Uusia raitiotiejärjestelmiä maailmalla

JE · 30 Huhtikuu 2010

R.Silfverberg sanoi:
Mun käsittääkseni sinne vietiin vain suomalaivaunuja 1950-luvulla korvanneet Gotha-vaunut, ja ne olivat hyvin uusia kun ne vietiin. Mutta kuvittelisin että niiden joukossa jotka nyt verkon lakkauttamisen vuoksi poistuvat liikenteestä, ei ole enää edes niitä Gothia.

t. Rainer

Ei olekaan, eikä ole ollut aikoihin. Gotha-vaunuja käyttää koko entisessä Neuvostoliitossa ainoastaan kaksi ukrainalaisjärjestelmää, Jevpatorija ja Molotshnoje. Ensin mainittu on luopunut äskettäin perävaunuista kokonaan, ja viimeksi mainittu järjestelmä on lyhyt turistiliikenneluontoinen, vain kesäaikaan ajettu kahden vaunun linja. Viipurin viimeiset vaunut (LOWA) eivät varsinaisesti edes olleet Gotha-tyyppiä.

Kaliningradin raitioteiden nykyinen liikkuva kalusto on esitelty tässä linkissä:
http://transphoto.ru/show.php?did=152

---------- Viesti lisätty kello 9:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:34 ----------

Max sanoi:
Pitäisikös perustaa uusi ketju "raitiotiejärjestelmien lakkautuksia maailmalla" ja siirtää nuo Venäjää koskevat uutiset sinne? Tässä ketjussa vähän masentavaa luettavaa

Jotta olisi myönteisempää puhuttavaa, tässä Hampurin ratikkaprojektin sivut:
http://stadtbahn.hochbahn.de/startseite/

Projekti etenee nyt vauhdilla, ja Saksan toiseksi suurimmassa kaupungissa ensimmäinen raitiolinja (sitten vuoden 1978) avautuu näillä näkymin Altonan ja Bramfeldin välille vuonna 2014.

Jouni Seilonen · 1 Toukokuu 2010

Tänä vuonna avattuja ja avattavia uusia raitioteitä maailmalla Tramways & Urban Transit -lehden mukaan (No 869 May 2010):

Vancouver, Kanada 21.1.-21.3.2010 (ehti jo lopettaakin ja lienee palauttanut lainavaununsa Brysseliin)
Firenze, Italia 14.2.2010
Austin, Yhdysvallat 22.3.2010
Bergen, Norja 22.6.2010
Lyon (RhônExpress), Ranska 9.8.2010
Toulouse, Ranska 30.11.2010
Mulhouse (TramTrain), Ranska 13.12.2010
Gaziantep, Turkki, syksy 2010? (kalustona 15 vaunua Frankfurtista vm. 1972/3)

Ensi vuodelle viivästyneitä:
Anger, Ranska 1.2011
Algiers, Algeria
Jerusalem, Israel 4.2011
Dubai, Arabiemiraatit
Norfolk, VA, Yhdysvallat
Palermo, Italia

JE · 2 Toukokuu 2010

Vancouverissa kyse oli siis koeliikenteestä museolinjalla, mutta kaupunkiin on suunnitteilla nyt aivan vakinaisen liikenteen raitiotie.

Austinin järjestelmä ei ole raitiotie, ainakaan siinä mielessä kuin sanaa on totuttu käyttämään katuraitioteistä ja pikaraitioteistä, vaikka T&UT olisikin sitä mieltä. Näin arvioin seuraavista syistä:

1. rata ei ole sähköistetty
2. osa radasta on myös tavaraliikenteen käytössä
3. dieselmoottorijunat ovat täysin rautateiden standardien mukaisia, kalusto on siis selvästi raskaampaa kuin vaikkapa takavuosien lättähatut Suomessa, lisäksi yksikkökoko on esim. Dm12-vaunua suurempi
4. liikenne radalla on kylläkin päivittäistä, mutta epäsäännöllistä

Raitiotiehenkistä radassa on toki radan sijoittuminen lyhyehköltä matkalta kaupungin keskustassa kadulle. Ja tärkeästä investoinnista on toki kyse sikälikin, että Austinissa käsittääkseni joukkoliikenne on tähän mennessä ollut hyvin vaatimatonta. Nyt aloitettu liikenne onnistuessaan voinee myöhemmin edesauttaa myös sähköraitiotien perustamista.

http://allsystemsgo.capmetro.org/capital-metrorail.shtml
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Leander1.jpg

late- · 3 Toukokuu 2010

JE sanoi:
Austinin järjestelmä ei ole raitiotie, ainakaan siinä mielessä kuin sanaa on totuttu käyttämään katuraitioteistä ja pikaraitioteistä, vaikka T&UT olisikin sitä mieltä.

Samaa mieltä. Austinin raitiotie ei täytä eurooppalaista eikä meikäläistä raitiotien määritelmää. Austinissa käytettävät Stadlerin GTW-moottorijunat ovat Euroopassa aivan normaalia paikallisjunakalustoa.

Yhdysvaltalaisessa katsannossa Austinin järjestelmä on kuitenkin light railia, koska se ei täytä paikallisia rautateiden määräyksiä. Törmäyslujuusvaatimuksethan ovat Yhdysvalloissa erittäin kovat. Muutenkin Yhdysvaltalaiset light rail -järjestelmät ovat luonteeltaan yleensä seudullisia nopeita raideliikennevälineitä. Eurooppalaiset pikaraiotiet taas ovat useammin kaupunkiliikennevälineitä. Osalla on myös nopea seudullinen rooli, mutta useammin nämä yhteydet tarjotaan junilla.

JE · 3 Toukokuu 2010

Näin varmastikin on. Joskus olen nähnyt esim. LRTA:n käyttävän määritelmää "light railway" erinäisille radoille, jotka ovat rautateitä (ennemmin kuin raitioteitä tai metrojärjestelmiä) mutta eivät kuitenkaan osa maansa standardoitua rautateiden rataverkkoa. Pohjoismaissa vastaavaan kategoriaan ehkä voitaisiin lukea Tukholman seudun Saltsjöbanan. Mainittu on toki sähköistetty, mutta monella tapaa päärataverkon standardeista poikkeava (kalusto, sähköjärjestelmä, laiturikorkeus jne.)

Mikko Laaksonen · 3 Toukokuu 2010

Vancouverin linja oli siis demonstraatiolinja, joka on osa mahdollista toteutettavaa laajempaa kaupunkiraitiotietä. Tietääkö joku tarkemmin, onko projekti sittemmin edennyt myönteisesti?
Vancouver fact sheet

Käsittääkseni tällainen demonstraatiolinja on ollut Barcelonassa osana myöhempää vakinaisen liikenteen linjaa, Tukholman museoraitiotietä voi pitää tällaisena demonstraationa ja käsittääkseni muutamissa USA:n kaupungeissa on museoraitioteitä otettu osaksi myöhempää laajempaa raitiotietä.

Compact · 3 Toukokuu 2010

Mikko Laaksonen sanoi:
Vancouverin linja oli siis demonstraatiolinja, joka on osa mahdollista toteutettavaa laajempaa kaupunkiraitiotietä.

"The Transit Museum Society: At this time, the City of Vancouver and Bombardier are using the western part of the museum line for a demonstration project, which will be open to the public during the 2010 Winter Olympics."

Ja kun olympialaiset ovat nyt jo ohi, niin on esittelyn tarvekin.

JE · 3 Toukokuu 2010

Raitiotieprojektin sivut:

http://vancouver.ca/engsvcs/transport/streetcar/index.htm

Ei vaikuta kovinkaan äskettäin päivitetyltä.

vompatti · 4 Toukokuu 2010

late- sanoi:
Austinin raitiotie ei täytä eurooppalaista eikä meikäläistä raitiotien määritelmää. Austinissa käytettävät Stadlerin GTW-moottorijunat ovat Euroopassa aivan normaalia paikallisjunakalustoa. Yhdysvaltalaisessa katsannossa Austinin järjestelmä on kuitenkin light railia, koska se ei täytä paikallisia rautateiden määräyksiä.

Muistaakseni Austinin raitiotie on Yhdysvalloissa ihan oikea rautatie. Toki se on 'light', sillä se ei täytä yhteensopivien rautateiden määräyksiä. Kuitenkin kyseessä on oikea rautatie, jossa torvea pitää soittaa joka tasoristeyksessä. Ja näitä tasoristeyksiä on kaupungissa 'raitioteillä' paljon!

Yhdysvalloissa saa ajaa rautatiellä junalla, joka ei täytä törmäyslujuusvaatimuksia. Tällöin muu rautatieliikenne on täysin estettävä.

Vesa Nurminen · 4 Toukokuu 2010

Mikko Laaksonen sanoi:
[...]Tukholman museoraitiotietä voi pitää tällaisena demonstraationa[...]

Toki voidaan, samoin Lidingön raitiotietä, koska kummallakin on ajeltu vuosien ajan lainakalustoa ympäri Eurooppaa. Luultavasti näillä lainoilla avitettiin paljonkin päätöksentekoja, joilla saatiin aluille työt kummankin kaupungin raitiolinjojen modernisointeihin. Helsingissäkin pitäisi olla joka kesä lainassa pitkiä, metromaisia vaunuja, jotta "museoliikennettä" voisi muuttaa pikkuhiljaa 2000-luvun raitiotieksi. Bussiliikenteessäkin näyttää kalustolainat/-kokeilut uppoavan sekä kansaan että päättäjiin, joten toimisi varmasti myös ratikoidenkin kohdalla. Ja kyllähän Crotram taisi vähän säväyttääkin.

JE sanoi:
Raitiotieprojektin sivut:

http://vancouver.ca/engsvcs/transport/streetcar/index.htm

Ei vaikuta kovinkaan äskettäin päivitetyltä.

Alalaidassa lukee kuitenkin:
"Last Modified: Wednesday, January 20, 2010"

JE · 4 Toukokuu 2010

Vesa Nurminen sanoi:
Alalaidassa lukee kuitenkin:
"Last Modified: Wednesday, January 20, 2010"

Eli kuukausia sitten, vaikka projektin pitäisi olla voimissaan. Mutta toki on positiivista että päivitys on tehty tämän vuoden aikana.

Vesa Nurminen · 4 Toukokuu 2010

JE sanoi:
Eli kuukausia sitten, vaikka projektin pitäisi olla voimissaan.

Siis tietenkin siinä pitäisi lukea vähintään "March 21, 2010", jolloin demoprojekti päättyi. Mutta tuon sivun päivitys ei kuitenkaan vielä ihan kerro totuutta koko projektin tulevaisuudesta. Viimeinen suuri päätös asiasta on oikeastaan tehty jo 2008 (joka selittää pitkät päivitysintervallit) ja seuraavaa päätöstä saamme luultavasti odottaa lähiaikoina demonstraation jälkimainingissa, ehkäpä jo lähipäivinä. Muualta voi onneksi seurata uudempia uutisia. Tapaus oli kuitenkin kai sen verran suuri hitti, että eiköhän tuossa peukut ole aika paljon kääntyneenä ylös.

Antero Alku · 4 Toukokuu 2010

Vesa Nurminen sanoi:
Helsingissäkin pitäisi olla joka kesä lainassa pitkiä, metromaisia vaunuja, jotta "museoliikennettä" voisi muuttaa pikkuhiljaa 2000-luvun raitiotieksi. Bussiliikenteessäkin näyttää kalustolainat/-kokeilut uppoavan sekä kansaan että päättäjiin, joten toimisi varmasti myös ratikoidenkin kohdalla. Ja kyllähän Crotram taisi vähän säväyttääkin.

Onhan noita koevaunuja silloin tällöin ollut. Intressiä niihin löytyy lähinnä silloin, kun ollaan hankkimassa vaunuja. Sitä tapahtuu vain kovin harvoin, näyttäisi olevan noin 20 vuoden välein. Käytännössä meillä alkaa myös rata rajoittaa koeajoja, kun täällä ajetaan laipan varassa kapeilla pyörillä ja mäetkin ovat ongelma. Ei Crotramillakaan voinut ajaa läheskään koko verkolla, ja siitäkin jouduttiin sorvaamaan pyörät, että ne mahtuivat roudan nostattamien katukivien ja asfaltti- ja betonikannasten väliin.

Antero

339-DF · 4 Toukokuu 2010

Vesa Nurminen sanoi:
Helsingissäkin pitäisi olla joka kesä lainassa pitkiä, metromaisia vaunuja, jotta "museoliikennettä" voisi muuttaa pikkuhiljaa 2000-luvun raitiotieksi.

Nykyisellä radalla, nykyisillä pysäkeillä ja suojatiejärjestelyillä ei kyllä oikein voi ottaa pitkää vaunua tänne koejoon. Crotram oli muistaakseni 32 metriä pitkä, ja kun verkkoa ei ole tehty näin pitkät vaunut huomioonottaen niin pituudesta aiheutuu ongelmia. Vaikkapa Manskun ryhmittymisraiteet ja suojatie vanhan yo-talon kohdalla ovat sellainen kohde, joka pitäisi korjata, samoin Kauppatorin pysäkit (korjataankin).

Ihan koevaunuja varten näitä muutoksia ei kuitenkaan kannata tehdä, mutta olen kyllä samaa mieltä siitä, että meillä olisi syytä siirtyä pidempiin, ehkä n. 30-metrisiin vaunuihin. Nyt uuden vaunuhankinnan yhteydessä pitäisi uskaltaa tehdä päätös, että uudet vaunut tilattaisiin 30-metrisinä ja sitten ryhdyttäisiin, linja kerrallaan, muokkaamaan katuympäristöä niin, että joskus kun vaunut 2012 lopulla tai 2013 ehtivät linjaliikenteeseen, olisi valmiina ainakin 1-2 linjaa, joilla niitä voisi käyttää.

Compact · 4 Toukokuu 2010

339-DF sanoi:
Manskun ryhmittymisraiteet ja suojatie vanhan yo-talon kohdalla ovat sellainen kohde, joka pitäisi korjata, samoin Kauppatorin pysäkit (korjataankin).

Eräs liikennettä jumittava risteys lyhyellä liikennevaloja edeltävällä "jonotusraiteella" on Unioninkadun ja Liisankadun risteys, jossa Siltasaaresta Kruununhakaan kääntyvä vaunu tukkii perässä tulevan asemalle menevän ja tulevan liikenteen. Odotuspaikka on mitoitettu 1950-luvun telivaunuille.