Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Juuri näin. Kysymys on tahdosta. Sille, mitä tahdotaan, keksitään aina syitä. Ja kun tahdotaan jotain, kustannukset ovat pieniä, mutta kun ei tahdota, kustannukset ovat ylipääsemättömiä.Jos junavuorot olivat tappiollisia, oli helppo päätös radan tullessa korjauskuntoon jättää vaihteet uusimatta ja lakkauttaa junavuorot. Näin kummastakin asiasta säästettiin rahaa.
Toisin sanoen, sivuraiteiden ylläpidosta saadaan syy lopettaa liikennettä. Ja liikenteen lopettamisesta saadaan syy purkaa sivuraiteita. Parasta asiassa on, että sen jälkeen voidaan sanoa, ettei VOI palauttaa liikennettä.
Sinänsä on yhdentekevää, onko jostain ollut 20 vuotta sivuraide purettuna vai muuten käyttämättömänä. Ylläpidon puutteessa raide ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen ilman uusimista. Tämä siis teknisessä mielessä. Mutta poliittisesti on paljon helpompaa saada päätös olemassaolevan kelvottoman raiteen korjaamisesta kuin puretun rakentamisesta uudelleen. Vaikka itse asiassa se uudelleen rakentaminen voi olla jopa halvempaa, kun urakkaan ei sisälly entisen purkukustannuksia.
Suurin ongelma liikenteen lakkauttamisesta seuraa yhdyskuntarakenteen muutoksesta noiden 20 vuoden aikana. Kun asemakylät autioituvat ja liikkumiskulttuuri siirtyy autoiluun, liikenteen palauttamisen kynnys ovat kadonneet matkustajat. Ja yhdyskuntarakenteen kanssa puhutaan 100-kertaisista rahoista sivuraiteiden hintoihin nähden.
Antero