Jos pitää veikata, niin sanoisin että mennään suurenpiirtein VM:n ja Liikenneviraston nuoteille. Tarkemmat poliittiset perustelut alempana, mutta näin siinä yleensä käy kun hallitus on poliittisesti erimielinen.
Otetaan ensin se Liikenneviraston papru. Rahoituksen suhteen ehdotetut muutokset on rajuja. Suluissa muutos vanhaan, summat vuositasolla:
Liikennöitävyyden säilyttäminen 1050 M€ (+110 M€)
- Väylien kunnon ylläpito 500 M€ (+80 M€)
- Väylien hoito ja käyttö 400 M€ (+10 M€)
- Liikenteen hallinta, jäänmurto 100 M€ (+10 M€)
- Saaristoliikenne 50 M€ (+10 M€)
Liikenneolosuhteiden parantaminen 370 M€ (-280 M€)
- Pienet parantamistoimet 160 M€ (+35 M€)
- Isot investoinnit 210 M€ (-315 M€)
Joukkoliikenteen tuki 130 M€ (+40 M€)
- Kaupunkiseudut 50 M€ (+30 M€)
- Peruspalveluliikenne 60 M€ (+20 M€)
- Kaukoliikenne 20 M€ (-10 M€)
Yhteensä
1550 M€ (-130 M€)
Lähde:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/liikennevirasto/Visio_strategia/liikenneolosuhteet2035
Eli linja on että isot investoinnit on leikkauslistalla. Tuo 210 miljoona vuodessa ei minusta riitä edes valtion osuuteen HLJ:stä, eli isompia hankkeita Helsingin seudulla pantaneen jäihin siinä kuin muuallakin. Todettakoon henkilökohtaisena mielipiteenä etten pidä tätä välttämättä ihan huonona kehityksenä. Tuosta summasta valtiontalouden tilanteen huomioonottaen on myös liipasimella ehkä joku 100 - 200 miljoonaa, veikkaisin juustohöylää kautta linjan mutta joukkoliikenteen tuista voi tippua enemmänkin,
Helsingin seudun HLJ muuten implikoi jotain lähemmäs kahden miljardin valtionrahoitusta 2010-luvulle ja Liikenneviraston ehdotus on 700 - 900 miljoonaa kokonaisuudessaan, mutta Pisaraan ja junarataverkkoon ilmeisesti on kuitenkin rahaa. Uusia isoja motareja ei noilla rahoilla ainakaan tänne tehdä. Helsingin ratikkahankkeisiin tuskin suoranaisesti vaikuttaa kun ei niihin saa valtionrahaa muutenkaan, Jokeriin tosin kyllä.
Isojen investointien erottamiseen budjetista on aika ajoin ollut haluja, esimerkiksi Infra Oy oli puheissa. Se oli pitkälti Kepun ajama hanke johon Kokoomus suhtautui penseämmin. Demarit haluaisi jotenkin investointeja ulos kehyksistä, tarkempaa en ole löytänyt, mutta luulisin käsityksen siitä mitä tuo tarkoittaa olevan aikalailla eri kuin Kokoomuksella eli ei varmaan elinkaarimalleja yksityisrahalla. Perussuomalaisten liikennepolitikasta ei saa oikein mitään tolkkua, eläkevarojen käyttö voitaneen kuitata vaalipuheena kun ei minun käsittääkseni hallituksella ole niihin edes valtaa, mutta toisaalta väylämaksut ei käsittääkseni puolueelle käy.
Noista lähtökohdista veikkaan ettei tehdään mitään rakenteellisia muutoksia rahoitukseen, semminkin kun valtiovarainministeriö vastustaa ja vallan erinomaisen perustein (reaali-investoinnit alla on käytännössä pitkälti liikennehankkeita):
VM sanoi:
Hallitusohjelman yhteydessä tulisi päättää suurimmat reaali-investointihankkeet
ja niiden toteutustapa.
Menosäännön tulisi sisältää reaali-investointimenot ja se tulisi mitoittaa kattamaan päätetyt hankkeet.
Kehykseen tulisi tehdä rakenteellisia tasokorjauksia sen mukaan kuin kehyksiin sisältyvän hankkeen rahoituksen jaksotusoletus muuttuu. Tällöin rahoitusmallin vaihto ei vaikuttaisi kehyksen suomaan liikkumatilaan.
Hallitusohjelman yhteydessä tulisi asettaa enimmäisraja vaalikaudella päätettävistä tie- ja ratahankkeista vaalikauden jälkeen budjetoitaviksi jääville rakentamiskustannuksille.
Infra Oy, rahasto, jaksotus tms. keinot madaltaa päätöksenteon kynnystä reaali-investointihankkeissa eivät ole oikea tapa edetä etenkään valtion ylivelkaantumistilanteessa. Sen sijaan liikenneväylien aitoihin maksuihin perustuva rahoitus on kannatettava suunta.
Kehysjärjestelmien kehittäminen, luku 5 "Reaali-investointien käsittely kehyksissä - Me päätämme, lapsenlapset maksavat?" (erinomaisen hyvää tekstiä muuten)
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut...5Kehysj/Kehysjaerjestelmaen_kehittaeminen.pdf
Ja kun ne maksut ei poliittisesti käy niin lisää rahaa ei ole. Eli isoja ja pienempiä investointeja karsitaan ja rahoitus suunnataan kunnossapitoon. Pisara onnistuttaneen myymään vähän niin kuin kunnossapitona, mutta sen rahoitusosuuksista valtion ja kaupunkien kesken saataneen lihava riita.