Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Kani · 24 Huhtikuu 2015

Admiral Observer sanoi:
Olisiko jostain saatavilla tuon hienon kuvaajan kaveriksi tuon henkilöliikenteen määrän näinä vuosina ilmaisevaa kuvaajaa? Prosentuaalisestihan muutos ei näytä olleen kovinkaan suuri ja vaihteluväli hyvinkin pieni mutta mitä lienevät määrät?

Joukkoliikennematkojen keskinäinen jakautuminen näkyy oheisesta kuvasta.

Lainaus aineistosta: "Kotimaan henkilöliikenteen matkustajamäärä ei ole kokonaisuutena juurikaan kasvanut 2000-luvulla, mutta raideliikenteen osuus on kasvanut linja-auto- ja lentoliikenteen kustannuksella. Nämä luvut kertovat myös kotimaan joukkoliikenteen kokonaismäärän, jonka pysyminen samalla tasolla tarkoittaa liikenteen kasvun kohdistuneen henkilöautoliikenteeseen."

R.Silfverberg · 24 Huhtikuu 2015

Kani sanoi:
Joukkoliikennematkojen keskinäinen jakautuminen näkyy oheisesta kuvasta.

Lainaus aineistosta: "Kotimaan henkilöliikenteen matkustajamäärä ei ole kokonaisuutena juurikaan kasvanut 2000-luvulla, mutta raideliikenteen osuus on kasvanut linja-auto- ja lentoliikenteen kustannuksella. Nämä luvut kertovat myös kotimaan joukkoliikenteen kokonaismäärän, jonka pysyminen samalla tasolla tarkoittaa liikenteen kasvun kohdistuneen henkilöautoliikenteeseen."

Tärkein selittäjä sille että miksi joukkoliikenteen osuus ei ole noussut johtuu:
a) elintason kasvusta ylipäänsä joka suosii autoilua,
b) poliittisista ja taloudellissista seikoista kuten asuntopula kasvukeskuksissa joka suosii asumista hajallaan kasvukeskuksista ja pitkien työmatkojen tekemiseen ja
c) autoilun halpenemisesta. Koskaan aiemmin autoilu ei ole ollut niin halpaa kuin nyt. Autoveroa on alennettu useaan otteeseen EU:hun liitymisen jälkeen ja nyt se aiotaan poistaa kokonaan. Verotuksen painopisteen siirtäminen käyttömaksuun vain vahvistaa sen kehityksen että autoa ei kannata omistaa jos ei sillä aja riittävän paljon vuodessa, eli joukkoliikenteen käyttäjät jotka omistavat auton, joutuvat tarkkaan laskemaan kannattaako joukkolikenteellä enää kulkea. Tämä on autotehtaiden juoni jolla halutaan myydä suomalaisille vain enemmän autoja vaikka autojen määrä asukaslukuun nähden on meillä jo suurempi kuin Ruotsissa. Bensan hinta ei ole viime 10 vuonan noussut juuri merkittävästi ja Suomen valtio suosii dieselillä ajamista

Jos joukoliikenteen kehittämiseen ei olisi ollenkaan panostettu viimeisinä 50 vuotena jolloin autoilu alkoi kasvaa exponentiaalisesti, oltaisiin joukkoliikenteen osalta sellaisessa tilanteessa kuin kehitysmaat tai jotkut itä-Euroopan maat eli että vain kaikein köyhimmät käyttäisivät sitä, eli joukkoliikenteen osuus kaikesta henkilöliikentestä olisi vielä pienempi kuin nyt. Nyt meillä on joukoliikenne jota keskiluokkaiset pukumiehetkin kehtaavat käyttää. Seuraava hallitus on ratkaisevassa asemassa mihin suuntaan liikennepolitiikkaa halutaan kehittää. Mahdollinen autoilun suosiminen joukkoliikenteen kustannuksella voi olla lyhyellä tähtäimellä kansantaloudellisesti halvempaa mutta pitkällä tähtäyksellä se sitoo öljyn käytön lisämiseen, koska pitkien etäisyyksien maassa sähköautoilla ei tee mitään. Suomella ei ole omia öljylähteitä joten olemme kokonaan riippuvaisia tuonnista, ja jos totuudessa pysytään niin tuonnista Venäjältä.

t. Rainer

petteri · 24 Huhtikuu 2015

janihyvarinen sanoi:
(Ja tämän viikon vaihteeksi Berliinissä vietettyäni totean, että kunpa Suomessa tiedettäisiin edes mitä kaikkea jopa hyvin organisoidulla bussiliikenteelläkin voidaan saada aikaan siellä minne kiskoja ei ole varaa heti tehdä.)

Epäilen vähän, että tämä kuvaa usein paremmin Berliinin Metrobus-linjoja: "Muutaman kerran aikaa Berliinissä vietettyäni voin todeta, että kunpa Suomessa tiedettäisiin edes mitä kaikkea jopa hyvin organisoidulla bussiliikenteelläkin voidaan saada aikaan, kun pääkadut on ensin rakennettu tai sodan jälkeen levennetty paraatilevyisiksi, nopeampaa liikkumista varten rakennetaan tiheä U-bahn ja S-bahn verkko ja lopuksi lopetetaan bussiliikennettä häiritsevät raitiotiet."

Yhtä entisen Itä-Berliinin sektoria lukuunottamatta raitiotiet on Berliinissäkin lopetettu pääosin 1950-60-luvuilla ja korvattu ne busseilla. Minusta Helsingin ratikoita ei kyllä kannattaisi korvata Berliinin malliin busseilla.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:31 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:32 ----------

janihyvarinen sanoi:
"Pitkäjänteistä kehitystä" eivät ole miljardi-investoinnit, jotka eivät vaikuta tuon taivaallista joukkoliikenteen käyttöön.

Toki kannattaa tehdä joukkoliikenteen käyttöön positiivisesti vaikuttavia investointeja. Niistä hyvänä esimerkkinä on Länsimetro, joka täydentää erinomaisesti Helsingin seudun liikennejärjestelmää. Samaa linjaa kannattaa jatkaa, toki keveämpiä investointeja unohtamatta.

Vaikka keskustan ja perussuomalaisten hallitukselta voi tuskin paljoa odottaa, kun puolueiden liikennepolitiikka suosii autoilua. Kauhuskenaariossa joukkoliikenteen tukirahoilla rahoitetaan autoveron alennuksia ja tärkeimmät liikenneinvestoinnit ovat Oulun läpi kulkevan moottoritien leventäminen kuusikaistaiseksi, harrastuslentoliikenteen tukipaketti, Klaukkalan ohikulkutie, jota ilman Nurmijärven sivukylille ei voi rakentaa lisää hajaasutusta, leveämpi tie Hakkaraisen sahalle, jotta isotkin rekat mahtuvat kulkemaan sekä sähkörollaattorikokeilu, jolla parannetaan Pihtiputaan mummon liikkuvuutta.

Ketorin · 24 Huhtikuu 2015

Kani sanoi:
Joukkoliikennematkojen keskinäinen jakautuminen näkyy oheisesta kuvasta.

Lainaus aineistosta: "Kotimaan henkilöliikenteen matkustajamäärä ei ole kokonaisuutena juurikaan kasvanut 2000-luvulla, mutta raideliikenteen osuus on kasvanut linja-auto- ja lentoliikenteen kustannuksella. Nämä luvut kertovat myös kotimaan joukkoliikenteen kokonaismäärän, jonka pysyminen samalla tasolla tarkoittaa liikenteen kasvun kohdistuneen henkilöautoliikenteeseen."

Näytä liitetiedosto 2335

Voisiko tästä lukea, että kasvukeskuksissa joukkoliikenteen osuus on pysynyt arviolta ennallaan? Minulla on perhe susirajan takana ja tiedän, että siellä ainakin ollaan lakkautettu (kunnan tukemaa) joukkoliikennettä oikein huolella, joten kun luvut ovat kuitenkin kasvaneet, pitää sen tarkoittaa, että kaupungeissa on kasvettu hieman, ehkä jopa samaan tahtiin prosentuaalisesti väestönkasvun kanssa.

hmikko sanoi:
Ketorin sanoi:

Turku [...] mennee tämän seuruksena nyt

Klikkaa laajentaaksesi...

Turussa ei ole poliittista tahtoa hankkeen toteuttamiseen muutenkaan, oli maan hallitus kepu tai ei. Ellei nyt sitten joku tule Helsingistä näille lupaamaan maksaa koko hoidon.

"Turku menee tämän seurauksena nyt viimeistään..." Onko parempi?

SD202 · 25 Huhtikuu 2015

petteri sanoi:
Yhtä entisen Itä-Berliinin sektoria lukuunottamatta raitiotiet on Berliinissäkin lopetettu pääosin 1950-60-luvuilla ja korvattu ne busseilla. Minusta Helsingin ratikoita ei kyllä kannattaisi korvata Berliinin malliin busseilla.

Länsi-Berliinissä korvattiin lopetettuja raitiotieyhteyksiä myös metrolla.

Etenkin metrolinjoja U6-U9 rakennettiin voimakkaasti juuri raitioteiden lakkauttamisaallon yhteydessä. Länsi-Berliinin liikennepolitiikka oli toki osa suurempaa kylmän sodan politiikkaa. Länsi-Berliinissä ei koettu sopivaksi tukea "vihollisvaltion" liikennöimää S-Bahnia eli sekin selittää metron laajenemista jaetussa kaupungissa.

Metron laajentamishankkeita on ollut ja tulee olemaankin tulevaisuudessakin:
http://www.berliner-untergrundbahn.de/rs-pl77.htm
Ehkä nuo Berliinin Metrobus -bussilinjat ovat vain väliaikainen ratkaisu, kunnes kaupungin kassassa on jälleen riittävästi rahaa kiskoliikennehankkeiden toteuttamiseen...?

Mitä olen itse matkustanut nykyisessä yhdistyneessä Berliinissä, niin olen kokenut S- ja U-Bahnit parhaimmaksi kulkuvälineeksi pitemmillä matkoilla. Bussit tuntuvat juuttuvan ruuhkiin aika helposti.

petteri · 25 Huhtikuu 2015

SD202 sanoi:
Ehkä nuo Berliinin Metrobus -bussilinjat ovat vain väliaikainen ratkaisu, kunnes kaupungin kassassa on jälleen riittävästi rahaa kiskoliikennehankkeiden toteuttamiseen...?

Joo, voi M busseista joku muuttua uudestaan ratikaksi joen eteläpuolellakin. Esimerkiksi vähän mukaeltu M41 miellyttäisi varmaan niin paikallisia kuin turistejakin. Hidas tuo reitti kyllä on.

hylje · 26 Huhtikuu 2015

janihyvarinen sanoi:
"Pitkäjänteistä kehitystä" eivät ole miljardi-investoinnit, jotka eivät vaikuta tuon taivaallista joukkoliikenteen käyttöön. Aidosti pitkäjänteistä on suosia edullisia mutta vaikuttavia investointeja, tyypillisesti raitioteitä. (Ja tämän viikon vaihteeksi Berliinissä vietettyäni totean, että kunpa Suomessa tiedettäisiin edes mitä kaikkea jopa hyvin organisoidulla bussiliikenteelläkin voidaan saada aikaan siellä minne kiskoja ei ole varaa heti tehdä.)

Pitkäjänteistä kehitystä ei ole edes investoida (joukko)liikenteeseen vaan rakentaa kaupunkia sen tarkemmin suunnittelematta. Tuloksena on kohtuuttoman tiivistä, kohtuuttoman ihanaa kaupunkia jossa liikkuminen on kohtuuttoman hankalaa. Hankaliin liikenneolosuhteisiin ihanteellinen liikenneväline on hidas, huono mutta vaihtoehtojaan parempi bussi ja edelleen suurempien ihmismassojen vaatima ratikka.

Liikennelähtöisellä "kaupunki"-suunnittelulla saavutetaan juuri se mitä sillä tavoitellaankin: autoilun hurmos ja asuntopula.

aki · 27 Toukokuu 2015

Nyt kun salkut on jaettu puolueittain ja liikenne -ja viestintäministerin salkun ottaa keskusta, niin eiköhän pisara ole ainakin tämän hallituskauden osalta haudattu. Itse toivon totisesti että pisaran annettaisiin nyt toistaiseksi olla kun HSL:kin juuri kertoi lipunhintojen melkoisista korotuspaineista johtuen viimevuosien massiivisista investoinnesta. Kun tiedetään miten tiukoilla kuntienkin talous nyt on, niin tuskin haluja ja mahdollisuuksia subvention lisäämiseen hirveästi on. Mikäli lippujen hinnat nousisivat sen 15% jonka HSL on laskenut, niin se varmasti rokottaisi joukkoliikenteen matkustajamääriä. Siinä ei enää länsimetrot ja kehäradat auta varsinkin kun suurella osalla matkustajista matkat muuttuvat vaihdolliseksi. Pitää myös muistaa että tavallisen matkustajan näkökulmasta vaihtaminen koetaan usein heikennykseksi. Nyt jo Vantaalla kritisoidaan voimakkaasti nykyisen bussiliikenteen palvelutason karsimista ja sama tulee varmasti tapahtumaan myös Espoossa kunhan tulevaa bussilinjastoa aikanaan asukkaille esitellään.

kuukanko · 27 Toukokuu 2015

Hallitusohjelmassakaan Pisaraa ei mainita.

Liikenteeseen liittyen sieltä löytyy ainakin seuraavaa:

Infrahankkeiden vähentäminen (uudet väylähankkeet) -50 milj. euroa
Estetään korjausvelan kasvu uudelleenkohdentamalla uusien hankkeiden rahoitusta perusväylänpitoon ja yksityisteiden peruskorjauksiin.
Alennetaan joukkoliikennetukea 15 milj. eurolla

petteri · 27 Toukokuu 2015

Joukkoliikennerahojen vähennyksillä taidetaan rahoittaa autoveronalennuksia. Perussuomalaisten ja keskustan liikennepoliittinen linja näyttää ottaneen kuristusotteen joukkoliikenteestä, kauhulla vaan odotan millaista jälkeä keskustalainen liikenneministeri saa vielä aikaan tämän hallituskauden aikana.

Kani · 27 Toukokuu 2015

Hieno päätös lopultakin rajoittaa uusien tiehankkeiden tehtailua. Entisetkin ovat huonossa kunnossa, oli sitten kyse maanteistä tai rautateistä, ja korjausvelkaa on kertynyt vuosikausia. Kyllä saunakerhoissakin pitää jo ymmärtää, että Suomen rahatilanne on vaikea, eikä köyhä voi aina vaan ostaa lisää kaikkea, mitä tahtoisi.

Ehkä infahankekerhoa lohduttaa, että Helsingillä näyttää olevan taas suunnitteilla 350 miljoonaa automaattimetroon.

Alur · 28 Toukokuu 2015

kuukanko sanoi:
Hallitusohjelmassakaan Pisaraa ei mainita.

Liikenteeseen liittyen sieltä löytyy ainakin seuraavaa:

Infrahankkeiden vähentäminen (uudet väylähankkeet) -50 milj. euroa

Estetään korjausvelan kasvu uudelleenkohdentamalla uusien hankkeiden rahoitusta perusväylänpitoon ja yksityisteiden peruskorjauksiin.

Alennetaan joukkoliikennetukea 15 milj. eurolla

Tuo 50 milj leikkaus Infrahankkeista on ehdollinen ja ajatellaan toteutuvan vain, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Sen lisäksi liitteessä 6 todetaan, että väylähankkeista leikataan 220 M€/vuosi hallituskauden loppuun mennessä. Liitteessä 6 on myös lisäysten euromäärät, jotka kohdennetaan perusväylänpitoon. Korjausvelkatyöryhmä raporteissa olleiden tietojen mukaan sillä summalla saadaan pysäytettyä korjausvelan kasvu ja ehkä jopa käännettyä aavistuksen laskusuuntaan, mutta mitään suurta paranemista ei ole luvassa.

j-lu · 28 Toukokuu 2015

Tieinfran korjausvelka on pitkälti laskennallista ja kuvitteellista. Sukupolvi eteenpäin, niin suuren osan kilometrejä saa jättää kasvamaan pajukkoa, ei niille enää käyttöä ole. Toki kun nyt suurta määrää seutu- ja yhdysteitä tekohengitetään Keskustan johdolla, niin epäilemättä se tulee luomaan käyttöäkin ja jokunen prosentti selviää seuraavallekin korjauskierrokselle. Toinen asia sitten se, onko tässä tekohengittelyssä mitään järkeä.

Kani · 28 Toukokuu 2015

Alur sanoi:
Tuo 50 milj leikkaus Infrahankkeista on ehdollinen ja ajatellaan toteutuvan vain, jos yhteiskuntasopimusta ei synny.

Jos lisää infrarahoja luvataan porkkanaksi yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi, voisi liehittelyn kohteena olevalta ammattiyhdistysliikkeeltä kysyä, montako heidän jäsenentään tai edes Suomen yhteiskunnan jäsentä on ollut rakentamassa esimerkiksi Länsimetroa. Tai kuinka paljon nämä infrahankkeiden työllistämispuheet ovat pelkkää tulonsiirtoa Suomen työmarkkinoiden ulkopuoliselle työvoimalle.

petteri · 28 Toukokuu 2015

j-lu sanoi:
Tieinfran korjausvelka on pitkälti laskennallista ja kuvitteellista. Sukupolvi eteenpäin, niin suuren osan kilometrejä saa jättää kasvamaan pajukkoa, ei niille enää käyttöä ole.

Vähennämme teiden korjausvelkaa = käytämme paljon rahaa sivuteiden kunnostamiseen, jos niitä vielä joku käyttäisi. Toki infraa pitää pitää kunnossa, mutta nyt lemuaa, että monet korjausvelkaa vähentävät tieinvestoinnit tuottavat yhtä paljon hyötyä kuin Savonlinna - Huutokoski radan perusparannus.