Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,188
Postin mukana kotiin tulleessa Helsingin kaavoituskatsauksessa 2008 kerrotaan seuraavaa:

"Nykyisen raitiovaunuvarikon laajennusta suunnitellaan Vallilan raitiovaunuhallien ja sen lähialueen alapuolelle louhittavaan tilaan. Ajoyhteyksiä maanalaiseen huolto- ja yösäilytyshalliin tutkitaan Hämeentieltä ja Hämeentien itäpuolisilta katualueilta. Pohjatutkimusten perusteella määritellään maanalaisen hallin tarkempi sijainti. Laadittava asemakaava käsittää maanalaisen varikon, sen ajoyhteydet ja maanpäälliset tekniset rakennelmat. Asemakaavaluonnos valmistuu vuonna 2009."

Tämä on ensimmäinen kerta kun näen julkisuudessa tietoa Vallilan varikkosuunnitelmista.

Aiemmin on puhuttu ajoyhteydestä Eurantien kautta, nyt sen sijaan Hämeentien itäpuolelta.
 
Saanko kysyä teiltä, jotka tiedätte näistä asioista vähän enemmän:

Mitä ihmettä maanalaisella raitiovaunuvarikolla keskellä kaupunkia oikein voitetaan siihen verratuna että perustetaan uusi, riittävän iso maanpäällinen varikko kantakaupungin ulkopuolelle?

t.Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mitä ihmettä maanalaisella raitiovaunuvarikolla keskellä kaupunkia oikein voitetaan siihen verratuna että perustetaan uusi, riittävän iso maanpäällinen varikko kantakaupungin ulkopuolelle?

Lyhyemmät hallireitit. Ei kai ole mitään järkeä perustaa varikkoa esmes. Malmin lentokentän alueelle ja ajaa sieltä vaunut joka päivä kantakaupunkiin linjoilleen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mitä ihmettä maanalaisella raitiovaunuvarikolla keskellä kaupunkia oikein voitetaan siihen verratuna että perustetaan uusi, riittävän iso maanpäällinen varikko kantakaupungin ulkopuolelle?

Lyhyemmät hallireitit jo mainittiinkin. Jo Koskelan ja Vallilan välille on taidettu arvioida noin kolmen miestyövuoden verran eroa. Ei tällä tosin yksin varikkoa makseta.

Tärkeämpi kysymys kuitenkin kuuluu: Missä kantakaupungin ulkopuolellakaan on tilaa? Varsinkin, jos lisävaatimuksena etäisyyden nykyisestä verkosta pitää olla kohtuullinen ja yhdysradan pitää olla edullinen eli se ei saa vaatia ainakaan kovin paljon siltoja eikä tunneleita.

Kun Jokerin varikollekaan ei tahdo löytyä paikkaa pinnalta, on vaikeaa keksiä mihin yli sadan vaunun varikon voisi fiksusti sijoittaa. Jokerin taso taitaa kuitenkin vastata suurinta nyt relevanttia etäisyyttä keskustasta.
 
Vartti kirjoittaa, että "hanke on verrattaen kallis ja tulee maksamaan useita kymmeniä tuhansia euroja." No, enpä sanoisi kalliiksi. Nyt ei ole kyllä toimittaja ajatellut loppuun asti. :lol:

Oikeastihan tuo tulee maksamaan vähintään kymmeniä miljoonia, ellei reilusti yli sata miljoonaa euroa. Tulee mieleen lukion matematiikan opettaja, joka sanoi, että jos laskun lopputuloksena lipputangon korkeus on 4 cm, niin pitää käyttää tervettä järkeä ja alkaa kyseenalaistaa laskutapaa.
 
KSV järjestää huomenna maanantaina 13. lokakuuta kello 18 - 20 Paavalinkirkon seurakuntasalissa osoitteessa Sammatintie 5 tilaisuuden, jossa varikkosuunnitelmia (kaavaa) esitellään.
 
Jos Koskelan varikko puretaan, nykyinen Kustaa Vaasantien raitiorata voitaisiin kätevästi ohjata varikkoalueelle tulevan asuinalueen läpi Kunnalliskodintielle ja bussilinjan 55 päätepysäkille Koskelaan. Onhan Kustaa Vaasan tiellä yksi parhaiten ajoneuvoliikenteeltä eristetyistä radoista.
 
Jos Koskelan varikko puretaan, nykyinen Kustaa Vaasantien raitiorata voitaisiin kätevästi ohjata varikkoalueelle tulevan asuinalueen läpi Kunnalliskodintielle ja bussilinjan 55 päätepysäkille Koskelaan. Onhan Kustaa Vaasan tiellä yksi parhaiten ajoneuvoliikenteeltä eristetyistä radoista.

Niinpä. Sen voisi jopa ohjata Koskelantien ali tunnelissa, jolloin vaunujen ei tarvisisi kohdata risteävää autoliikennettä, ja nousta maanpinnalle Koskelantien jälkeen. Ramppi ylös Koskelantielle kun ei olisi kovin kaunis.
 
Olin tänään kuuntelemassa KSV:n järjestämää tilaisuutta Vallilan maanalaisen varikon asemakaavasta. Paikalla oli peräti 120-140 paikallista asukasta, jotka kaikki vastustivat hanketta kuka mistäkin syystä.

Tilaisuus alkoi raitioliikennejohtaja Pekka Sirviön puheenvuorolla, jossa hän kertoi raitioliikenteen kasvusta tulevina vuosina. Hankkeista mainittiin linjan 9 jatkot etelässä ja pohjoisessa, Jätkäsaari, Kalasatama, Laajasalo sekä palvelutason nosto nykyisillä linjoilla. Käytännössä tämä merkitsee nykyistä suurempaa kapasiteettia joko suurempien vaunujen taikka tiheämpien vuorovälien muodossa. Myös jokeri mainittiin. Uusien vaunujen kerrottiin olevan n. 28 metriä pitkiä.

Tämänhetkinen ennuste tulevien vuosien vaunumäärästä on seuraava:

vuosi /vuoromäärä/vaunumäärä
2008 92 132
2009 92 132
2010 95 128
2011 97 130
2012 101 130
2013 106 136
2014 108 140
2015 108 150
2016 120 160
2017 120 162

Vaunukaluston kasvattaminen merkitsee myös sitä, että huoltopaikkoja tarvitaan nykyistä enemmän. Varikon laajentaminen Töölössä ei ole mahdollista. Vaihtoehtoina ovat siis Koskelan varikon laajentaminen sekä Vallilan maanalainen varikko. Molemmat vaihtoehdot tutkitaan.

KSV:stä alustuspuheenvuoron piti maanalaisen rakentamisen asiantuntija Seija Narvi. Hän kertoi, että varikolle varataan tilaa 25 000 m2, mihin sisältyy tilat 166 raitiovaunun ja 200 henkilöauton säilytykseen sekä tiloja raitiovaunujen huoltoon, pesuun, korjaukseen ja muuhun varastointiin. Raitiovaunut ajavat halliin/hallista Haukilahdenkadun ja Vellamonkadun kautta (aamun huipputuntina n. 70 vuoroa) ja Hauhonpuiston kautta (50). Henkilökunnan sisäänkäynti hisseineen sekä tavarahisseineen tulee nykyisen Vallilan varikon rakennuksiin.

Tällä hetkellä on käynnissä konsulttityö, jonka tekee Kalliosuunnittelu Oy Rockplan. Työ valmistuu helmikuussa 2009, ja silloin saadaan myös hinta-arvio. Sen jälkeen KSV päättää, viedäänkö kaavaa eteenpäin vai ei.

Asukkaat vastustivat kiivaasti varikon sijoittamista kallioluolaan. Osa puheenvuoroista oli melko epäselviä, kun vastustamisen perusteluita ei esitetty lainkaan, kunhan nyt vain oli ”aivan kamalaa”. Esitettyjä perusteluita varikon vastustamiselle olivat mm. rakennustöiden aiheuttama melu, räjäytystöiden aiheuttamat vauriot alueen rakennuksille, ratikoiden aiheuttama melu varsinkin yöaikaan, puistojen pieneneminen sisäänajoramppien vuoksi, virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen, liikenneturvallisuuden heikkeneminen Vallilan ala-asteen tuntumassa, varikon korkea hinta, ilmastointi- ja savunpoistorakennelmat, poistumisteiden toteutus katutilaan, puistoon taikka asuintonteille*sekä asuntojen mahdollinen arvonalennus. Varikkoa puoltavia puheenvuoroja ei käytetty.

Erityistä hilpeyttä minussa aiheutti parkkipaikkojen louhimisen vastustaminen. Asukkaiden oli vaikeaa ymmärtää, että raitiovaununkuljettaja todellakin tulee töihin autolla eikä raitiovaunulla. Mietinpä vaan, miten se aamun ensimmäisen vuoron kuljettaja pääsee töihin ratikalla, kun pitäisi itse olla sitä ajamassa. Ehkä töihin siis vikalla vuorolla klo 02, sitten 3,5 tuntia odottelua ja ulosajo klo 05.30? :lol: Saisivat asukkaat olla tyytyväisiä, että kuskien autot viedään maan alle, etteivät ne vie kaikkia alueen kadunvarsipaikkoja.

Melua Sirviö kommentoi toteamalla, että meluhaittoja voidaan vähentää uuden pyörien profilointikoneen, kiskojen huolellisen kunnossapidon sekä kaarteiden automaattirasvauksen ansiosta oleellisesti. Arabiasta, jossa aiemmin valitettiin ratikoiden melusta kääntösilmukassa, on kiskonrasvauslaitteiden käyttöönoton jälkeen kuulemma tullut asiakaspalautetta siitä, että ratikka kulkee liian hiljaa eikä sitä siksi huomaa.

HKL:n rakennusyksikön johtaja Anders Nordström kertoi, että joukkoliikennelautakunnalle tullaan esittelemään vaihtoehtoina sekä Koskelan kehittäminen että Vallilan maanalaisen varikon rakentaminen. Rakennustöiden arvioitu kestoaika on 3 vuotta, ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 tienoilla.

Mielenkiintoinen oli myös erään asukkaan kysymys siitä, kuka tontin alapuolella olevan maan omistaa. Tulevan luolan yläpuoliset maat omistaa kaupunki kahta yksityisomistuksessa olevaa korttelia lukuunottamatta. KSV:n Narva vastasi, että periaatteessa maanomistajan omistusoikeus ulottuu maan keskipisteeseen asti, mutta käytännössä julkiset hankkeet, esimerkkeinä metro ja tunnelit, voidaan kuitenkin toteuttaa maanomistajan oikeuksia loukkaamatta ja korvauksia maksamatta kunhan ne suunnitellaan siten, että esim. kellaritilojen käyttö ei vaarannu.
 
Mielenkiintoinen oli myös erään asukkaan kysymys siitä, kuka tontin alapuolella olevan maan omistaa. KSV:n Narva vastasi, että periaatteessa maanomistajan omistusoikeus ulottuu maan keskipisteeseen asti...

Muistelen, että tällaista asiaa on aiemminkin pohdittu ja silloin on todettu, että maanomistajalla ei ole omistusoikeutta suinkaan maan keskipisteeseen saakka. Omistusoikeus loppuu rakennuksen alapohjaan. Ei ole omistusoikeutta myöskään tontin ilmatilaankaan ilmakehän ulkorajalle saakka tms. Ylöspäinkin oikeus loppuu siihen mihin rakennus yltää.

Jos ja kun on rakennusoikeutta jäljellä, sen verran on joustoa haluttuun suuntaan. Jos on jo täyttynyt rakennuskorkeus, mutta rakennusoikeutta muuten vielä olisi käyttämättä, niin sitten sitä voi halutessaan hyödyntää tontillaan sivusuunnassa jos se käy päinsä, tai sitten koettaa mennä sinne maan keskiön suuntaan :)
 
Muistelen, että tällaista asiaa on aiemminkin pohdittu ja silloin on todettu, että maanomistajalla ei ole omistusoikeutta suinkaan maan keskipisteeseen saakka.
Periaatteessa kyllä on, mutta
Helsingin yleiskaavapäällikkö sanoi:
”Omistajan pitää osoittaa, että hänellä on tarve käyttää maata johonkin muuhun. Onhan yhteiskunnalle varattu myös oikeuksia. Yleensä nämä asiat ratkeavat neuvottelemalla”, Kare huomauttaa.
 
Tänään viimeksi joukkoliikennelautakunnan kokouksessa varikosta puhuttiin ja kävi varsin selväksi, että kaavoituksellisesti maan päälle ei varikkoa pystytä lähelle (tai edes kauas) tekemään ja kalliotiloista Vallila on ainoa vapaa (Kaupsun mukaan). Koskelan laajennuksen ja Vallilan kalliovarikon rakennuskustannusten ero on n. 200 000 - 300 000, mutta suurin ero tulee tosiaan siitä pidemmästä suhailusta. Ja siitä, että onko mitään järkeä käyttää paremmin ihmisille hyödynnettävissä olevaa maa-aluetta Koskelassa varikon maanpäälliselle laajentamiselle? Jos varikko olisi jossain selkeästi kauempana, kuljettajakustannukset luonnollisesti nousisivat kun kavereiden työvuorosta iso osa menisi Helsingin läpi huristeluun.

Itselleni ei mene kertakaikkiaan jakeluun miksi tällaisen tonttipulakeskustelun keskellä kenellekään tulee edes mieleen käyttää maanpäällistä tilaa varikkotoiminnoille.
 
Takaisin
Ylös