985 on näköjään optimoitu niin, että seisonta-aika on mahdollisimman lyhyt Nikkilässä. Sunnuntain aikataulussa Keravan asemalta 9.53 - 11.56 Keravan asemalta lähtevät vuorot on sellaisia, että myöhästyy juuri ja juuri kun vaihtaa R/Z-junasta. Vastapainoksi ehtii vaihtamaan junaan Keravalla kun bussi palaa Nikkilästä. 17.06 - 23.41 Keravan asemalta lähtevillä vuoroilla voi vaihtaa R/Z-junasta bussiin, ja kun bussi palaa Keravan asemalle, juna on ehtinyt juuri ja juuri ehtinyt lähteä. Siinä välissä kulkevat vuorot on sellaisia, ettei mistään voi vaihtaa mihinkään. :lol: Tuntuu typerältä, mutta ainoa keino ratkaista synkronointiongelma on se, että jokainen bussi odottaa noin 5 minuutin sijaan noin 30 minuuttia Nikkilässä.
Uudet bussit 2021
- Viestiketjun aloittaja KriZuu
- Aloituspäivämäärä
985 on näköjään optimoitu niin, että seisonta-aika on mahdollisimman lyhyt Nikkilässä. Sunnuntain aikataulussa Keravan asemalta 9.53 - 11.56 Keravan asemalta lähtevät vuorot on sellaisia, että myöhästyy juuri ja juuri kun vaihtaa R/Z-junasta. Vastapainoksi ehtii vaihtamaan junaan Keravalla kun bussi palaa Nikkilästä. 17.06 - 23.41 Keravan asemalta lähtevillä vuoroilla voi vaihtaa R/Z-junasta bussiin, ja kun bussi palaa Keravan asemalle, juna on ehtinyt juuri ja juuri ehtinyt lähteä. Siinä välissä kulkevat vuorot on sellaisia, ettei mistään voi vaihtaa mihinkään. :lol: Tuntuu typerältä, mutta ainoa keino ratkaista synkronointiongelma on se, että jokainen bussi odottaa noin 5 minuutin sijaan noin 30 minuuttia Nikkilässä.
Tuollahan HSL perusteli aikoinaan oranssien linjakilpien kieltämistä uusista busseista, mutta niin vain sekä Tukholmaan, Osloon että Kööpenhaminaan on hankittu runsaasti oranssikilpisiä busseja 2018-2020.
- Liittynyt
- 19 Heinäkuu 2006
- Viestit
- 411
Tähän on pakko kommentoida. Moni tuntuu jotenkin yliarvostavan tuota nopeutta. Monelle käyttäjälle nopeuttakin tärkeämpää on matkan helppous. Se että täytyy vaihtaa kesken matkaa kulkuneuvosta toiseen on jo itsessään monelle tekijä, joka johtaa jopa matkustutavan vaihtoon. Ei se nopeus, vaan se että matkustus on mahdollisimman helppoa.
Tuossa helppous- ja laatukilpailussa liikenteenjärjestäjällä on niukasti mitään valttikortteja. Ihmiset tykkää hehkuttaa suoria linjoja ja pehmeitä tuoleja kaikille, mutta tosiasiassa taistelu joukkoliikenteen helppoudesta hävitään kaavoittajan kynässä.
Kun ihminen asuu syrjässä ja matkat ovat pitkiä, joukkoliikenne on vaikeaa ja epäkäytännöllistä. Ei siinä auta hifistely liikenteen laatutekijöistä, huonoa jälkeä se on silti. Vastaavasti ydinkeskustassa joukkoliikenne toimii hyvin joka suuntaan, vaikka puitteet olisivat aika karuja.
Mutta ydinkeskustaa on mahdoton rakentaa lisää, joten joukkoliikenne rappioituu tulevaisuudessakin. Ei voi mitään.
Kun ihminen asuu syrjässä ja matkat ovat pitkiä, joukkoliikenne on vaikeaa ja epäkäytännöllistä. Ei siinä auta hifistely liikenteen laatutekijöistä, huonoa jälkeä se on silti. Vastaavasti ydinkeskustassa joukkoliikenne toimii hyvin joka suuntaan, vaikka puitteet olisivat aika karuja.
Mutta ydinkeskustaa on mahdoton rakentaa lisää, joten joukkoliikenne rappioituu tulevaisuudessakin. Ei voi mitään.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Mihin sitten lienee perustuu se yhteispohjismainen päätös, että korkeat selkänojat ovat jollain tavalla huonoja kaupunkibusseissa ?
- Liittynyt
- 21 Elokuu 2016
- Viestit
- 419
Rokottavavat väljyyttä. Kaupungissa bussista on tarkoitus poistua ja nousta reippaasti sisään jotta pysytään aikataulussa. Ahtaat tilat hidastavat poistumista ja sisäännousua ja lisäävät pysäkillä seisomisaikaa
- Liittynyt
- 19 Heinäkuu 2006
- Viestit
- 411
Täysin kestämätön ja käsittämätön perustelu. Tällöin löystytetään aikataulua. Taas ylikorostetaan ja yliarvotetaan nopeuden arvokkuutta. Sama kuin pikavuorolla ei saa lisätä pysäkkejä kun "se hidastaa" linjan nopeutta. Ei puhettakaan uuden pysäkin tuomasta matkustamäärän lisäätymisestä ja parantuneesta palvelutasosta. Tai samalla tuurilla se bussi joutuu normaaliltakin pikavuoropysäkiltä odottamaan joskus 5 minuuttia takaisin liikennevirtaan pääsyä.
Olet ihan oikeassa ja tämänkin tiedostan itse, kun olen suoria ja hiukan (10-15min) hitaampia yhteyksiä käyttänyt vastapainoksi sille ettei tarvitse vaihtaa kulkuneuvoja. No, nykyisin on auto, jolla menen kaikkialle joten ei ole väliä yhteyksillä. Tässä oli hyvänä esimerkkinä se että suora on vaihdoton, mutta myös jopa nopeampi kun yleensä suorat yhteydet kiertää jokaisen taajaman matkan varrella ollen huomattavasti hitaampi kuin vaihdoton yhteys.
- Liittynyt
- 21 Elokuu 2016
- Viestit
- 419
Istun mielummin 15 minuuttia bussissa grammerin penkillä kuin 25 minuuttia samaan matkaan pehmeillä penkeillä. Kuljettajana mikään ei ole niin hernostuttavaa kun nuoret työikäiset löntystelevät hitaasti ulos bussista kun pitäisi jo päästä takaisin liikennevirtaan. Suurin osa bussin viiveestä syntyy liikennevalojen lisäksi pysäkkiajoista. Vanhukset ja alle 6 vuotiaat lapset ovat asia erikseen, heitä tietenkin odotetaan että pääsevät istumaan
Kun taas keskustellaan ihan höpönpöpöä tässä pari julkaisua jotka auttavat ymmärtämään asiaa
Selvitys joukkoliikenteenvaihtovastuksesta https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_julkaisu_18_2015.pdf
Luotettavuus tärkein tekijä https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/luoke.pdf
jne.
Selvitys joukkoliikenteenvaihtovastuksesta https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_julkaisu_18_2015.pdf
Luotettavuus tärkein tekijä https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/luoke.pdf
jne.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Kuinka suuri on viiveiden lisäys, mitkä voidaan katsoa johtuvan korkeista selkänojista ? Nykyinen Nobinan auto näyttää käyttävän saman ajan välillä Ruosilanpolku-Skogby kuin aikaisemmin matalaselkänojainen Citea.
Se vaikuttaa olevan mitätön. Joutuihan niissä Citeoissakin käytäväpaikalla istuva matkustaja väistämämään käytävälle ikkunapaikalla istuvan poistuessa. Korkeaselkänojaiset istuimet eivät myöskään kavenna käytävää juurikaan.
- Liittynyt
- 29 Maaliskuu 2012
- Viestit
- 928
Ei ihan noin pitkään tarvisi seistä. 985:n kierros kestää noin tunnin, ja on aikataulultaan jo valmiiksi melko tiukka. Bussi kun lähtisi Keravalta minuuteilla 10 ja 40 ja saapuisi noin 20 ja 50, saataisiin löysät kierrokset ja yhteydet liki jokaiseen nopeaan junaan, molempiin suuntiin.
Tuo sama ongelmahan on oikeastaan kaikilla Keravan liityntälinjoilla. Jotta yhteydet toimisivat kaikkiin R-juniin ja kaikilta R-junilta, pitäisi kaikkien linjojen autojen seistä asemalla aina 20 min saapumisen ja lähdön välissä. Keravan pakettiin tarvittaisiin siis paljon lisää kalustoa ja kuljettajia. Koska varsinkaan kehyskunnilla ei ole laittaa joukkoliikenteeseen ylimääräistä rahaa, on liikenne järjestetty nyt siten, että yhteydet nopeisiin juniin 5-10 min vaihtoajalla on pyritty tarjoamaan aamupäivällä Helsingin suuntaan ja iltapäivällä sekä illalla Helsingin suunnasta. Tästä sitten seuraa se, että hiljaisempaan suuntaan matkustettaessa vaihtoaika nopeaan junaan on pitkä. Se jää sitten matkustajan itsensä arvioitavaksi odottaako 20 min nopeaa junaa vai hypätäkö asemalla odottavaan hitaampaan K-junaan, perillä noilla on todennäköisesti suunnilleen samaan aikaan. Esimerkiksi 985:n saapuessa Keravalle minuutilla 04, lähtee K-juna minuutilla 11 (perillä 46) ja R-juna minuutilla 26 (perillä 49).
Totta. Mietin vaan, että onko vuorovälien maksimointi paras strategia, vai kannattaisiko vuorovälejä harventaa, jotta bussit voidaan synkronoida juniin. Linjalla 985 on pääasiallisesti 30 minuutin vuoroväli silloin kun Nikkilästä ajetaan suoria busseja keskustaan. Jos se olisi 30 minuuttia vain ruuhka-aikaan, voisi synkronointi toimia kumpaankin suuntaan kriittisenä aikana. Vuorovälin kaksinkertaistus noin 35 h/vko ja synkronointi kuntoon noin 43 h/vko.