Re: Jtt ei ole laki
PNu sanoi:
Antero Alku sanoi:
Minua ei vieläkään vakuuta perustelut sille, ettei yksityinen operaattori voisi vetää Venäjällä rekisteröityjä vaunuja Suomessa RHK:n rataverkolla.
Sinua ehkä ei. RHK:n tutkijat tuntuvat kuitenkin olevan vakuuttuneita, ettei kilpailu koske itäistä yhdysliikennettä:
http://www.rhk.fi/tutkimus/Rhk-a405_tekstiosa.pdf ja tuolta sivu 32.
Siellä lukee näin:
Sopimusneuvottelut on aiemmin Suomen puolesta hoitanut VR-Yhtymä Oy, jolla on rautatielain mukaan monopolioikeus myös Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikenteen harjoittamiseen.
Rautatielaki, luku 4, §16, mom 2:
2) kotimaisessa tavara- ja henkilöliikenteessä sekä Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (20/1995) 1 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön rautatieliikennettä harjoittava tytäryhtiö.
Valtioiden välinen sopimus 48/1997:
Tavaroiden ja vaunujen luovutus toisena sopimuspuolena olevan valtion rautatieltä toisena sopimuspuolena olevan valtion rautatielle tapahtuu vastaanottavan rautatien raja-asemalla.
Valtioiden välinen sopimus antaa toisen maan rautatiehallinnolle oikeuden ajaa rajan yli RAJA-ASEMALLE. Raja-asema on se liikennepaikka, jossa hoidetaan rajamuodollisuudet.
Eli: Valtiosopimuksessa ja Rautatielaissa määritelty VR Oy:n monopoli yhdysliikenteeseen tarkoittaa liikennettä valtioiden rautateillä raja-asemien välillä. Muu valtion rautateiden liikenne on valtion sisäistä liikennettä. Valtiosopimus ei koske muita rautateitä, eli yksityisiä rautateitä. Eikä Rautatielain myöntämä yksinoikeus myöskään koske muita kuin valtion omistamaa rataverkkoa.
Yllä lainattu Rautatielain pykälä on lisäksi jo vanhentunut sikäli, että se tulee muuttumaan 1.1.2007 kotimaisen tavaraliikenteen osalta.
Meidän lainsäädäntömme periaatteiden mukaan lisäksi se, mikä ei ole erikseen kielletty, on sallittu. Kuten yksityinen rautatieliikenne, myös valtion rajan yli.
PNu sanoi:
Antero Alku sanoi:
Ja kertaan jälleen: Suomen ja Venäjän välinen sopimus koskee sopimusvaltioiden rautatiehallintojen alaisuudessa tapahtuvaa liikennettä lähimpien raja-asemien välillä, ei siitä eteenpäin.
Käsittääkseni asia ei ole ollenkaan näin vaan sopimus koskee kuljetusta määräasemalle asti. Miksi rautatieyhdysliikennesopimus muuten sisältäisi esimerkiksi seuraavan kohdan:
"Tarve- ja varuste-esineet, polttoaine, elintarvikkeet ja muu kuljetuksen aikana ja välipysähdyspaikoilla liikkuvan kaluston normaalin toiminnan kannalta välttämätön omaisuus, joka on hankittu ulkomailla tai toimitetaan kyseisen liikkuvan kaluston vaurioitumisen tai rikkoutumisen korjaamiseen, kuljetetaan rahtivapaasti ja perimättä tullimaksuja."
Mitä olisivat esimerkiksi nuo välipysähdyspaikat, jos sopimus olisi väitteesi mukaisesti voimassa vain Buslovskajan ja Vainikkalan välillä?
Raja-asemien välillä voi olla liikennepaikkoja tai muita pysähtymistarpeita. Ihmisten tai tavaran rajanylitykseen liittyvät muodollisuudet ja vaatimukset eivät koske siis minkäänlaisia pysähtymistarpeita raja-asemien välillä.
Jokohan tämä siis selvisi. Tarkemmin sanottuna se, mitä on YHDYSLIIKENNE johon VR Oy:llä on monopoli. Vai löytyykö jostain jokin lainvoimainen dokumentti (RHK:n julkaisu ei ole lainvoimainen, sitä ovat vain valtioiden väliset sopimukset ja lainsäädäntö), joka muuttaa asian toiseksi?
Asiaa vielä selventääkseni: Olen itse ollut mukana parikin kertaa järjestämässä suomalaisen rautatiekaluston vientiä pidemmälle kuin raja-asemalle. Sopimuksen mukaan RZD otti veturin junineen hinaukseen raja-asemalla, koska "itseajo-oikeus" päättyi siihen. Ja koska veturi ja vaunut olivat menossa pidemmälle, ne tullattiin tilapäiseen maahantuontiin. Koska yhdysliikenne loppui siihen raja-asemalle.
Sv1-sähköveturi kävi aikanaan Neuvostoliitossa esiteltävänä. Veturin vienti hoidettiin silloin yksinkertaisuuden vuoksi mukana olleen teknikon matkatavarana. Muuten ei olisi päästy raja-asemaa pidemmälle.
Antero