Turun seudun joukkoliikenne 2020

TS:n päivän kysymyksen tulos:
Tarvitaanko Turun kaupunkiseudulle pikaraitiotie?
Kyllä 66%
Ei 34%
Vastaajia 530
 
Onpas tosiaan tutunkuuloista johdinautohuttua, lie sama "Juhani" ollut jlf:lläkin aktiivinen johdinautoasiassa.
 
339-DF sanoi:
Onpas tosiaan tutunkuuloista johdinautohuttua, lie sama "Juhani" ollut jlf:lläkin aktiivinen johdinautoasiassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sekä Tampereen raitiotiedebateissa, jos en ihan erehdy. Kuten myös eräs toinenkin henkilö/nimimerkki. Samaa huttua tarjotaan joka kaupunkiin "totuutena". Systemaattista ratikan vastaista lobbausta, jota yritetään pukea vähän eri asuun eri kaupungeissa.
 
janihyvarinen sanoi:
Samaa huttua tarjotaan joka kaupunkiin "totuutena". Systemaattista ratikan vastaista lobbausta, jota yritetään pukea vähän eri asuun eri kaupungeissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mä en tunne mielipideilmastoa Turussa ja Tampereella kovin hyvin, mutta sellainen kutina mulla on, ettei trollikka ole oikein kenenkään (=virkamiesten, poliitikkojen ja kuntalaisten) mielestä niissä mikään oikea vaihtoehto. Niin että ei siitä mitään todellista haittaa ole, jos joku hesalainen aukoo netissä niistä päätään. Siinähän aukoo. Vaara tietysti on, että tämä aukoja tekee itsensä naurunalaiseksi, mutta nimimerkin takaa silläkään ei ole niin väliä.
 
339-DF sanoi:
Mä en tunne mielipideilmastoa Turussa ja Tampereella kovin hyvin, mutta sellainen kutina mulla on, ettei trollikka ole oikein kenenkään (=virkamiesten, poliitikkojen ja kuntalaisten) mielestä niissä mikään oikea vaihtoehto. Niin että ei siitä mitään todellista haittaa ole, jos joku hesalainen aukoo netissä niistä päätään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Todellinen haitta taitaa olla se, että trollikkatutkielmat toimivat yhtenä tekosyynä lykätä ratikkapäätöksiä, vaikka kukaan ei oikeasti olisikaan tosissaan. Näinhän taisi käydä Raide-Jokerille edellisellä kierroksella. En nyt väitä, että ilman trollikkahaahuilua päätöksenteko olisi sen nopeampaa, mutta silloin virkamiehillä ja päättäjillä ainakin olisi paletissa yksi tekosyy vähemmän.
 
Turun kaupunginvaltuuston päätöksessä 14.12.2009 on kohta: "Johdinautojen käyttömahdollisuus runkolinjastolle selvitetään."

Sinällään en pidä pahana että selvitetään johdinauton kustannukset ja vaikutukset. Tulee kuitenkin muistaa, että johdinauto ei ole suurempi tai nopeampi kuin polttomoottorikäyttöiset bussit. Samalla pitäisi olla selvillä myös muiden vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen kustannukset ja vaikutukset.

Ikävää on tosiaan se, että sekä Turussa, Helsingissä että Tampereella johdinautoa on oikeasti käytetty keppihevosena tarpeellisia ja realistisia raitiotiehankkeita vastaan.

Johdinautoja on esitelty kolmella valheellisella argumentilla, jotka ovat mielestäni asiattomia eli:
1. "Johdinauto tarjoaa kaikki samat hyödyt kuin raitiotie" -
Tämä ei pidä paikkansa. koska johdinauto ei ole suurempikapasiteettinen kuin muut bussiratkaisut eikä sillä ole kiskoliikenteen hyötyjä.
2. "Johdinauto maksaa 10% raitiotiestä'"
Tämä ei pidä paikkansa, koska toisaalta johdinauto tarvitsee myös oman katuinfransa. Myöskin johdinauton kuljettajakustannukset ovat samat kuin muidenkin bussien. Oikeampi vastaus on: Johdinauton johtimet ja virransyöttö maksavat hieman enemmän kuin raitiotien johtimet ja virransyöttö, ja johdinauto tarvitsee samanlaisen katuinfran kuin muutkin bussit.
3. "Johdinauto on oma liikenneratkaisunsa joka selittää esim. Sveitsin joukkoliikenteen menestyksen"
Tämä ei pidä paikkansa koska johdinauto on bussi. Saman tyyppiset ratkaisut, jotka selittävät Sveitsin johdinautojen menestystä, ovat onnistuneet myös esimerkiksi Ruotsin runkobussilinjastolla.

Valheellinen johdinautojen markkinointi harmittaa minua itseäni myös siksi, että olen itse esitellyt mm. Turun päättäjille ja muillekin mm. Salzburgin ja Landskronan onnistuneita johdinautoratkaisuja.

En epäile ollenkaan etteikö johdinautoille voi löytyä Suomesta soveltuvia toteutuskohteita, mutta Turussa ne eivät ole perusteltu vaihtoehto raitiotien toteuttamiselle.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Saman tyyppiset ratkaisut, jotka selittävät Sveitsin johdinautojen menestystä, ovat onnistuneet myös esimerkiksi Ruotsin runkobussilinjastolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä menee asioita vähän sekaisin. Eihän Sveitsin 13 johdinautokaupungin oikeastaan millään järjestelmällä ole juuri mitään yhteisiä elementtejä Ruotsin Stombussien tai Stomlinje-järjestelmien kanssa. Oikeastaan ainoa yhteinen piirre on se, että ajoneuvot perustuvat bussin rakenteeseen ja kulkevat kaduilla ja teillä. Sveitsiläiskaupunkien trollikkalinjat ovat kuitenkin miltei poikkeuksetta bussilinjoja bussilinjojen joukossa - ilman erityistä brändäystä.

Sveitsissä koko joukkoliikennejärjestelmä ihan jo valtakunnallisella tasolla toimii sangen kiitettävästi (tasatahtiset aikataulut, mahtava tarjonta jne.) ja mm. sen takia joukkoliikenteen käyttö on korkeaa. Useassa - tällä hetkellä 13:ssa - kaupungissa kuormitetuimmat bussilinjat hoidetaan johdinautoin. Syitä valittuun energialähteeseen on useita, monet niistä ovat historiallisia. Valtaosa järjestelmistä on perustettu 1930-luvun lopulla tai viimeistään 1940-luvulla, jolloin nestepolttoaineesta oli pulaa. Sähkö on Sveitsissä ollut aina kotimainen - ja ilmeisen edullinenkin - energialähde. Lisäksi on huomattava, että useilla paikkakunnilla maasto on huomattavan mäkistä, jolloin sähkövetoinen linja-auto on ylivoimainen liikenneväline useilla reiteillä. Siinä sivussa sähkökäyttö sitten tarjoaa muitakin etuja, kuten paikallisen saasteettomuuden, vähämeluisuuden, erinomaisen käyttötalouden (hyvä energiatehokkuus + hyvin pieni huollon tarve) jne. Pehmeästi kiihtyvä bussi on matkustajankin kannalta mukava - vielä kun auton moottori ei käy pysäkeillä - eikä muuten seistessä - tyhjäkäynnillä.

Runkobussilinjojen energialähteeksi voidaan kyllä valita sähkökin - ja niin on tehty Itävallan Salzburgissa. Se kelpaa esimerkiksi moneen tarpeeseen - mutta silloin, kun halutaan pidättäytyä bussikonseptissa. Kun tarvitaan järeämpiä järjestelmiä, silloin on raideliikenne oikea vaihtoehto. Uskoisin, että pidemmän päälle niin Turussa kuin Tampereellakin nähdään vielä kaupunkiraideliikennettäkin, kulkivatpa heidän bussinsa millä energialähteellä tahansa. Bussejahan jää katukuvaan raideratkaisuista riippumatta huomattava määrä.
 
Ehkä tässä asiat menevät siksi sekaisin, että käytännössä Ruotsin, Norjan ja Tanskan "runkobussi" - järjestelmät tarjoavat saman palvelun ja informaation tason ja samankaltaiset linjat kuin Sveitsissä normaali kaupunkibussiliikenne. Sveitsin johdinautoista tietoni on matkaraporteista.

Toki on niin, että Itävallan Salzburgin johdinautoissa on ehkä brändäyksessä ja muissa konsepteissa enemmän yhteistä Ruotsin "stombuss" - brändäyksen kanssa.

Joka tapauksessa voisin itsekin todeta, että "runkobussin" voisi myös suomentaa "tiiviissä kaupunkirakenteessa asiallisen palvelun tarjoava bussilinja" ...
 
Rollikka, Tampere

339-DF sanoi:
Mä en tunne mielipideilmastoa Turussa ja Tampereella kovin hyvin, mutta sellainen kutina mulla on, ettei trollikka ole oikein kenenkään (=virkamiesten, poliitikkojen ja kuntalaisten) mielestä niissä mikään oikea vaihtoehto.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ikävä kyllä monien konservatiivisten "kadun miesten" ja papparaisvaltuutettujen kommenttien perusteella rollikkaa yritetään tarjota vaihtoehdoksi ratikalle ainakin Tampereella.

Mielestäni ja monen muunkin kaupunkilaisen mielestä rollikalle voi olla Tampereella paikkansa, mutta vain sellaisilla reiteillä, jossa maankäytön kehitys ei perustele raitioliikennettä nähtävillä olevassa tulevaisuudessa. Eli esim. keskusta-Nekala–Hermia-linjalla, jossa bussi kulkee varsin hiljaisia 2-kaistaisia katuja pitkin suurimman osan reitistään, jolloin rakennuskustannuksina olisi todella vain johdininfra.
 
Keskustelutilaisuus aiheeseen liittyen, kaikki tervetuloa:
Meidän Turku ry sanoi:
"Miten Turun pikaraitiotiehanketta voitaisiin edistää?"

RAITIOTIETILAISUUS
KE 3.11. KLO 18

Panimoravintola Koulun Historian luokassa, Eerikinkatu 18

Miten Turun pikaraitiotiehanketta ja muita alueen ratahankkeita voitaisiin edistää?

Ehtiikö Tampere ensin? Miten kalliit raitiotieinvestoinnin voitaisiin rahoittaa?

Alustustuksena raitiotieasiantuntija Mikko Laaksosen puheenvuoro ”Turun raitiotien uudet rahoitusmahdollisuudet".

Alustuksessa esitellään Turun raitiotiehanke sekä erilaisia mahdollisuuksia,
joita on käytetty uusien raitioteiden rahoittamiseen hankkeiden hyödyllä, kuten tietullit Bergenissä, asuntorakentamisen tulot Helsingissä, Freiburgissa ja Kööpenhaminassa, sekä keskustan kehittäminen. Samalla arvioidaan näiden keinojen soveltumista Turun raitiotien rahoitukseen.

Tämän jälkeen on vuorossa poliitikkojen paneeli ja keskustelua. Mukana menossa ovat mm. kansanedustajat Ilkka Kantola (SDP), Timo Kaunisto (kesk.) ja Ilkka Kanerva (kok.) sekä kansanedustajaehdokkaat Elina Rantanen (vihr.) ja Mirka Muukkonen (vas.)

Moderaattorina toimii puheenjohtaja Pauliina de Anna, Meidän Turku – Vårt Åbo ry

- KAIKKI TERVETULLEITA KUUNTELEMAAN JA KESKUSTELEMAAN -
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös