- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,972
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Teidän kantakaupunkilaisten täytyy muistaa että asia on juuri niikuin HSL:n tiedottaja sanoi Hesarissa, että B-vyöhylkekellä asuu kaikkein eniten joukkoliikenteen käyttäjiä, enemmän kuin A:ssa ja käyttöaste on korkeampi kuin A-vyöhykeläisillä. Tähän asti Espoon ja Vantaan B-vyöhykeläiset ovat joutuneet maksamaan kuntarajan ylittävistä matkoistaan enemmän kuin Helsingin rajojen sisällä asuvat. Nyt tämä korjausliike tehdään että kaikilla olisi suurinpiirtein yhtä kalliit matkat.
Lisäksi muistutan että B ja myös ulompien vyöhykeiden joukkoliikennekäyttäjjien ansiosta Helsingin seudulla on toimiva lähijunaliikenne ja metro, ja ennenkaikkea tiheä bussiliikenne lähiöiden ja keskustan välillä joita myös kantakaupunilaiset käyttävät. B-vyöhykeellä tulee myös Helsingin raitioteiden tuleva "lippulaiva" raide-jokeri kulkemaan kokonaisuudessaan.
Se että kantakaupunkilaiset eivät Espoossa tai Vantaalla koskaan kävisivät on kanssa puppua. Moni käy töissä tai opiskelee B-vyöhykkeen puolella myös Espoossa ja Vantaalla. Ilman lähijunia, metroa tai lähiöihin kulkevia busseja heidän olisi pakko kulkea autolla. Ilmiö korostuu vielä enemmän sitä mukaa kun toimistoja muutetaan kantakaupungissa asunnoiksi.
Jos on sitä mieltä että kantakaupungin sisällä pitää saada matkustaa julkisilla halvemmalla kuin muualla asuvat, voisivat mun mielestäni muuttaa pienempään kaupunkiin, esim Turkuun tai Tampereelle joissa koko kaupunki on yhtä vyöhykettä tai Tallinnaan jossa on ilmainen joukkoliikenne. Jos on kouluttautunut sellaiselle alalle että työpaikka on kantakaupungissa, ja on varaa samalla myös asua kantakaupungissa, pystyy todennäköisesti työllistymään myös noissa muissa em kaupungeissa ilman taloudellista uhrautumista. Monella joilla taas on tekninen tai palvelualan ammatti, joissa palkat eivät ole niin kovat kuin finanssialalla esim, joutuu sekä asumaan että käymään töissä B-vyöhykkeellä.
t. Rainer
Ei siinä mitään jää huomiotta, vaan tarkoitus oli suunnitelmatalousesimerkillä alleviivata sitä, että taas järjestellään kantakaupunkilaisten kukkarolla käyvää ristisubventiota. Ongelma on siinä, että kyseessä on ilmeinen tulonsiirto paikassa b asuville, mutta se ei näy julkisen sektorin budjeteisssa.
Toki, HSL-alueen joukkoliikenne on mahdotonta rakentaa niin, ettei ristisubventiota olisi, ja vaikka se olisi mahdollista, niin tuskin mielekästä. Se että ratikkalippu viedään ja että "Helsingin sisäisen" hinta nousee "seudun" samaan aikaan laskiessa, alkaa kuitenkin olla jo aika härskiä.
HSL tarkoitus ymmärtääkseni järjestää joukkoliikennettä, eikä harjoittaa sosiaali/aluepolitiikkaa. Jos lähiöiden asukkaiden liikkumista halutaan tukea, se on poliittinen valinta, joka pitäisi hoitaa kaupungin budjetin kautta.
Teidän kantakaupunkilaisten täytyy muistaa että asia on juuri niikuin HSL:n tiedottaja sanoi Hesarissa, että B-vyöhylkekellä asuu kaikkein eniten joukkoliikenteen käyttäjiä, enemmän kuin A:ssa ja käyttöaste on korkeampi kuin A-vyöhykeläisillä. Tähän asti Espoon ja Vantaan B-vyöhykeläiset ovat joutuneet maksamaan kuntarajan ylittävistä matkoistaan enemmän kuin Helsingin rajojen sisällä asuvat. Nyt tämä korjausliike tehdään että kaikilla olisi suurinpiirtein yhtä kalliit matkat.
Lisäksi muistutan että B ja myös ulompien vyöhykeiden joukkoliikennekäyttäjjien ansiosta Helsingin seudulla on toimiva lähijunaliikenne ja metro, ja ennenkaikkea tiheä bussiliikenne lähiöiden ja keskustan välillä joita myös kantakaupunilaiset käyttävät. B-vyöhykeellä tulee myös Helsingin raitioteiden tuleva "lippulaiva" raide-jokeri kulkemaan kokonaisuudessaan.
Se että kantakaupunkilaiset eivät Espoossa tai Vantaalla koskaan kävisivät on kanssa puppua. Moni käy töissä tai opiskelee B-vyöhykkeen puolella myös Espoossa ja Vantaalla. Ilman lähijunia, metroa tai lähiöihin kulkevia busseja heidän olisi pakko kulkea autolla. Ilmiö korostuu vielä enemmän sitä mukaa kun toimistoja muutetaan kantakaupungissa asunnoiksi.
Jos on sitä mieltä että kantakaupungin sisällä pitää saada matkustaa julkisilla halvemmalla kuin muualla asuvat, voisivat mun mielestäni muuttaa pienempään kaupunkiin, esim Turkuun tai Tampereelle joissa koko kaupunki on yhtä vyöhykettä tai Tallinnaan jossa on ilmainen joukkoliikenne. Jos on kouluttautunut sellaiselle alalle että työpaikka on kantakaupungissa, ja on varaa samalla myös asua kantakaupungissa, pystyy todennäköisesti työllistymään myös noissa muissa em kaupungeissa ilman taloudellista uhrautumista. Monella joilla taas on tekninen tai palvelualan ammatti, joissa palkat eivät ole niin kovat kuin finanssialalla esim, joutuu sekä asumaan että käymään töissä B-vyöhykkeellä.
t. Rainer