Olin tänään kuuntelemassa KSV:n järjestämää tilaisuutta Vallilan maanalaisen varikon asemakaavasta. Paikalla oli peräti 120-140 paikallista asukasta, jotka kaikki vastustivat hanketta kuka mistäkin syystä.
Tilaisuus alkoi raitioliikennejohtaja Pekka Sirviön puheenvuorolla, jossa hän kertoi raitioliikenteen kasvusta tulevina vuosina. Hankkeista mainittiin linjan 9 jatkot etelässä ja pohjoisessa, Jätkäsaari, Kalasatama, Laajasalo sekä palvelutason nosto nykyisillä linjoilla. Käytännössä tämä merkitsee nykyistä suurempaa kapasiteettia joko suurempien vaunujen taikka tiheämpien vuorovälien muodossa. Myös jokeri mainittiin. Uusien vaunujen kerrottiin olevan n. 28 metriä pitkiä.
Tämänhetkinen ennuste tulevien vuosien vaunumäärästä on seuraava:
vuosi /vuoromäärä/vaunumäärä
2008 92 132
2009 92 132
2010 95 128
2011 97 130
2012 101 130
2013 106 136
2014 108 140
2015 108 150
2016 120 160
2017 120 162
Vaunukaluston kasvattaminen merkitsee myös sitä, että huoltopaikkoja tarvitaan nykyistä enemmän. Varikon laajentaminen Töölössä ei ole mahdollista. Vaihtoehtoina ovat siis Koskelan varikon laajentaminen sekä Vallilan maanalainen varikko. Molemmat vaihtoehdot tutkitaan.
KSV:stä alustuspuheenvuoron piti maanalaisen rakentamisen asiantuntija Seija Narvi. Hän kertoi, että varikolle varataan tilaa 25 000 m2, mihin sisältyy tilat 166 raitiovaunun ja 200 henkilöauton säilytykseen sekä tiloja raitiovaunujen huoltoon, pesuun, korjaukseen ja muuhun varastointiin. Raitiovaunut ajavat halliin/hallista Haukilahdenkadun ja Vellamonkadun kautta (aamun huipputuntina n. 70 vuoroa) ja Hauhonpuiston kautta (50). Henkilökunnan sisäänkäynti hisseineen sekä tavarahisseineen tulee nykyisen Vallilan varikon rakennuksiin.
Tällä hetkellä on käynnissä konsulttityö, jonka tekee Kalliosuunnittelu Oy Rockplan. Työ valmistuu helmikuussa 2009, ja silloin saadaan myös hinta-arvio. Sen jälkeen KSV päättää, viedäänkö kaavaa eteenpäin vai ei.
Asukkaat vastustivat kiivaasti varikon sijoittamista kallioluolaan. Osa puheenvuoroista oli melko epäselviä, kun vastustamisen perusteluita ei esitetty lainkaan, kunhan nyt vain oli ”aivan kamalaa”. Esitettyjä perusteluita varikon vastustamiselle olivat mm. rakennustöiden aiheuttama melu, räjäytystöiden aiheuttamat vauriot alueen rakennuksille, ratikoiden aiheuttama melu varsinkin yöaikaan, puistojen pieneneminen sisäänajoramppien vuoksi, virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen, liikenneturvallisuuden heikkeneminen Vallilan ala-asteen tuntumassa, varikon korkea hinta, ilmastointi- ja savunpoistorakennelmat, poistumisteiden toteutus katutilaan, puistoon taikka asuintonteille*sekä asuntojen mahdollinen arvonalennus. Varikkoa puoltavia puheenvuoroja ei käytetty.
Erityistä hilpeyttä minussa aiheutti parkkipaikkojen louhimisen vastustaminen. Asukkaiden oli vaikeaa ymmärtää, että raitiovaununkuljettaja todellakin tulee töihin autolla eikä raitiovaunulla. Mietinpä vaan, miten se aamun ensimmäisen vuoron kuljettaja pääsee töihin ratikalla, kun pitäisi itse olla sitä ajamassa. Ehkä töihin siis vikalla vuorolla klo 02, sitten 3,5 tuntia odottelua ja ulosajo klo 05.30? :lol: Saisivat asukkaat olla tyytyväisiä, että kuskien autot viedään maan alle, etteivät ne vie kaikkia alueen kadunvarsipaikkoja.
Melua Sirviö kommentoi toteamalla, että meluhaittoja voidaan vähentää uuden pyörien profilointikoneen, kiskojen huolellisen kunnossapidon sekä kaarteiden automaattirasvauksen ansiosta oleellisesti. Arabiasta, jossa aiemmin valitettiin ratikoiden melusta kääntösilmukassa, on kiskonrasvauslaitteiden käyttöönoton jälkeen kuulemma tullut asiakaspalautetta siitä, että ratikka kulkee liian hiljaa eikä sitä siksi huomaa.
HKL:n rakennusyksikön johtaja Anders Nordström kertoi, että joukkoliikennelautakunnalle tullaan esittelemään vaihtoehtoina sekä Koskelan kehittäminen että Vallilan maanalaisen varikon rakentaminen. Rakennustöiden arvioitu kestoaika on 3 vuotta, ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 tienoilla.
Mielenkiintoinen oli myös erään asukkaan kysymys siitä, kuka tontin alapuolella olevan maan omistaa. Tulevan luolan yläpuoliset maat omistaa kaupunki kahta yksityisomistuksessa olevaa korttelia lukuunottamatta. KSV:n Narva vastasi, että periaatteessa maanomistajan omistusoikeus ulottuu maan keskipisteeseen asti, mutta käytännössä julkiset hankkeet, esimerkkeinä metro ja tunnelit, voidaan kuitenkin toteuttaa maanomistajan oikeuksia loukkaamatta ja korvauksia maksamatta kunhan ne suunnitellaan siten, että esim. kellaritilojen käyttö ei vaarannu.