Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Hesarin jo torstaina ennen hallitusneuvottelujen päätöstä julkaisemassa jutussa on toinen selitys sille, miten Pisara syntyisi valtion 100 M€ satsauksella:Mutta sen sijaan tuolla rahalla hoituisi tarvittavat järjestelyt ratapihalla nykyisten pullonkaulojen korjaamiseksi. Onkohan toiveajattelua, että raha olisi ajateltu tätä varten...
Tätä pidän kyllä sekä toiveajatteluna että itsensä pettämisenä. Yksityinen raha ei ollut kiinnostunut edes keskustatunnelin rahoittamisesta, vaikka kyse oli autoiluhankkeesta. Miksi yksityinen sektori rahoittaisi Pisaraa muuten kuin lainaamalla paljon kovemmalla korolla kuin millä valtio ja kunnat saavat rahaa lainaksi? Tämä olisi tilanne, jos Pisara rakennettaisiin yksityisen sektorin rahoittamana PPP-hankkeena, joka kansankielellä sanottuna on sama kuin osamaksu.Hesari sanoi:On väläytetty mallia, jossa Pisararata rahoitettaisiin yhtiömuotoisesti ja valtion osuus olisi noin neljännes arviolta 800 miljoonan euron hinnasta.
Se, mistä Hesari kirjoittaa, tarkoittanee sitä, että julkinen toiminta siirretään osakeyhtiömuotoon kuten Länsimetro Oy, jolloin Oy:n ottamat lainat eivät muka ole kunnan tai valtion lainoja ja eivät muka rasita mitenkään julkista taloutta. Näinkö saataisiin HSL-kuntien valtuustot luulemaan, etteivät ne ole vastuussa ja joudu maksamaan hanketta. Mutta ilman minkäänlaista sananvaltaa asiassa ja julkisuudelta piilossa hoidettuna, koska julkisuuslaki ei koske edes 100 %:sti julkisesti omistettuja yhtiöitä.
Erikoisena pidän myös sitä, että valtio maksaisi vain 25 % valtion rataverkon osan rakentamisesta. LIIPO:n linjaus on 50 % ja Vantaalle rakennetusta Kehäradasta valtio maksaa enemmän kuin 50 %.
Ylipäätään näistä hankkeista ei pidä tehdä minkäänlaisia rakentamispäätöksiä ennen kuin HSL:n infrasopimus ja sen kautta todelliset maksajat ovat tiedossa.
Antero