoin päätöksiä tehtävän 2014 ja uudella raitiotiellä päästävän ajamaan aikaisintaan 2016. Päätöksestä toteutukseen tuntuisi ihan uskomattoman kiireiseltä tuo aikataulu.
 
Max sanoi:
Itse hämmästyin HS:n asiaa koskevassa uutisessa sitä, että siinä mainittiin samoin päätöksiä tehtävän 2014 ja uudella raitiotiellä päästävän ajamaan aikaisintaan 2016. Päätöksestä toteutukseen tuntuisi ihan uskomattoman kiireiseltä tuo aikataulu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hesarin uutinen oli sikäli tyypillinen, että siinä oli vedetty mutkat niin suoriksi, että ratikka on kohta Hamburger Börsin seinässä. Suurin piirtein mikään ko. uutisessa ei pitänyt paikkaansa.

Päätös yleissuunnitelman tekijöistä on tehty eilen 5.12. Konsultiksi valittiin Ramboll Finland Oy:n ja WSP Finland Oy:n yhteenliittymä. Ulkomaisena alikonsulttina on saksalainen TTK GmbH Karlsruhesta. Työ valmistuu keväällä 2014. Tampereella on aikomus edetä niin nopeasti kuin mahdollista, jolloin liikenne voisi alkaa ainain osalla linjaa vuonna 2017. Turussa ollaan ikään kuin askeleen verran perässä, kun siellä vasta selvitellään runkobusseja (taas), joten pidän ainakin tällä hetkellä epätodennäköisenä sitä, että Turku saisi oman liikenteensä alkamaan 2017. Toki tulevan vuoden aikana voi tapahtua paljon varsinkin asennepuolella, mutta liikenteen aloittaminen 2016 ei silti ole realismia.
 
Turun pikaraitiotietä suunnitellaan sveitsiläisin voimin. Ympäristötoimialan johtaja Markku Toivonen on tilannut yleissuunnittelua tukevan kansainvälisen asiantuntijatyön Emch+Berger AG Berniltä. Kokonaiskuluiksi arvioidaan 30000 euroa. Yritys on ollut mukana Tampereen raitiotien alustavan yleissuunnitelman laatimisessa. (TS 6.2.2013)

Raitiovaunun kolmas tuleminen (TS Kolumni 9.2.2013)
 
Eira sanoi:
Turun pikaraitiotietä suunnitellaan sveitsiläisin voimin. Ympäristötoimialan johtaja Markku Toivonen on tilannut yleissuunnittelua tukevan kansainvälisen asiantuntijatyön Emch+Berger AG Berniltä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuulostaapa omituiselta. Tietääkö kukaan taustoja tälle? Ensin tilataan yleissuunnitelma yhdessä Treen kanssa ja nyt tällainen outo sooloilu. Vai onko tässä kyse siitä, että Emch+Berger valvoo yleissuunnittelua Turun puolesta? Kaupungillahan ei ole omaa raitiotieasiantuntemusta ja ainakin Tampereella tämä on tietääkseni ratkaistu niin, että "kolmas osapuoli" eli aidosti riippumaton konsultti vahtii Tampereen kaupungin puolesta, että työ tehdään kunnolla ja valitut ratkaisut ovat kestäviä.
 
339-DF sanoi:
Kuulostaapa omituiselta. Tietääkö kukaan taustoja tälle? Ensin tilataan yleissuunnitelma yhdessä Treen kanssa ja nyt tällainen outo sooloilu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Emch+Bergerillä on kokemusteni mukaan poikkeuksellista ymmärrystä linjaston suunnittelemisesta (potentiaalisten) matkustajien tarpeista lähtien. Tietämättä asiasta mitään veikkaan, että tällä tilauksella halutaan lisää linjastotarkasteluja yleissuunnittelun taakse. Tampereella sama konsultti teki vastaavat tarkastelut jo edellisessä vaiheessa. Tamperekin teki silloin lisätilauksen runkobussilinjaston kehittämisestä ennen raitiotien toteuttamista.

Sidonnaisuuksista: Sain Emch+Bergeriltä viime jouluna neljä palaa Lindtin suklaata :)
 
late- sanoi:
Tietämättä asiasta mitään veikkaan, että tällä tilauksella halutaan lisää linjastotarkasteluja yleissuunnittelun taakse. Tampereella sama konsultti teki vastaavat tarkastelut jo edellisessä vaiheessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuulostaa loogiselta. Turussa muistaakseni tahdottiin ottaa takapakkia ja taas selvittää niitä runkobussilinjastoja, kun Tampere on jo sen vaiheen ainakin periaatteessa ohittanut. Eli ehkä Emch+Berger nyt sitten tekee Turulle tämän linjastoduunin, jotta Ramboll+WSP+TTK voivat keskittyä molemmissa kaupungeissa samoihin asioihin.

late- sanoi:
Sidonnaisuuksista: Sain Emch+Bergeriltä viime jouluna neljä palaa Lindtin suklaata :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyi, oletpa korruptoitunut! Minä olen saanut Turun kaupungilta ratikka-aiheiset pelikortit.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös