Tyhmänä kysyn että kun RATIKKAvarikon louhimisesta syntyy kivilouhetta ja jos vaikka Jätkäsaaressa jonne tulee jatkossa RATIKKAkiskot kahdestakin suunnasta tarvitaan kiveä, niin miksi se kiviaines täytyisi kuljettaa rekalla?
Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 26 Kesäkuu 2008
- Viestit
- 546
Lisäksi pääosa noista ratikoistahan kulkee jo nyt Vallilan läpi Hämeentietä ja Sturenkatua pitkin matkallaan Koskelaan/-sta. Lisäliikennettä (ja siis "-melua") tulisi ainoastaan verraten pienille alueille Hauhonpuiston ympärillä sekä Haukilahden- ja Vellamonkadulla. Vellamonkadun rataosuutta lukuunottamatta uuden/lisäliikennettä saavan radan erottavat asuinalueista puistot, joiden ansiosta uusien rajoten aiheuttama "melusaaste" on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi nykyisissä Hämeentien varrella olevissa asuintaloissa.
Maankuljetuskalusto lienee hieman harvinaista täälläpäin, ellei Outokummulta sopivaa löytyisi. Se pitäisi vielä hyväksyttää katukäyttöön. Väkeä pitäisi silti kouluttaa, koska kyseessä on raitioradalla kulkeva kapearaidejuna eikä maansiirtokone. Rakennustyömailla taas pitäisi rakentaa kiskoja työn edetessä, oletettavasti lähes lopulliseen muotoonsa, ja etenkin Jätkässä vaunut pitäisi kuitenkin purkaa loppumatkalle sijoituspaikkaan.
Väitän vaivan olevan liian suuri yksittäiselle projektille.
- Liittynyt
- 14 Syyskuu 2006
- Viestit
- 66
Se kustannusten ero on saatu Ratikkayksikön johtajalta. Ja kiinnostukseni ei nimenomaan liittynyt rahaan (koska kustannukset ovat suunnilleen samoissa), vaan siihen, että missään muualla ei käytännössä Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan ole tilaa maanalaiselle tai -päälliselle varikolle. Toinen tärkeä tekijä on se, että varikkotoiminnot on hyvä pitää lähekkäin eli että kun Vallilassa on jo varikko ja se on lähimpänä suurinta osaa linjoista (lyhyt ajomatka linjan aloitukseen = vähiten haittaa siirtymistä asukkaille), on hyvä laajentaa sitä siellä missä toimintoja jo on.
Sinulla on oikeus mielipiteeseesi ja hyvä että tuot sen esiin.
Tervetuloa vaan räjäyttämään. Minun ikkunani alla on nyt pari vuotta räjäytelty Hakamäentien vaatimia onkaloita ja Pasilaa varten tehdään jatkuvalla syötöllä pamautuksia, jotka meillä kuuluvat. Sitä ennen oli Afasiakeskuksen vaatimat räjäytykset myös ikkunan alla ja sitä ennen taas jotain, jota en edes muista. Ja Vallilassa asuessani koko vuoden ajan paukuteltiin milloin mitäkin, vieläpä maan päällä, eli meteli oli aivan toista luokkaa. Sitä se on, kaupunkielämä. Itse olen ainakin näiden 30 vuoden aikana aivan tottunut. Ja maanalaiset räjäytykset on mukavia kun vain vähän räpisee ja tutisuttaa eikä tarvitse kuunnella sitä varoitussireenin ulinaakaan. Ottaisin mielelläni taloni alle ratikkavarikon, ehkä silloin saisin myös parempaa ratikkapalvelua Käpylässäkin. Vaikkapa jopa lauantaisin!
Viimeksi muokattu:
Kunhan sitten kaikki uusi rata tehtäisiin nykyaikaisesti, siirtymäkaarin, risteyskappaleessa kantaa pyörän kulkukehä eikä laippa, niin saataisiin liikenne aika hiljaiseksi.
Vaihteet (siis niiden risteykset) pitäisi välittömästi uusia kulkukehällä kantaviksi Vallilan hallin edustalla Hämeentiellä. Vario kun siitä menee tänäpänä, niin melu on aivan mieletön.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 275
Miten olisi varikon rakentaminen Keski-Pasilaan väistyvien raidetoimintojen paikalle? Alue muodostaa jo nyt melkoisen montun, jonka pohjalle raitiovaunut hyvin menisivät. Päälle voisi sitten rakentaa markkinaehtoisesti sitä mistä ollaan valmiita maksamaan. Maan päällä raiteet veisivät huomattavasti vähemmän tilaa, kun ei tarvitse jättää kalliota väliin tukemaan yläpuolista maata.
Kalasataman suunnalla ymmärtääkseni suunnittelu on sen verran pidemmällä, että sinne varikon sijoittaminen laittaisi lähes kaiken uusiksi.
Kalasataman suunnalla ymmärtääkseni suunnittelu on sen verran pidemmällä, että sinne varikon sijoittaminen laittaisi lähes kaiken uusiksi.
- Liittynyt
- 8 Toukokuu 2008
- Viestit
- 1
Niin tai kehittettäisiin Koskelaa siihen suuntaan, että sekä varikko toiminnot ja asunto/toimistorakentaminen saisivat oman sijansa. Ratikkavarikko kellarissa ja asuntorakentaminen Koskelantien kanssa samassa tasossa. Tämähän tosin vaatii vanhojen hallirakennelmien purkua, mutta niin taitaa vaatia alueen muuttaminen asunto/toimisto käyttöönkin. Samalla voitaisiin rakentaa ne puuttuvat raideyhteydet Koskelantielle ja edelleen Viikkiin. Olisi myös tulevan raidejokerin kannalta lähempänä.
Koskelan halliin ajoaika Stuenkadun kulmasta on kuitenkin luokkaa 8 min suunta. Eli jokaisella vuorolla 16 minuuttia päivässä. Toisaalta, ei sinne maan allekkaan ajeta ko. kohdasta alle kolmen minuutin. Töölössäkin halliin ajoaika on 5 minuuttia Töölön hallin pysäkiltä... Saattaa tuo ajaajan säästäminen jäädä aika marginaaliseksi
Koskelan halliin ajoaika Stuenkadun kulmasta on kuitenkin luokkaa 8 min suunta. Eli jokaisella vuorolla 16 minuuttia päivässä. Toisaalta, ei sinne maan allekkaan ajeta ko. kohdasta alle kolmen minuutin. Töölössäkin halliin ajoaika on 5 minuuttia Töölön hallin pysäkiltä... Saattaa tuo ajaajan säästäminen jäädä aika marginaaliseksi
- Liittynyt
- 9 Maaliskuu 2008
- Viestit
- 64
Aliina, tällaista on asua kaupungissa. Jos kaipaa häriötöntä elämää voi etsiä asuinpaikkaa suurkaupungin ulkopuolelta. Kaupunkiasuminen on "mieleltään kaupunkilaisia" varten. Kehitystä voi jarruttaa muttei pysäyttää. Kun Stephensonin Rocket esiteltiin vuonna 1829 yleisölle jotkut piti sen vauhtia (12 miles = 19.312128 kilometriä tunnisa) ihmiskeholle vaarallisena Jotkut asiat eivät muutu, aina on niitä vastarannan kiiskejä jotka ilman järkevää perustelua vastustavat kaikkea. Tämä hanke palvelee koko stadin asukkaita. Olen itsekin Vallilan seudun asukkeja ja olen iloinen siitä että rakentamisen myötä saadaan seutumme, esim. Hermannin "puistoalue", siistimmäksi. Ehkä Hämeentien liikennemäärätkin tulee pienenemään tämän hankkeen myötä.. Toivoa sopii, että liian innokkaiden kansalaisaktivistien jarruttelu ei pilaa jokaista uutta, järkevää hanketta.
Jotkut asiat eivät muutu, aina on niitä vastarannan kiiskejä jotka ilman järkevää perustelua vastustavat kaikkea. Tämä hanke palvelee koko stadin asukkaita. Olen itsekin Vallilan seudun asukkeja ja olen iloinen siitä että rakentamisen myötä saadaan seutumme, esim. Hermannin "puistoalue", siistimmäksi. Ehkä Hämeentien liikennemäärätkin tulee pienenemään tämän hankkeen myötä.. Toivoa sopii, että liian innokkaiden kansalaisaktivistien jarruttelu ei pilaa jokaista uutta, järkevää hanketta.- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Nyt juolahti mieleeni superidea! Mitenkäs kävisi A-voimalaitoksen paikka Hanasaaressa? Siinähän on pahasti saastunutta maata, ja kun siihen joka tapauksessa kaivetaan monttua, jotta saadaan se asuintaloille tarpeeksi puhtaaksi maaksi, voi varmaankin uhrata kaksi kerrosta ratikkahalliksi.
Voi taas olla tyhmääkin tyhmempi ehdotus, mutta kirjoitinpa kuitenkin.
Voi taas olla tyhmääkin tyhmempi ehdotus, mutta kirjoitinpa kuitenkin.
Kun hankkeen kustannus on 60-100 miljoonaa euroa (lähde Martin Bunders), 200-300 tuhannen euron vuotuisilla säästöillä ei makseta edes hankkeen korkokuluja, saati lyhennetä tuota summaa. Ei mahdu minun talousmatematiikkaani, kuinka kustannuksia voidaan väittää tältä pohjalta samaksi.
HKL esitti että raitiovaunujen määrä lisääntyisi 30 kappaleella (eli 25%) nykyisestä vuoteen 2017 mennessä. Jotenkin tuntuu uskomattomalta, ettei näille vaunuille löydy tilaa mistään muualta. Kuinkahan tarkkaan muita vaihtoehtoja on oikeasti mietitty?
Tonteista ja kivestähän tässä oikeasti on kysymys eikä raitiovaunuista. Joukkoliikenteen "parantuminen" on vain sivujuonne, jolla hanketta on helpompi markkinoida. Taloudellisesti katsoen näkisin kivenoton kaupunkialueelta ainoaksi järkeväksi perusteeksi tunnelihankkeelle. Kivestä kun on nykyisin pula.
Jos lasketaan, että Vallilan luolista saadaan noin 100000 kuutiota kiveä, sillä täyttää mukavan loven rantaviivaa esimerkiksi Kalasataman kupeesssa. Sen lisäksi vapautuu osa Koskelan varikosta. Kun muistetaan, että viidestä Eiranrannan tontista pulitettiin kaupungille 70 miljoonaa, hankkeen kannattavuus on fifty sixty. Tonteilla saatetaan ehkä kattaa tunnelin kulut tai sitten ei. Koskelan tontti on osin saastunutta (esim. öljyvuoto 2003) ja Kalasataman rantaa voi tuskin verrata Eiraan. Nykyinen rahoituskriisi vaikuttanee myös negatiivisesti tonttien hintoihin.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Anekdotaalisena kommenttina lisäisin, että nykyisen asuntoni ikkuna on Sturenkadulle Mäkelänkadun ja Paavalin kirkon välillä. Siinä ratikat kulkevat juurikin vain hallivuoroja. Eipä ole tuo häirinnyt; erittäin mieluusti vaihtaisin autoliikenteen jatkuvan pauhun muutamaan kolisteluun, niin ikkunaakin voisi pitää auki silloin kun kuuntelee musiikkia (onneksi musiikkiharrastaminen on hillinnyt tarvetta siihen). Kolisteluakin lähinnä kuuluu Mäkelänkadun risteyksen vaihteista. Mutta varmasti siihen voitaisiin uudella varikolla paljon vaikuttaa nykytekniikalla.
Kyllä ne illan viimeiset hallivuorot kolistelevat aika paljon muualla kaupungillakin. Mutta eipä ole tainnut paljon valituksia tulla kolmosen tai nelosen yöliikenteestä kuitenkaan.
Kyllä ne illan viimeiset hallivuorot kolistelevat aika paljon muualla kaupungillakin. Mutta eipä ole tainnut paljon valituksia tulla kolmosen tai nelosen yöliikenteestä kuitenkaan.
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2007
- Viestit
- 115
Aha, eli kalliimpi vaihtoehto siis maksaisi korkokulut takaisin? Siis kuinka? Eli kalliimpi vaihtoehto pitää toteuttaa koska halvempikaan ei tuota edes korkokulujaan takaisin? En ihan ymmärrä kirjoituksesi sisältöä..
Talousmatematiikkaanhan ei kuulu pelkät rakennuskustannukset vaan myös paljon muuta. Erityisesti julkisilla projekteilla ei todellakaan aina voida tavoitella absoluuttia liiketaloudellista voittoa. Jonnekin halli on pakko rakentaa tukemaan lisääntyvää raitiovaunuliikennettä.
Voithan aloittaa ehdottamalla mielestäsi paremmin soveltuvaa paikkaa joka vastaa korkeita vaatimuksia.
Aha, olisiko sinulla mainita tälle väitteelle jokin lähde? Raaka-aineitten hinnat ovat kuitenkin laskeneet viime aikoina.
Kuka laskee? Mainittiinko tuo luku jossain raportissa tai info-illassa?
Siis jyrkkä, kielteinen ja ehdoton asenne tätä projektia kohtaan ei auta yhtään mitään, päinvastoin se haittaa sekä suunnittelua ja myös sen vaikutuspiiriin kuuluvia. Olen varma, että asukkaista lähtevä rakentava kritiikki ja aktiivinen vaihtoehtojen pohtiminen parantaa huomattavasti mahdollisuuksia saada aikaiseksi hyvä kompromissi.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,466
Niin esitti. Lukumäärä oli helposti ja kansantajuisesti esitetty. Nyt on 132 vaunua, vuonna 2017 on 162 vaunua. Mutta nyt mennään hiukan metsään mittayksikköjen kanssa. Harva siellä tilaisuudessa kuunteli HKL:n esitystä niin tarkasti, että ymmärsi, kuinka suuresta määrästä todellisuudessa on kyse.
Villakoiran ydin tässä ei nimittäin ole vaunujen lukumäärä vaan vaunumetrit. Nykyiset vaunut ovat pääosin 20-metrisiä, vuonna 2017 pääosin 28-metrisiä. HKL:llä on tällä hetkellä 2841,5 metriä ratikkaa. Mutta vuonna 2017 jo 4376 m (olettaen että 24-metriset Variotramit ovat vielä silloin talossa ja niitä ei ole korvattu 28-metrisillä uutuuksilla).
Kun ymmärtää, että kyse on todellakin 1534,45 metristä ratikkaa eli yli puolestatoista kilometristä, niin vasta sitten sisäistä, että kyllä se lisähallitarve on ihan todellinen.
(Vuoden 2008 linjaliikennevaunut 132 ovat 81 Valmet-niveltä á 20 metriä, yksi Valmet-nivel ja kuusi Mannea á 26,5 metriä, neljä Mannea á 19 metriä, 40 Variota á 24 metriä. Siitä tuo luku on saatu. Toki päälle tulevat tilausajovaunut, neliakseliset varavaunut, kiskoilla kulkeva huoltokalusto yms.)
Kysyt 100.000 kuution lähdettä. Sekin oli esillä infossa.
Itse asiassa info-illassa kaupungin kalliorakentamisen ekspertti mainitsi luvun 200.000 m3, joka vastaa 400.000 m2 auton lavalla. 20.000 autokuormaa päässä laskien.
Pöyristyneenä veronmaksajana ihmettelen sitä, miten HKL vedättää tässä asiassa. Se esittää asian olevan kiireellinen, vaikka HKL on laiminlyönyt jo vuosia Koskelan varikon kehittämisen. Koskela on totaalisessa vajaakäytössä ja osa siitä on vuokrattu harrastusmoottoriurheiluradaksi.
Esitetyt lisävaunut mahtuvat loistavasti Koskelaan. Se on kaavoituksellisesti heti rakentamiskelpoinen varikkoalue, jossa on jo olemassa hyvä osa tarvittavista rakennuksista. Korjaushalli voisi hyvin toimia edelleen Vallilan nykyisissä tiloissa - tosin sillekin löytyisi tilat Koskelasta.
Epäilen suuresti, riittääkö Bundersin heittämä 100 miljoonan (500 euroa / m3) budjetti kovinkaan pitkälle. Alueen rakennuskannan vuoksi louhinnan tulee olla poikkeuksellisen varovaista ja kiskomelun hallinta vaatii erityisratkaisuja.
Tähänkö pitäisi nyt upottaa joukkoliikenteen kehittämiseen tarkoitettuja resursseja?
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Martti Salomaa: Kyseessä on hanke , jossa yhtä huolellisesti pitää tutkia myös kaukaisempi vaihtoehto. Ei pidä sortua samaan kuin musiikkitalossa, että muita vaihtoehtoja ei edes tutkita. Kallion louhiminen ei ole mitään halpaa, mutta raitiovaunun ajaminen 10 km linjalle ei ole tolkuttoman kallista. :wink: